Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 7. marts 1985-meersoq, ilinniagaqarnermi tapiissutinut tunngasoq.

Landstingip peqqussutaa nr. 2, 16. november 1984-meersoq inuutissarsiutitigut ilinniartitaanermut, ilinniagaqarnermi tapiissutinut inuutissarsiutitigullu ilitsersuisarnermut tunngasoq naapertorlugu matumuuna makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut.

1. Kalaallit Nunaata Landskassea ilinniagaqartunut, piumasaqaatinik makkunannga naammassinnissimasunut ilinniagaqarnermi tapiissuteqartarpoq:
1. taakku
a) Kalaallit Nunaanni najugaqavissuussasut aammalu ilinniagaqarnerup, ilinniagaqarnermi tapiissutinik qinnuteqaaviusup aallartinnerani ukiut kingulliit marluk naj ugaqavissuussasut, imaluunniit
b) 6-nik ukioqalinnginnerminni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimassasut 6-nilli ukioqalereernerminni Kalaallit Nunaata avataani najugaqartut najugaqarsimasulluunniit, 6-inik ukioqalereernermiit Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimaneq katillugit ukiut 10-t sinnerlugit sivisussuseqarsimanngippat. Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimanertut naatsorsuunneqanngillat ilinniagaqarneq imaluunniit isumaginninneq pissutigalugit Kalaallit Nunaata avataani najugaqarsimanerit.
2. Ilinniagaqarnermik ingerlataqassasut, kalaallit meeqqanut atuarfiata avataani, aammalu Naalakkersuisunut ilaasortamit tapiissuteqarfigineqarsinnaasutut akuerineqarsimasumi.
3. Ilinniagaqarneq sivikinnerpaamik qaammatinik 3-nik sivisussuseqassasoq.
4. Ilinniagaqarneq ima aaqqissuunneqarsimassasoq ulloq naallugu ilinniartitaanertut.
5. Ilinniagaqarneq aallartinneqartoq akisussaassuseqartumik malinnaaffigineqassasoq.
6. Ilinniagaqartoq qallunaatut innuttaassuseqassasoq.
7. Ilinniagaqarneq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqassasoq. Ilinniagaqarneq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaanngippat aammalu Kalaallit inuiaqatigiit pisariaqartitaannut naapertuuttuuppat, Danmarkimi ilinniagaqarnermut tapiissuteqartoqarsinnaavoq. Pissutsini immikkut ittuni Naalakkersuisunut ilaasortap aalajangersinnaavaa, nunani allani ilinniagaqarnermi tapiissuteqartoqarnissaa.

2. Ilinniagaqarnissamut piareersarluni ilinniartitaanernut arlalinnut ilinniagaqarnermi tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Nalinginnaasutigut taamaallaat inuutissarsiutitigut ilinniagaqarnerup ataatsip naammassineqarnissaanut ilinniagaqarnermi tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imaattoqarsimappalli sanioqqutitsisoqarsinnavoq:
1. ilinniagariniakkatut qinnuteqaatigisaq siusinnerusukkut ilinniagarisimasamut pissusissamisoortumik nangitsinerusoq imaluunniit
2. ilinniagarisimasamit qaffasinnerusoq imaluunniit
3. ilinniaqqinneruppat imaluunniit ilinniagaqarniartup inuutissarsiummini inuutissarsiornissaminut periarfissaqannginnera pissutigalugu pisariaqartumik allamik atuartitaaqqinnera, imaluunniit
4. pissutsit piviusunik aallaaveqartut allat pisariaqartippassuk siullermik ilinniagaqarsimanerup avataatigut tapiissuteqarfigineqarnissaq.
Imm. 3. Inuutissarsiutitigut ilinniagaqarnerit tassaapput ilinniagaqarnerit, Kalaallit Nunaanni inuutissarsiorsinnaatitaanermik nassataqartut.
Imm. 4. Naalakkersuisunut ilaasortap aalajangersinnaavaa, ukiumi ataatsimi tapiissuteqarfiusartumi ilinniagaqarnerni ataasiakkaani ilinniagaqartut qassit ilinniagaqarnermi tapiissuteqarfigineqarsinnaanersut.

3. Ilinniartuunersiutit meeqqanut, inunnit inatsit imaluunniit immikkut ittumik isumaqatigiissut naapertorlugit qitornaminnut ilinniagaqarnermi tapisiaqartitaasinnaasunik angajoqqaalinnut tunniunneqarneq ajorput, meeqqat ilinniagaqarneniiut atasumik Kalaallit Nunaata avataaniissimappata.
Imm. 2. Ilinniagaqartut, pisortanit inuuniarnerminnut  aningaasartuutinut matussutissanik tapiissuteqarfigineqartut, ilinniartuunersiutinik pisartagaqarnissamiit mattunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Nunat allamiut, nunat tamalaat isumaqatigiissutaat naapertorlugit imaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortap immikkut akuersissuteqarneratigut ilinniagaqarnermi tapissuteqarfigineqarsinnaapput.

4. Ilinniartuunersiutit tapiissutitut tunniunneqartarput.
Imm. 2. Iliniartuunersiutit imm. 1-mi taaneqartut saniatigut qinnuteqartoqarneratigut, ilinniagaqarnermut atatillugu pisariaqartitanut assigiinngitsunut tapiissutitut imaluunniit taarsigassarsiatut isikkulinnik immikkut tapiissuteqartoqarsinnaavoq. Immikkut tapiissutit tunniunneqarnissaannut ilinniagaqartup katissimanera apeqqutaatinneqarpat, inooqatigiinneq katissimanertut isigineqassaaq, inooqatigiinneq 18-nik ukioqalereernerup kingorna sivikinnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqarsimappat.
Imm. 3. Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup nalunaarutigissavaa imm. 2 naapertorlugu immikkut tapiissutit qanoq ittut tunniunneqarsinnaanersut, taassumalu tunniunneqarnissaanut piumasaqaatit.
Imm. 4. Immikkut ittumik aaqqissuussanik ilinniagaqarnerit pineqartillugit, tamatumalu nassatarisaanik immikkut tapiissuteqarnissaq pisariaqartinneqaleraangat, Naalakkersuisunut ilaasortap aalajangersinnaavaa piumasaqaatit allat tunngavigalugit tapiissutit tunniuneqarnissaat.
Imm. 5. Ilinniagaqarnerup aallartinneranut naammassineranullu attuumassuteqartumik angalanerit nalinginnaasumik tapiissutitut tunniuneqartarput. Ilinniagaqarnerup nalaani ukiumoortumik aasakkut atuanngiffeqarnermi angalaneq tapiissutitut tunniunneqartarpoq, taamaattorli ukioq ilinniagaqarnermik naammassinniffik ilanngunnagu.
Imm. 6. Ilinniagaqarnerup kipitinneqarnera pissutsinik, ilinniagaqartup nammineerlunipisuussutigisaatut pissuteqartinneqarpat aalajangerneqarsinnaavoq ilinniagaqartup angerlarnissaminut aningaasartuutit nammineerluni akilertariaqarai. Pissutsit pisariaqartippassuk pineqartoq taarsigassarsisinneqarsinnaavoq, piaarnerpaamik taarserneqartussanik.

5. Ilinniartuunersiutit immikkullu tapiissutit qaammammoortumik kingumut tunniunneqartarput. Ukiumi tapiissuteqarfiusumi ataatsimi, tassa 1. august-imiit 31. juli-mut, ilinniartuunersiutit immikkullu tapiissutit annerpaamik qaammatini 11-ni tunniunneqarsinnaapput. Ilinniartuunersiutit immikkullu tapiissutit nalinginnaasumik qaammammi juli-mi tunniunneqarneq ajorput.
Imm. 2. Piffissani, ilinniagaqartup ilinniagaqarnermut namminermut atatillugu akissarsiaqarfiini, ilinniartuunersiutit tunniunneqarneq ajorput. Taamaattorli 4, imin. 2 naapertorlugu immikkut tapiissutit piffissani taaneqartuni akuersissutigineqarsinnaapput, tamatumunnga piumasaqaatit naammassineqarsimappata.
Imm. 3. Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup ilinniagaqartoq ilinniartuunersiutit akuersissutigineqarnerat pillugu allakkatigut ilisimatissavaa.
Imm. 4. Ilinniartuunersiutit tunniunneqarnissaannut tunngavissaatitat atorunnaarpata, tapiissutit tunniunneqartarnerat erniinnarluinnaq unitsinneqassaaq.

6. Nangittumik tapiissuteqarfigineqarnissamik qinnuteqartoqarneragut Inuutissarsiutitigut Ilinniartiaanermi Qullersaqarfiup alaatsinaassavaa ilinniagaqarnerup ilaa ingerlareersoq isumannaatsumik malinnaavigineqarsimanersoq aammalu piffissaq ilinniagaqarfik nalinginnaasoq qaangerneqarsimanersoq. Taamaattoqarsimappat taamaallaat nangittumik tapiissuteqartoqarsinnaavoq pissutsit immikkut ittut atuutsillugit.
Imm. 2. Ilinniagaqarnerup ataatsip iluani marloriarluni ilinniagaqarnermik kipititsisoqarsimappat imaluunniit ilinniagaqarnerni assigiinngitsuni pingasuni ilinniagaqarnernik kipititsisoqarsimappat nalinginnaasumik ilinniagaqarnermi tapiissuteqarfigineqarsinnaaneq atorunnaarsinneqassaaq.
Imm. 3. Ilinniagaqarnermi tapiissuteqarfigineqaqqinnissap akuersissutigineqannginnerani siusinnerusukkut ilinniagaqarnermi akiitsut akileqquneqarsinnaapput, imaattoqartillugu
1) qinnuteqartup akiitsut akilerneqarnissaannut isumaqatigiissuteqarnissamik kajumissaarneqarnini akuersaarsimanngippagu imaluunniit
2) qinnuteqartup akiitsut akilerneqarnissaannut isumaqatigiissutaasimasoq sumiginnarsimappagu imaluunniit
3) qinnuteqartup akiitsut ima annertutigippata, taarserniarnissaat ajornakusuussalluni. Tamatumunnga sukumiinerusumik najoqqutassat kaajallaasitami takuneqarsinnaapput.

7. Ilinniagaqartoq tapiissuteqarfigineqarsinnaavoq nalinginnaasumik ilinniagaqarnerup naaneraniit ukioq ataaseq tikillugu.
Imm. 2. Taamaattorli imm. 1-mi aalajangersagaq sanioqqunneqarsinnaavoq pissutsit immikkut ittut, soorlu napparsimaneq, ernineq, ilisimatuussutsikkut sulineq assigisaalluunniit, patsisigalugit ilinniagaqarneq sivitsorneqarsimappat.
Imm. 3. Taamatuttaaq Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup piffissap ilinniagaqarfiusup nalinginnaasup, soraarummeernerup ilaanut imaluunniit ilinniagaqarnermut tamakkiisumut atuuttup, allanngortinneqarnissaa akuersissutigisinnaavaa piffissaq ilinniagaqarfiusoq pissutsit immikkut illuinnartut patsisigalugit sivitsorneqarsimappat, tamatumunngalu ilanngullugu ilinniartitaanerup pilersaarusiorneqarnerisa assigisaasalu allanngortinneqarnerat akuersissutigisinnaallugu.
Imm. 4. Piareersarluni, naammassinnilluni kipititsilluniluunniit ilinniagaqarsimanerit piffissatut ilinniagaqarfiusutut atorsimasut nalinginnaasumik piffissap ilinniagaqarnerup naatsorsorneqarnerani ilanngunneqassanngillat.

 

Kapitali 2.
Paasissutissiisussaatitaaneq.

8. Ilinniagaqartut ilinniagaqarnermi tapiissutinik qinnuteqartut imaluunniit tapiissuteqarfigineqarnissamik akuerineqarsimasut pissutsinik tamanik, tapiissuteqarfigineqarnissamut pingaaruteqartumik, pissutsinillu tamakkunannga kingusinnerusukkut allannguutaasussanik paasissutissiissapput.
Imm. 2. Pissutsit imm. 1-mi pineqartut pillugit ilinniagaqartup paasissutissat eqqungitsut imaluunniit amigaateqartut nalunaarutigippagit, imaluunniit taakku iluanni allannguutit nalunaarutiginngitsoorpagit, aningaasat eqqunngitsumik tunngaveqartumik tunniunneqarsimasut erniaat ilanngullugit taarseqquneqarsinnaapput. Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup aammattaaq aalajangersinnaavaa, pineqartoq piffissami aalajangersimasumi imaluunniit qaqugumulluunniit tapiissuteqarfigineqarnissamit mattussivigineqassanersoq. Tamannattaaq atuuppoq ilinniagaqartoq siusinnerusukkut tapiissutinut pissarsiarisimasanut piumasaqaatinik unioqqutitsisimappat.

 

Kapitali 3.
Ilinniagaqarnermi tapiissutit aqunneqarnerat.

9. Ilinniagaqarnermi tapiissutit aqunneqarnerat Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfimmit isumagineqassaaq.
Imm. 2. Taarsigassarsiat, qallunaat naalagaaffiata 1. januar 1981 sioqqullugu taarsigassarsiarititai, siusinnerusukkut inatsisini aalajangersakkat malillugit, Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup aqutarai.
Imm. 3. Ilinniagaqarnermi tapiissutinik qinnuteqarnermi, akuersissuteqarnermi tunniussaqarnermilu periusissatut maleruagassat Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup aalajangersagaralugillu aqutarai.
Imm. 4. Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup alaatsinaassavaa, tapiissutit annaarlugit tunniussat taarsertinneqarnissaat, Namminersornerullutik Oqartussanit taarsigassarsiarititat il.il. aamma taarsigassarsiat Landskassemit qularnaveeqquserneqarsimasut isertinniarneqarnissaat. Taamatuttaaq Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup aningaaserivinni sparekassenilu ilinniagaqarnermi taarsigassarsianut Kalaallit Nunaata Landskasseata qularnaveeqqusiisuunerani soqutigisat isumagissavai.

10. Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup isumagissavaa, tapiissuteqarfigineqarnissamut periarfissat atuuttut pillugit ilinniagaqartut paasissutissinneqartarnissaat.

 

Kapitali 4.
Landskassemiit taarsigassarsisinnaanermut piumasaqaatit.

11. Taarsigassarsiarititat taarsersorneqarnerat aallartinneqassaaq ilinniagaqarnerup naammassinerata kingorna kingusinnerpaamik ukiup ataatsip qaangiunnerani taarsersuinerlu, erniat ilanngullugit, naammassineqarsimassalluni kingusinnerpaamik ukiut 15-it ingerlanerini.
Imm. 2. Taarsigassarsiat ilinniagaqarnerup nalaani erniaqartinneqanngillat. Ilinniagaqarnerup naammassineraniit taarsigassarsiat ukiumoortumik ernialiiffigineqartalissapput Danmarkimi Aningaaserivissuup diskontoaniit 1%-imik qaffasinnerusumik.

 

Kapitali 5.
Maalaaruteqarsinnaaneq atortuulersitsinerlu.

12. Inuutissarsiutitigut Ilinniartitaanermi Qullersaqarfiup ilinniartuunersutinut, 4, imm. 2 naapertorlugu immikkut tapiissutinut, taarsigassarsianik taarsiinissamut aammalu pillaatinik atulersitsinermi aalajangiineri pillugit maalaarutit allanngorlugit tunniunneqarsinnaapput Ilinniagaqarnermi Tapiissutit pillugit Maalaaruteqartarfimmut, maalaaruteqartup aalajangiinermik tigusineraniit sap. ak. 4-t qaangiutsinnagit. Maalaaruteqarfiup aalajangiineri allanngortinneqarsinnaanngillat.

13. Nalunaarut raanna 15. marts 1985-miit atoruulerpoq.
Imm. 2. Ulloq taanna Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 11 23. juli 1981-imeersoq, kap. 1,3, 4,5 aamma 6 atorunnaarsinneqarput.




Nuuk, ulloq 7. marts 1985.




Josef Motzfeldt

/

Ejvind Christoffersen