Inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 11, 21.november 1984-imeersoq.

 

Kapitali 1.
Inatsisip atortuuffissaa siunertaalu.

§ 1. Inatsimmi tassani pineqarput Kalaallit Nunaata aalisarfittaani inuutissarsiutigalugu aalisarneq aammalu  tamatuma avataani kalaallit inuutissarsiutigalugu aalisarnerat.

§ 2. Inatsimmi tassani siunertarineqarpoq imaani aalisakkat atorluaanikkut uumassuseqartunullu ajoqutaanngitsumik iluaqutiginiarneqarnissaat.
Imm. 2. Inatsisip matuma atortinnerani aalisakkat piujuartinnissaat amerliartornissaallu, aaqqissuulluakkamik ukiup qanoq ilinera najoqqutaralugu uumasunik   ilisimatuut nalinginnaasumik siunnersuinerat naapertorlugu iluaqutiginnilluarnissaq, aalisagartassatut pisassarititanut aalisariutit naleqquttuunissaat, kiisalu aalisakkanik inuutissarsiornermi aningaasaqarniarneq suliffissaqartitsiniarnerlu, suliareqqiisarnermik suliffissuaqarneq allanillu tassunga attuumasunik inuutissarsiorfiit pingaartinneqassapput.

 

Kapitali 2.
Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani aalisarsinnaatittaaneq.

§ 3. Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani inuutissarsiutigalugu aalisarneq taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq aalisariutinit Kalaallit Nunaanni najugaveqartutut nalunaarsorneqarsimasunit, makkunanngalu pigineqartunit:
a) Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqavissut ukiunilu kingullerni marlunni ingerlaannartumik najugaqarsimasut kalaallinullu inuiaqatigiinnut attuumassuteqartut, aammalu inuutissarsiutigivillugu aalisarnermik ingerlataqarnermut uppernarsaammik pigisaqartut.
b) Aktieselskabet, anpartselskabet_f piginneqatigiiffiit umiarsuaatileqatigiillu, siulersuisuujunnartut imaluunniit pisortaasut minnerpaamik 2/3-ii kiisalu piginneqaasut amerlanersaat tassaasimappata inuit a)-mi taaneqartut, aammalu aningaasaatit 2/3-ii inunnit a)-mi taaneqartunit pigineqarpata.
c) Kalaallit Nunaanni pisortat oqartussaasui, selskabet Kalaallit Nunanaanni pisortanit pigineqartut, imaluunniit selskabet Namminersornerullutik Oqartussanit peqataaffigineqartut.
Imm. 2. Ukiuni kingullerni marlunni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimanissamik (tak. imm. 1) piumasarisaq Naalakkersuisup sanioqqussinnaavaa,   qinnuteqartoq ilinniarluni allamilluunniit assigisaanik pissuteqarluni Kalaallit Nunaata avataani najugaqarallarsimappat.
Imm. 3. Naalakkersuisup pissutsini immikkorluinnaq ittuni imm. 1-imi piumasarisaq sanioqqussinnaavaa, taamaaliorneq kalaallit aalisarnikkut inuutissarsiornerannut imaluunniit Kalaallit Nunaanni suliarinnittarfinnik tunisassiorfeqarnermut pingaaruteqarsorinaraangat.
Imm. 4. Kalaallit Nunaanni aalisarsinnaanermut uppernarsaatip tunniunneqarnissaanut, pissarsiarineqarnissaanut annaaneqarnissaanullu il.il. maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisup atulersissinnaavai.

§ 4. Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani aalisakkanik aalisakkanillu nioqqusianik piliarinninnissaq allamullu usilersuussinissat pillugit maleruagassat tulliuttut kalaallit aalisariutaannut (tak. § 3) atuupput:
a) Piliarinnineq aatsaat pisinnaavoq Naalakkersuisoq tamatumunnga akuersissuteqarsimappat.
b) Angallatinut piliarinninnissamut akuerineqarsimasunut imaluunniit angallatinut Kalaallit Nunaata avataani nalunaarsorneqarsimasunut usilersuussisoqassanngilaq tamatumunnga Naalakkersuisoq akuersissuteqarsimanngippat.

§ 5. Aammattaaq Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani inuutissarsiutigalugu aalisarneq ingerlanneqarsinnaavoq aalisariutinit § 3-imi pineqanngitsunit, taakku nunani assigiinngitsuni isumaqatigiissutini pisussaaffiit naapertorlugit, imaluunniit Naalakkersuisumit immikkut ittumik isumaqatigiissuteqarneq tunngavigalugu aalisakkat aalajangersimasut aalisakkallu annertussusii aalajangersimasut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut  imartaani aalisassallugit akuersissuteqarfigineqarsimagunik.
Imm. 2. Imm. 1-i naapertorlugu aalisarsinnaaneq titarnernit tunngaviusunit 12 sømilit iluanni ingerlanneqaqqusaanngilaq.

 

Kapitali 3.
Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaata avataani aalisarneq.

§ 6. Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaata avataani kalaallit aalisarnerat pillugu Naalakkersuisoq maleruagassanik atulersitsisinnaavoq.

 

Kapitali 4.
Aalisagartassaat aalajangerneqartarnerat.

§ 7. Naalakkersuisut ukiunut tamanut Kalallit Nunaata aalisarnikkut imartaani aalisakkanik suussutsimikkut aalajangersimasunik imaluunniit immikkoortukkuutaanik pisassarititanut tamarmiusunut (TAC) aalajangiisassapput. Pisassarisat kalaallinut kalaaliunngitsunullu § 5-imi taaneqartunut agguaanneqarnerat nunani assigiinngitsuni isumaqatigiissutit aalajangersagartaat mianeralugit Naalakkersuisunit isumagineqassaaq. Malitsiinnarlugu Naalakkersuisut Inatsisartunut nassuiaasiortassapuut pisassarititaasut tamarmiusut (TAC) aamma pisassarisat, tak. § 2, aalajangerneqarnerannut paasissutissat pisariaqartunik tamanik imaqartut ilanngullugit.
Imm. 2. Akuersissutit imm. 1-imi taaneqartut kingusinnerusukkut Naalakkersuisunit allanngortinneqarpata imm. 1-imi taaneqartutut Inatsisartunut nassuiaateqassapput.

 

Kapitali 5.
Akuersissutit il.il.

§ 8. Kalaallit aalisariutaat (tak. § 3) kinguppanniartut imaluunniit kapisilinniartut, aammalu aalisariutit § 5-imi pineqartut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani aalisarnermik aallarniisassanngillat pisassat annertussusissaannut pisassarisaasunullu § 7-imi aalajangersakkanut naapertuuttumik Naalakkersuisumit akuersissummik pissarseqqaarsimatinnatik.
Imm. 2. Aalisakkanik suussutsimikkut ataasiusunik arlalinnilluunniit aalisarsinnaanissap akuersissuteqarfigineqaqqaarnissaanik piumasaqaatigineqarnissaa, tassunga ilanngullugu akuersissuteqarfigineqarnissamik piumasaqaat aalisariutinut erseqqinnerusumik angissusilikkanut atuutissasoq, pillugu Naalakkersuisoq maleruagassiorsinnaavoq.
Imm. 3. Akuersissutinik tunniussinissaq pillugu aalajangiinissamut pingaaruteqartunik paasissutissiisarnissamut Naalakkersuisoq maleruagassiorsinnaavoq.

§ 9. Akuersissutit aalisariutinut ataasiakkaanut tamanut piginnittuusunut tunniunneqartassapput sivisunerpaamik qaammatisiutit ukiuanni ataatsimi atortussanngortillugit ammalu nalunaarneqarsimassaluni aalisakkat suussusii annertussutsillu qanoq angitigisut aalisariutip pineqartup aalisarsinnaanerai, kiisalu aalisariutip aalisarnissaani piumasaqaatit erseqqinnerusut. Akuersissutit akuersissutinullu pisinnaatitaanerit allanut tunniunneqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Kalaallit aalisariutaannut (tak. § 3) akuersissutit atorunnaassapput akuersissummi pisassarisatut tunniunneqarsimasut  tamarmik pisarineqarpata imaluunniit kalaallit aalisartuinut pisassaritinneqartut tamakkerneqarpata. Akuersissut atorunnaarniariarpat aalisarneq erniinnarluinnaq unitsinneqassaaq.
Imm. 3. Kalaaliunngitsut aalisariutaannut (tak. § 5) akuersissutit atorunnaarsinneqassapput akuersissummi pisassarititat tamarmiusut pisarineqarneranni aalisarneq unitsinneqarpat. Akuersissut atorunnaarniariarpat aalisarneq erniinnarluinnaq unitsinneqassaaq.
Imm. 4. Kalaallit Nunaanni aalisarnermut maleruagassat imaluunniit akuersissuteqaammi piumasaqaatit unioqqutinneqarnerisa kingunerisinnaavaa piffissap sinneranut taassumaluunniit ilaanut akuersissutip arsaarinnissutigineqarnera, aammalu ingasannerusumik qasseeriarluniluunniit unioqqutitsisoqartillugu ukiuni aalajangersimasuni imaluunniit atajuartussamik akuersissummik pissarsisinnaajunnaarneq. Tamanna Naalakkersuisup aalajangiivigissavaa, aalajangiinerullu nalunaarutigineqarneraniit ullut 15 qaangiutsinnagit Kalaallit Nunaata landsretianut suliassanngortinneqarsinnaalluni.

§ 10. Kalaallit aalisariutaasa (tak. § 3) akuersissummik tunineqarnissaannut imaattut piumasarineqarsinnaapput:
a) Pisat tamakkerlutik ilaannakuullutilluunniit Kalaallit Nunaanni tunisassiorfimmut ataatsimut arlalinnulluunniit erseqqinnerusumik nalunaakkanut tunineqassasut, immaqa piffissani aalajangersimasuni aamma aalajangersimasunik amerlassusiligaallutik, pitsaassusii suussusiilu aalajangersareerlugit (tunisassiassamut pisussaatitaaneq).
b) Angallatip inuttaasa ilaat aalajangersimasut Kalaallit Nunaanni najugaqavissuussasut (inuttaasut sumiuusariaqarnerat).
c) Pisat ilaat suussutsimikkut aalajangersimasut Kalaallit Nunaanniittumi tunisassiorfimmi piliarisassanngorlugit tunineqanngitsut landskassemut akileraaruteqartitaassasut (tunisassiornermut akileraarut).
Imm. 2. Tunisinissamut pisussaatitaanermut inuttaasullu sumiuusariaqarnerannut maleruagassanut tamanut tunngasut Naalakkersuisumit aalajangersarneqassapput.
Imm. 3. Tunisassiornermut akileraarutip angissusissaa Inatsisartunit aalajangerneqartassaaq ukiumoortumik aningaasanut inatsisip akuersissutigineqarneranut peqatigitillugu. Tunisassiornermut akileraarutip tiguniarneqartarnissaanut, atunngitsoortinneqarnissaanut atorunnaarsinneqarnissaanullu Naalakkersuisoq erseqqinnerusunik maleruagassiussaaq.

§ 11. Inatsisartut inissitsitissallutik ataatsimeeqqaarnerminni licensudvalgimik pilersitsissapput Inatsisartunut ilaasortanik tallimanik ilaasortalimmik. Licensudvalgimut qinersineq qinigaaffimmut ataatsimut atuutissaaq. Licensudvalgi siullermeerluni pilersinneqassaaq  inatsisip akuersissutigineqariitsiarneratigut. Inuutissarsiornermi Pisortaqarfik licensudvalgimut allattoqarfiussaaq.
Imm. 2. Kalaallit aalisariutaannut (tak. § 3) akuersissutinik tunniussisoqalersinnagu licensudvalgi oqaaseqaateqartassaaq, tassani oqaatigineqassalluni aalisakkat qanoq annertussuseqartut aalisariummit pineqartumit pisarineqarsinnaatitaassanersut. Akuersissutit taamaattut taamaallaat tunniunneqarsinnaapput licensudvalgip Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiittoqartillugu.
Imm. 3. Kalaallit aalisartuisa pisassaasa § 7 malillugu aalajangersarneqartut aalisariutinut agguaanneqannginneranni akuersissutit agguaannissaannut siunnersuut kalaallit aalisariutaasa (tak. § 3) sinniisuinut Naalakkersuisup saqqummiutissavaa, taakku tamanna pillugu oqaaseqaateqarsinnaaqqullugit. Tamatuma kingorna tamanna pillugu Naalakkersuisup inassuteqaanni licensudvalgemut (tak. imm. 2) saqqummiutissavaa oqaaseqaatit pissarsiarineqarsimasut bilagitut ilanngullugit.

§ 12. Naalakkersuisoq pisuussutit atorneqarnerannut pitsaaliuutissanik qanoq iliuuseqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni aalisarneq killilersimaarniarlugu (tak. § 3). Pitsaaliuutit taamaattut naammassiniarnerini pisassat pisarineqarsinnaasut amerlassusii, aalisariutit ullumikkut pigineqartut annertussusiat kiisalu aalisarnermik inuutissarsiuteqarnerup nunap immikkoortoqarfiini naleqquttumik ineriartortinneqarnissaa eqqarsaatigalugit naleqquttumik ineriartortinneqarnissaa eqqarsaatigalugit, tamakkununnga ilanngullugit imaattunik aalajangersagaliortoqarsinnaavoq:
a) Pisassat pisarineqarsinnaasut amerlassusiisa piffissanut sumiiffinnullu agguataanerisigut.
b) Pisasat piniarneqarsinnaasut amerlassusiisa angallatinut immikkoortunut aalajangersimasunut angallatinut ataasiakkaanut imaluunniit piniutinik aalajangersimasunut killiliiffiginerisigut.
c) Piffissap aalisarfissap annerpaamik sivisussusissaa, tulaassinerit amerlassusiat tulaassinermilu ataatsimi tulaassat akuerineqarsimasut amerlassusilernerisigut.
d) Pisat amerlassusiinik nalunaaruteqartussaalersitaanikkut pitsaaliuutit imm. a)-c)-miittut malillugit.
e) Aalisakkat immikkut taaneqartut aalisarneqarnerisa tulaanneqarnerisalu unitsinneqarnerisigut, imm. a)-c)-mi killiliinerit immikkut ittut tamanna pisariaqartippassuk.

§ 13. Aalisarnissamut periarfissarisaasunut kalaallit aalisariutaasa (tak. § 3) katillutik pisaqarsinnaassusiisa naleqqussarneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisoq maleruagassiorsinnaavoq, taakkulu malillugit aalisariutinik 5 BRT sinnerlugu angissusilinnik inuutissarsiutigalugu aalisarnissamut atugassanik, siusinnerusukkut aalisariutitut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimanngitsut, pisaarnissat akuersissumik piumasaqarfigisassanngorlugit.
Imm. 2. Aammattaaq Naalakkersuisoq maleruagassaliorsinnaavoq, taakku malillugit aalisariutinik allanngortiterinerit pisaqarsinnaassutsimik annertusiisut akuersissummik piumasaqarfigisassanngorlugit.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 naapertorlugit akuersissuteqarnissamut aalisariutip aalisakkanut suussusii aalajangersimasunut aalisaataanissaa piumasaqaataasinnaavoq, imaluunniit aalisariut erseqqinnersumik nalunaakkamik pisaqarsinnaassuseqartoq aalisarunnaarsinneqarsinnaalluni.

 

Kapitali 6.
Eqqissisimatitsineq, aalisakkat pigittuinnarnissaat isumagalugu suliniutit il.il.

§ 14. Naalakkersuisoq aalisakkanik isumalluutit illersorneqarnissaannut suliniuteqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugu malittarisassiorfigisinnaallugit:
a) Piffissat eqqissisimatitsivissat sumiiffiillu eqqissisimatitsiffiilu.
b) Piniutit atortuisalu sananerat atugaanerallu, taakkununnga ilanngullugit sakkut, piniutillu aalajangersimasut, piniariaatsilluunniit inerteqqutaalersinnerisigut.
c) Aalisarnerup peqqissaarunnissaanut malittarisassat.
d) Aalisakkat il.il. angissutsimikkut minnerpaaffissaat.
e) Nigartat angissusissaat tamakkulu uuttorneqartarnerat.
f) Aalisakkat suussusiisa allat aalisarneqarneranni aalisakkat suussutsimikkut aalajangersimasut pisarisoorneqartartut amerlanerpaaffissaat.
Imm. 2. Naalakkersuisup pisinnaatitsineratigut maleruagassat imm. 1-imi a)-c)-mi taaneqartut kommunenut ataasiakkaanut aalajangersarneqarsinnaapput kommunalbestyrelsemit susassaqartumit Naalakkersuisut akuersinerisigut.

 

Kapitali 7.
Aalisakkat uumassuseqarnerannut misissuinerit misiligaallunilu aalisarneq.

§ 15. Aalisakkat uumassuseqarnerannut tunngatillugu misissuinerit aamma misiligaalluni aalisarneq inuutissarsiutigalugu aalisarneq killilerneqaraluarpalluunniit   Grønlands Fiskeri- og Miljøundersøgelsemit imaluunniit allanit Naalakkersuisumit akuersissuteqarfigineqartunit ingerlanneqarsinnaapput. Misiligaalluni aalisarnissamut piumasaqaatissat Naalakkersuisup aalajangersarsinnaavai Grønlands Fiskeri- og Miljøundersøgelser oqaaseqarteqqaarlugu.

 

Kapitali 8.
Nalunaarsuusiorneq.

§ 16. Naalakkersuisoq maleruagassaliorsinnaavoq, tamakkulu kalaallit aalisariutaat (tak. § 3), tunisassiorfiit allallu Kalaallit Nunaanniittut peqquneqarsinnaallutik kisitsisit atorlugit nalunaarsuinissamut atugassanik paasissutissanik erseqqinnerusumik aalajangikkanik nassiussisarnissamut.

 

Kapitali 9.
Nakkutilliineq.

§ 17. Inatsimmi aalajangersakkat inatsillu malillugu aalajangersagaasut eqquutinneqarnersut nakkutigineqarnissaat pillugu Naalakkersuisoq malittarisassaliorsinnaavoq.
Imm. 2. Naalakkersuisoq malittarisassaliorsinnaavoq pisat inatsit naapertorlugu maleruagassianut akerliusumik pisarineqarsimasut allanut tunniunneqarnissaasa akornuserneqarnissaannik siunertaqartunik, tassunga ilanngullugu makkununnga:
a) Pisat tiguneqarsimasut pillugit paasissutissiisussaatitaaneq.
b) Pisat inunnit ingerlasseqatigiinnillu il.il. aalisarnermut piginnaatitaanngitsunit tigunissaata inerteqqutaanera.
c) Pisassaatitat anguneqareerneratigut pisanik tigusaqarnissamut inerteqqut.

§ 18. Inatsimmi aalajangersakkat inatsillu malillugu aalajangersagaasut eqquutinneqarnissaat maannamutut annertussusilimmik sakkutuut imarsiortut politiillu nakkutigissavaat.
Imm. 2. Kalallit Nunaanni aalisarsinnaanermut akuersissutinik Nakkutilliisut pisussaaffigaat akuersissutini, inatsit tunngavigalugu tunniunneqartuni, piumasaqaataasut malinneqarnerat nakkutigissallugu, kiisalu suliassat allat Naalakkersuisumit aalajangersarneqartut isumagissallugit. Inatsimmi aalajangersakkat inatsillu malillugu aalajangersagaasut eqquutinneqarnissaasa nakkutigineqarnerat suliassanut ilaatillugit suliassat aalajangersarneqassapput naalagaaffimmi oqartussat oqaloqatigereerlugit.

§ 19. Aalisarnermik nakkutilliisut politiillu angallatinik aalisariutinik aalisakkanillu assartuutinik unitsitsisinnaallutillu ikkiviginnissinnaapput suliassaminnik isumaginninniarlutik, tamatummunngalu ilanngullugu umiarsuit allagartaat, aalisarnermut nalunaarsuutit,  usinut tunisassiornermullu nalunaarsuiffiit taamaaqataallu misissorlugillu pisaat misissorsinnaallugit, kiisalu piumasarisinnaallugu piniutit qaqinneqassasut suliamut atasumik misissorneqassallutik. Aamma angallatit taamaattut naalakkerneqarsinnaapput Kalaallit  Nunaanni umiarsualivimmut taasamut ingerlassasut misissorneqariartorlutik imaluunniit pisanik aalisarnermilu atortunik niooraajartorlutik.

§ 20. Naalakkersuisup aalisariutit akuersissummik pigisaqartut pisussaatissinnaavai aalisarnermut nakkutilliisuutitat Kalaallit Nunaanni aalisarsinnaanermut akuersissuteqartarnermut Nakkutilliisuneersut angallammut ikitittarnissaannut angallatip Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani aalisarnermik ingerlassaqarnera misissuiffigiartorlugu. Issimanermi nerisanullu aningaasartuutit angallatip akilissavai.
Imm. 2. Aalisarnermut nakkutilliisuutitat suliassaat pisinnaatitaaffiilu Naalakkersuisumit aalajangersarneqassapput naalagaaffimmi oqartussaasut oqaloqatigineqareernerisigut.
Imm. 3. Aalisarnermut nakkutilliisuutitat periarfissaqartinneqassapput angallatip radio-anik tele-kullu atortuinik kalaallit qallunaallu pisortaasa attavigisarnissaanni atuinissaannut.

§ 21. Aalisarnermik nakkutilliisuut piumasarisinnaavaat angallat piffissamik aalajangikkamik sivisussuseqartumik sumiiffimmi erseqqissumik nalunaakkami uninngagallassasoq usiisa, piniutaasa il.il. misissorneqarnissaat siunertaralugu. Piffissaq sumiiffissarlu sapinngisamik angallatip naalagaanik isumaqatigiissutigineqartassapput.
Imm. 2. Aaqqissuussineq imm. 1-imi taaneqartoq imaalillugu atorneqassanngilaq, aalisarnermut periarfissanik, § 7 naapertorlugu aalajangersarneqartunik, akornusiisussanngorlugu.

§ 22. Angallatip aalisarnermut pisatsersugaasup Kalaallit Nunaata aalisarfittaani imminerminut aalisarfissaatitaanngitsumiinnermini aalisarnermut atortui qaqinneqarsimassapput umiatsiaallu angallammi inigisartakkaminniitinneqassallutik.

 

Kapitali 10.
Pineqaatissat.

§ 23. Imaattut akiliisitaanermik pineqaatissiissutaasinnaapput:
a) Inatsimmi § 3, imm. 1-mik 2-millu, § 4-mik,§ 5-mik, § 8-mik, § 9 imm. 1-mik 2-millu_f § 15-mik imaluunniit § 22-mik unioqqutitsinerit,
b) § 19, § 20, imm. 1, § 21 imaluunniit § 25 malillugit peqqussutinik, imaluunniit inatsit maleruagassiat naapertorlugit peqqussutit inerteqqutilluunniit malinneqannginnerini
c) inatsit imaluunniit inatsit malillugu maleruagassiat naapertorlugit akuersissummi tunniunneqartumi piumasarisanik sumiginnaanerit
d) pisortanut oqartussaannut paasissutissanik eqqunngitsunik paasinerlutaasinnaasunilluunniit nalunaaruteqarneq, imaluunniit inatsit imaluunniit inatsit malillugu maleruagassiat naapertorlugit paasissutissiinnginneq.
Imm. 2. Maleruaqqusani inatsit manna naapertorlugu peqqussutigineqartuni aalajangersarneqarsinnaavoq maleruagassani tamakkunani aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitsissutaasinnaasoq.
Imm. 3. Aktieselskabi, anpartsselskabi, piginneqatigiiffiit taamaaqqataalluunniit unioqqutitsisuuppat selskab-i taamaattutut akiliisussanngortitaasinnaavoq.
Imm. 4. Angallat atorlugu unioqqutitsinerni angallatip piginnittua imaluunniit atuisua akiliisussanngortinneqarsinnaavoq taanna piaaraluneerluni mianersuaalliorluniluunniit unioqqutitsisutut pisuutinneqarsinnaanngikkaluarpalluunniit. Pinerluttuliornermik inatsimmi maleruagassiaq eqqartuussap akiliutigeqqusaq akilersinnaanngikkuniuk pinerluttuliortunut isertitsisarfimmut inissinneqarnissaanik imaqartoq atortinneqartussaanngilaq.

§ 24. Arsaarinninneq pillugu pinerluttuliornermik inatsimmi maleruagassiat taamaallutik atorneqartussaapput. Taamaattorli unioqqutitsilluni angallammit aalisartoqarpat angallatip pisai tamarmik imaluunniit taakkua nalingat arsaarinnissutigineqarsinnaapput kisianni pisat unioqqutitsinerunngitsukkut pisarineqarsimasutut uppernarsineqartut pinnagit.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut angallatip pisai taakkuluunniit nalingi arsaarinnissutigineqarsinnaapput ajornerusumik arlaleriarluniluunniit pisat pillugi paasissutissat amigaatillit nalunaarutigineqarpata imaluunniit paasissutissat amigaatigineqarpata.

§ 25.  Pisat nalingat imaluunniit pisat ilaasa nalingat arsaarinnissutigineqassappata tamatumunnga peqatigitillugu angallat peqquneqarsinnaavoq arsaarinnissutissat  allanit immikkoorteqqullugit pinaaseqqunagulu taakkua nakkutilliisunit § 19-imi taaneqartunit nalunaaqutserneqarnissaannut. Taamaaliornikkut pisat naliminnik arsaarinnissutaasussat pisanit allanit immikkoortinneqarsinnaanngippata angallat peqquneqarsinnaavoq pisat naliminnik arsaarinnissutaasussat nioorariartoqqullugit.
Imm. 2. Immikkoortiterineq nalunaaqutsiinissarlu piumasarineqassapput angallat pisani usigalugit Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaaniitillugu.

§ 26. Pissutissaqarluartumik ilimagineqarpat angallat inatsimmik imaluunniit inatsit malillugu maleruagassianik unioqqutitsinermi akiliisitaanermik pineqaatissiissutaasinnaasumi atorneqarsimasoq, aalisarnermik nakkutilliisunit politiinilluunniit tigusarineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Taamaattorli Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaata avataani angallat aatsat unitsinneqarsinnaallunilu misissuiffigineqarsinnaallunilu tigusarineqarsinnaavoq pissutissaqarluartumik ilimagineqarpat unioqqutitsineq Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaata ilaani pisimasoq, malersuineqalersimappallu angallat taanna suli Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaata iluaniitillugu, kingornatigullu uninnani ingerlaannarsimappat.

§ 27.  Angallat § 26 naapertorlugu tigusarineqartoq eqqartuussisoqareerneratigut akiliisitaasussanngortitsinikkullunniit tigummiinnarneqarsinnaavoq aningaasat pisuutinneqartutut akiliutissat arsaarinnissutillu nalingat eqqartuussinermullu aningaasartuutit akilereerserlugit, imaluunniit akiliutissat taakkua qularnaveeqqusernissaasa tungaannut, aammalu § 25 naapertorlugu pineqaatissat naammassereerserlugit. Suliassap aalajangiiffigivinneqarnerata kingorna qaammatit marluk ingerlaneranni tamanna pinngippat angallat piniutillu naammassinnissutigitinniarneqarsinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1-imi maleruagassiaq atorneqartussaanngilaq umiarsuarmik atuisup umiarsuaq pissutissaqanngitsumik atorsimappagu.
Imm. 3. Tigummisaanissaq akerliuffigineqarpat Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsimmi kap. 5, § 9 taamatut atorneqassaaq apeqqulli landsdommerimut suliassanngortinneqassalluni.

§ 28. Inatsimmik imaluunniit inatsit malillugu maleruagassianik unioqqutitsinerni suliassat politiinit taamatullu aamma umiarsuup aalisartunik alapernaarsuutip pineqartup naalagaanit aalajangerneqarsinnaapput akiliisitaanissap, arsaarinninnissap, eqqartuussinermi aningaasartuutinik aammalu § 25 naapertorlugu pineqaatissanik akuersisitsinikkut. Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsimmi kap. 5, § 21 taamatut atorneqassaaq.
Imm. 2. Suliassaq imm. 1 malillugu aalajangiiffigineqanngippat Kalaallit Nunaata landsretianut suliassanngortinneqassaaq.
Imm. 3. Suliassaq imm. 1 malillugu aalajangiiffigineqaraluarpalluunniit Kalaallit Nunaata landsretiata qinnuigineqarnermigut akuerisinnaavaa suliassaq taanna landsretimut suliassanngortinneqassasoq. Aatsaalli taamaaliortoqassaaq pissutsit immikkut ittut tamanna pisariaqartippassuk qinnuteqarnerlu akuersisitsinerup kingornatigut imaluunniit qinnuteqartup pissutsinik immikkut ittunik ilisimatinneqarnerata kingornatigut pippat qinnuteqarneq tapersersorneqassaaq.

 

Kapitali 11.

§ 29. Inatsit atortuulissaaq 1. januar 1985.
Imm. 2. Taamaattoq § 11 inatsisip nalunaarutigineqarneratigut atortuulissaaq.

§ 30. 1. januar 1985 atorunnaarsinneqarput aalisarneq eqqarsaatigalugu inuutissarsiutigalugu aalisarneq, piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsit nr. 4 14. oktober 1980-imeersoq, aallanngortinneqartorlu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5 22 oktober 1981-imeersukkut, aammalu inatsisartut inatsisaat nr. 12 1. november 1982-imeersoq kiisalu Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani piniarfiinilu inuutissarsiutigalugu aalisarneq, piniarneq aallaaniarnerlu pillugit folketingip inatsisaa nr. 110 28. marts 1984-imeersoq.
Imm. 2. Aalisarneq pillugu nalunaarutit maleruagassallu allat inatsisit taakku malillugit saqqummiunneqarsimasut imaluunniit inatsisit taakku malillugit atortinneqartut atuutiinnassapput inatsit manna imaluunniit Inatsisartut inatsisaat alla malillugu tamakkiiumik ilaannakuusumilluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaanut.
Imm. 3. 1. januar 1985 atorunnaarsinneqarpoq Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani aalisariutit kalaallinit pigineqanngitsut aalisarnissaat pillugu Kalaallit Nunaata ministereqarfiata nalunaarutaa nr. 225 1. juni 1 983-iineersoq.

Nuuk, ulloq 21. november 1984.

Jonathan Motzfeldt

/

Lars Emil Johansen