Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 27, 8. november 1985-imeersoq Kalaallit Nunaata Allakkerisartoqarfiannut tunngasoq.
Inatsisartut peqqussutaat nr.5 8. november 1985-imeersoq Kallaallit Nunaata Allakkerisartoqarfianut tunngasoq naapertorlugu tulliniittut aalajangersarneqarput:
Kapitali 1
Allakkerisartoqarfiup ingerlassai§ 1. Inatsisartut peqqussutaanni Kalaallit Nunaata Allakkerisartoqarfianut, kinguliini allakkerinermut peqqussummik taaneqartartussami, §§-it 3 aamma 4 naapertorlugit Allakkerisartoqarfiup allakkanik isumagisassaasa saniatigut isumagisassat tulliiniittut, tak. taassuma § 5-ia, isumagineqassapput:
1) Nassiussat kimukartuuneri taanagit nassiunneqartut isumagineqarneri,
2) allakkanik poortukkanillu nassiussinermi akiliutigeqqusaq aamma
3) nukingiullugit apuutassanik nassiussat,
4) faxikkut nassiussat.
Imm. 2. Naammassisassat erseqqinnerusut, tamatumunngalu ilanngullugit allakkerinermut peqqussummi § 1, imm. 2, litra d-mi pisortat suliffeqarfiutaannik allanik suleqateqarnermi akiliutit KNI-p oqartussaasoqarfiullu imaluunnit suliffeqarfiup pineqartup akornanni isumaqatigiissutigineqassapput.
Imm. 3. Naammassisassat erseqqinnerusut, tamatumunngalu ilanngullugit suliassanut allanut suliarineqartunut akiliutit, tak. peqqussutip § 5-a, imm. 2, KNI-mit aalajangersarneqassapput.
Kapitali 2
Allakkerinermi isertuussisussaaneq§ 2. Nassiussat matoqqasut nassitsisumut utertinneqarsinnaanngitsut, allatut iliorluni nassitsisumit tigusassanngorlugit ingerlanneqarsinnaanngitsut, tjenestemandinit KNI-mit tamatumannga suliaqartussatut toqqarneqartunitt inuttut ataqqinassusertik tarnimikkullu nalunngeqatiginnissutertik tunngavigalugit uppernarsaasimasunit nassiussanit ammarneqartunit piaaraluneerlutik allanik atuagaqarniaratik taamaallaat nassitsisup aqqa najugaalu, ammanerqartut aammalu uppernarsaasimasut taamatut sulinerminni ilisimalersimasaminnik susassaqanngitsunut nalunaaruteqarumanatik.
Imm. 2. Allakkerisartoqarfiup nassiussat ammarsinnaavai, tamanna pippat nassitsisup kiunera paasiniarlugu, nassitsivik nalornissutigineqarpat, kiisalu aalajangerniarneqarpat tammarnaveeqquserlugit nassiussat, nassiussat nalillit kiisalu poortukkat ajoqusersimasinnaassusiisa annertussusiat.
Imm. 3. Allakkerisartoqarfiup nassiussat, nassitsisumit naqitatut imaluunniit poortugaaqqatut taaneqarsimasut, ammarsinnaavai, taamaaliornikkut paasiniarneqarpat nassiusseriaatsinut taakkununnga nassiussinermi akit aalajangersimasut naapertorlugit ingerlatinneqarsinnaanersut.
Kapitali 3.
Allakkerineq§ 3. Allakkanik agguaassinermi pineqarput allakkanik nalinginnaasunik nassiussat aamma atuagassianik nassiussat agguaanneqartussat kiisalu nasiussat tammarnaveeqqusikkat, poortukkat aningaasanillu nassiussat nalunaarutigineqarneri.
§ 4. Allakkerivitsigut nassiussat oqimaassusaat annertussusiilu pillugit tulliiniittut atuupput:
1) Allakkat:
Oqimaassuseq 1 kg., annertussuseq, annerpaamik 450x300-x30 mm imaluunniit 450x200x100 mm, taamaattorli imusatut isikkulik takissutsimigut 750 mm sanimullu silissutsimigut 100 mm takissutsimigut 450 mm sanimullu silissutsimigut 150 mm, minnerpaamik 140x90 mm, taamaattorli imusatut isikkulik takissutsimigut 100 mm aamma takissusaa plus sanimut silissusaa marloriarlugu minnerpaamik 170 mm.
2) Allakkat pooqanngitsut.
Angissusia annerpaamik 150x107 mm, minnerpaamik 140x90 mm.
3) Naqitat:
Oqimaassusaat annertussusaallu allakkatulli.
4) Poortugaaqqat:
Oqimaassusaat annertussusaallu allakkatulli.
5. Tappiitsunut/tappiitsuniit nassiussat:
Oqimaassuseq 7 kg., annertussuseq, annerpaamik 450x300x 200 mm, minnerpaamik allakkatulli.
6) Allakkat nalillit:
Oqimaassusaat annertussusaallu allakkatulli.
7) Poortukkat:
Oqimaassusaat 20 kg. Annertussusaasa sammivinnut tamanut 100 cm qaangersimassanngilaat - kaajallallugu annertussusia takissusiali ilanngunnagu annerpaamik 150 cm qaangersimassanngilaa. Poortukkat imusatut isikkullit imaluunniit poortukkat issoqqaarissut takinerpaaffimmikkut 150 cm tikillugu takissuseqartussaapput. Minnerpaamik uuttuutaat 14x9 cm.
8) Nassiussat kimukartuuneri taanagit nassiunneqartut:
Oqimaassuseq 300 gramf annertussusaat annerpaamik 330x230x10 mm, minnerpaamik 140x90 nun. KNI-mittaaq nassiussat kimukartuuneri taanagit nassiunneqartut isumagineqartarnerannut erserqqinnerusunik maleruagassiortoqassaaq.
9) Atuagassianik nassiussat:
Atuagassianik nassiussat angisssusissaannut oqimaassusissaannullu maleruagassat kiisalu isumagineqarnerannut aalajangersakkat sinneri KNI-mit aalajangersaavigineqassapput.
Allakkanik angallassineq
§ 5. Allakkanik, allakkerinermut peqqussutip § 22-a naapertorlugu, angallassinermi angallassisuusup isumagisassaraa allakkat, isumannaatsumut, aamma angalasunut susassaqanngitsunullu allanut tikinneqarsinnaanngitsumi toqqortarineqarnissaat.
Imm. 2. Angallassisup taarsiissuteqartarnermut maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit allakkat, namminerminut isumagitinneqarneranni tamarmi, akisussaaffigai.
Imm. 3. Allakkat apuuffissaminnut angallanneqarnisaannut akiliut aalajangersarneqassaaq allakkerisartoqarfiup angallassisullu isumaqatigiissuteqarnerisigut. Immikkut ittumik isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat, akiliutissap angissusaata angeqatigaa nassiussanut akit aalajangersimasut angissusaat nalinginnaasoq. Nalornissuteqartoqartillugu akiliutissap annertussusia Naalakkersuisut aalajangertassavaat.
Imm. 4. KNI Grønlandsflymik angallassisunillu allanik allakkanik angallassinermi naammassisassanik isumaqatigiissuteqartussaavoq. Tamatumunngalu ilanngullugu pingaarnerutitsinisamut tulleriissaarineq.
Imm. 5. Naalagaaffiup umiarsuaatai, pujortuleeraatai qimmussinillu angallassissutai inissaq apeqqutaatillugu pisussaapput allakkanik nassataqarnissamut - tamatigulli allakkanik nassiussat angallanneqarnisaat pisussaaffigalugu. Tamanna atuuppoq KNI-p umiarsuaataanut kiisalu umiarsuarnut GTO-mut, politinut napparsimaveqarfinnut, atuarfeqarfinnut il.il. atasunut.
Tamannattaaq atuuppoq namminersortut umiarsuaataannut il.il., naalagaaffiup Namminersorullutilluunniit Oqartussat akiligaannik attartorneqartunut. KNI aaqqissuussinerup nalinginnaasutigut piviusunngortinneqarnissaanut maleruagassanik aalajangersaassaaq.
Imm. 6. KNI Kalaallit Nunaanni kommunet Kattuffiannut (KANUKOKA) isumaqatigiissuteqarsinnaavoq angallassissutit kommunet atugaat imaluunniit kommunenit akilerneqartut allakkanik angallassinissamut tunngavissaat pillugit.
Allakkanik tunniussineq
§ 6. KNI illuni allakkanik nakkartitsiviit ivertinneqartarnerannut ilusilersorneqartarnerannullu maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassaaq, tamatumunngalu ilanngullugit allakkanut nakkartitsiviit angissusaannut il.il. tunngasut.
§ 7. KNI-mit allakkanik toqqaannartumik agguaassisarnermiit ilanngutinngitsoorneqarsinnaapput inoqutigiit allakkanik nakkartitsivinnik ivertitsinissamut aalajangersakkanik naammassînnissimanngitsutr taaamaalilluni pineqartunut nassiussat allakkerivimmi, uningatitsinissamut nalinginnaasumik piffîssarititaasup ilunai, aaneqarsinnaassallutik. Nassiussat tigusisussamut apuunneqarsinnaajunnaarsut
§ 8. Nassiussat tigusisussamut apuunneqarsinnaajunnaartut aningaasanik imaluunniit nalilinnik allanik imaqartut aaneqarnissaannut qaammatini pingasuni uninngatinneqassapput, tamatumalu kingorna nassiussat aaneqanngitsut tunineqassallutik suujunnarsinneqassallutilluunniit.
Aalajangersakkat allat
§ 9. Nassiussat qanoq ittuunissaannut, poortorneqarnerannut qaatiguuliorneqarnerannullu maleruagassat erseqqinnerusut kiisalu ingerlassat annertussusaat suliarineqarnerilu KNI-mit aalajangersorneqassapput, Kalaallit Nunaata Allakerisartoqarfiata sulinermini atugassarisai nalinginnaasut naapertuutigalugitf kiisalu qallunaat maleruagassiaat nunanilu assigiinngitsuni allakkerinermut isumaqatigiissutit qallunaat allakkerisartoqarfiata isumaqatigiissutigisimasai naapertuutigalugit.
Kapitali 4
Allakkerisartoqarfiup sullissineranut akiliutit Akiliutit aalajangersimasut§ 10. Akiliutit aalajangersimasut, allakkerinermut peqqussutip § 33-a naapertorlugu Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut, bilag 1-mi takuneqarsinnaapput.
§ 11. Nassiussanut sullissinernullu ataani taaneqartut akit aalajangersimasut, allakkerinermut peqqussutip § 34-a naapertorlugu KNI-mit aalajangersarneqartutf allakkerinermut ilitsersuummi § 16-mi eqqartorneqartumiipput.
a) Aningaasanik nassiussat allagartaat
b) Postgirokkoorlugit ingerlassat
c) Kimukartuuneri taanagit nassiussat
d) Nassiussanut akiliutigeqqusat
e) Tammarnaveeqqusiineq
f) Nalinganik angissusiliineq
g) Timmisartukkoortitsinermut tapiliut
h) Allakkat, allakkat pooqanngitsut, naqitat, tappiitsunut tapiitsuniit nassiussat aamma poortukkat Savalimmi unukartut nunanullu allanukartut.
i) Nukingiullugit apuutassanik nassiussat
j) Faxikkut nassiussat
k) Akiliutinut ilassutit assigiinngitsut il.il.§ 12. Nassitsisumit ataatsimit allakkat nassiussat amerlasoorsuanngorlugit tunniunneqarsimasut nassiunneqarnerannut akii millisaavigineqarsinnaapput tunngavissat KNI-mit erseqqinnerusumik aalajangerneqarsimasut naapertorlugit, taamaattorli annerpaamik nassiunneqartut akiisa 20%-iat tikillugu.
Akiliuteqarani nassiussisinnaaneq
§ 13. Allakkerinermut peqqussut naapertorlugu makkununnga akiliuteqarani nassiussisinnaanermut aalajangersaasoqarpoq:
1) Nassiussat sulinermut attuumassuteqartut Danmarkimi Savalimmiuni Kalaallit Nunaannilu allakkerisartoqarfinnut, allakkerisartoqarfinniit imaluunniit taakkua akornani ingerlatinneqartut.
2) Tappiitsunut/tappiitsuniit nassiussat oqimaassuseqartut 7 kg-mik imaluunniit taanna ataallugu.
Frimærkiliineq
§ 14. Allakkanut nalinginnaassunut allakkanullu pooqanngitsunut nassiussinermi akiliutit pinnagit nassiussinermi akiliutit akiliutillu siumoortumik akilerneqassapput.
Imm. 2. Naalagaaffiup kommunellu oqartussaasui kiisalu namminersortut suliffeqarfiutaat, firmat il.il. akuersissuteqarfigineqarsinnaapput allakkerivitsigut nassiussanik frimærkilerneqanngitsunik ingerlatitsissallutik tigusisussamut akiligassanngortillugit. Tamatumunnga tunngasumik maleruagassat erseqqinnerusut KNI-mit aalajangersarneqassapput.
Kapitali 5.
Taarsiissuteqarneq§ 15. Allakkerinermut peqqussut naapertorlugu taarsiissuteqaatissat aningaasartaat tulliiniittut aalajangersarneqarput:
Allakkamut tammarnaveeqqusikkamut tammarsimasumut akiliutigineqassaaq 500,00 kr. Allakkap tammarnaveeqqusikkap imarisai ajoqusersimappata ajoquserneri akilerneqassapputf anginerpaamik 500,00 kr.
Poortukkamut tammarnaveeqqusikkamut tammarsimasumut imaluunniit poortukkami tammarnaveequsikkami imarisat ajoqusersimappata ajoquserneri akilerneqassapput, anginerpaamik 3.000,- kr.
Poortukkamut nalinginnaasumut tammarsimasumut imaluunniit poortukkami nalinginnaassumi imarisat ajoqusersimappata ajoquserneri akilerneqassapput, anginerpaamik 2.500,- kr.
Imm. 2. Nassiussamut akiliutigeqqusamut nassiussaq nassitamut akiliutissartaa akilersinnagu tunniunneqarsimappat nassitsisoq piumasaqarsinnaavoq taassuma allakkerivimmit akilerneqarnissaanik.
Imm. 3. KNI aalajangersagaliussaaq ingerlatanut allakkarinermut peqqussutip § 5, imm. 2-a naapertorlugu suliarineqartunut qanoq annertussusilimmik akisussaatitsisoqassanersoq.
Kapitali 6.
Allakkerinermut ilitsersuutit§ 16. Allakkerinermut peqqussut aamma nalunaarut una tunngavigalugit kiisalu taakkua naapertorlugit maleruagassiat tunngavigalugit KNI-mit allakerinermut ilitsersuut naatsorsuuserinermullu ilitsersuut suliarineqassapput, tamatuma pisariaqartinneqarneratut annertutigisumik. Allakkerinermut ilitsersuummi aalajangersakkat, nassitseriaatsinik sullississutinillu atuinissamut atuisunut iluaqutaasinnaappata, piumasarineqarpat atuisunut takutinneqartussaapput.
Kapitali 7.
Akiliutit aalajangersimasut il.il. nalunaarutigineqartarnerat.§ 17. Allakkerinermi akiliutit aalajangersimasut nalinginnaanerpaat allannguuteqartinneqarnerisa nalunaarutigineqarnerat pisassaaq kalaallit atuagassiaanni nuna tamakkerlugu saqqummersartuni nalunaarutiginninnikkut.
Imm. 2. Akiliutit aalajangersimasut akiliutillu tamarmik § 16-mi eqqartorneqartumi allakkerinermut ilitsersuummi takuneqarsinnaapput.
Imm. 3. Kalaallit Nunaannut Allakkerisartoqarfiup pisariaqarnera naapertorlugu akiliutinut aalajangersimasunut akiliutinullu atuuttunut takussutissat atuisunut agguaanneqarsinnaasut suliarisussaavai.
Kapitali 8.
Atortuulersitsinissamut aalajangersagaq§ 18. Nalunaarut atortuulerpoq 1. januar 1986.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat ulloq 8. nov. 1985
Josef Motzfeldt/
Fl.Bolø