Inuutissarsiornermik ikiorsiisarneq pillugu landstingip peqqussutaa nr. 4, 30.november 1984-imeersoq.
Inatsit nr. 134 28. marts 1984-imeersoq naapertorlugu Kalaallit Nunaani Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit Nunaani inuutissarsiummik ingerlatsinermut ikiorsiisarneq pillugu malittarisassanik aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput.
Kapitali 1
Inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermi siunertat tunngaviilu.§ 1. Kalaallini inuutissarsiornerup sunniuteqartumik ingerlasinnaassuseqarnera unammillersinnaassuseqarneralu allisarniarlugit kiisalu suliffissaqartitsiniarnerup pitsanngorsarniarneranik siunertaqartumik Kalaalit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat ikiorsiissuteqarsinnaapput kapitali 3-mi kapitali 4-milu taaneqartut annertutigisumik Kalaallit Nunaani inuutissarsiummik ingerlassanut, inunnit Kalaallit Nunaanni aalajanersumik najugaqartunit imaluunniit ingerlatseqartigiinnit (selskaber) assigisaannillu Kalaallit Nunaanni nunaqartunut imaluunniit ingerlassilersussanut.
Imm. 2. Ikiorsiisssuteqarnermi inuutissarsiornermut naleqquttumik sumiiffeqartitsinissaq anguniarneqassaaq aammalu siuarsaaniarluni qanoq iliuutsinut allanut pisortat pilersissimallugilluunniit pilersilersaagaannut naleqquttumik.§ 2. Ikiorsiissutinik tunniussinissamik, ikiorsiisutissap angissusissaanik aammalu ikiorsiissuteqassagaanni naammassereersimasassatut piumasarisat pillugit apeqqutit aalajangiiffiginiarnerini makkua naatsorsuutigineqartassapput:
1) Ikiorsiissutit tunniunneqassapput inuutissarsiutinut inuiaqatigiinnut tunngatillugu aningaasaqarniarnikkullu pissarititaasut eqarsaatigalugit siuarsagassatut kissaatigineqartumik siunertaqartunut.
2) Ikiorsiissutit taamaallaat tuniunneqarsinnaapput sullivik ingerlassaq (virksomhed) ilaatigut suliffissuarnut, angallatinut, umiarsualivinnut, inissianut, innaallagissiorfinnut imeqarfinnullu, aqqusinernut, sullivinnut sullissisartoqarfiusunut (servicevirksomheder) il.il. pilersaarutaasumik aningaasaliinikkut siuarsarniakkatut kissaatigisaasut ineriartortinnerannut naleqquppat.
3) Ikiorsiissutit taamaallaat tunniunneqarsinnaapput pilersaarutinut teknik-ip tungaatigut illersorneqarsinnaasunut siunissarlu ungasinnerusoq isigalugu aningaasaqarniarnikkut attanneqarsinnaasutut isigineqarsinnaasunut.
4) Qinnuteqaateqartup ingerlassamut qanoq pikkorissuseqarnera taamatullu isertitaqarneranut aningaasaateqarneranullu tunngasut.
5) Pilersaarummut ikiorsiissutinik akuersisoqarsinnaanngilaq aningaasartuutissatut missingiusiat il.il. naliliiffigereerlugit sulliviup aningaasatigut illersorneqarsinnaasumik ingerlanissaanut pisariaqartutut isigineqartunit anginerusunik.
Kapitali 2.
Inuutissarsiutinut ikiorsiinermut ataatsimiititalip inuttalersugaanera, pisinnaatitaaffii suliassaalu.§ 3. Ikiorsiissuteqarnissat inuutissarsiutinut ikiorsiinermut ataatsimiititaliamit aalajangiifigineqartassapput peqqussummi aalajangersakkatut aalajangersarneqartut naapertorlugit.
Imm. 2. Ataatsimiititaliap inuttarai aalisarnermut suliffissuaqarnermullu naalakkersuisoqarfimmi Inuutissarsiornermi Pisortaq siulittaasutut; Inatsisartunillu qinersiviup atuunnerani atasussatut tikkuarneqartut ilaasortat marluk. Ataatsimiititaliaq Nuummi inissisimavoq.
Imm. 3. Inuutissarsiornermi Pisortap peqannginnerani taassuma suliaanik tigummisaqarluni Inuutissarsiornermi Pisortaasoq ataatsimiititaliami siulittaasuussaaq.
Imm. 4. Ilaasortanut Inatsisartunit tikkuarneqartunut sinniisussanik aamma Inatsisartut qinersissapput.
Imm. 5. Ataatsimiititaliap suliassaat innuttaaqatigiinnut annertuumik sunniuteqarsinnaasut, tamatumunnga ilanngullugu immikkut aningaasatigut kinguneqarsinnaasut Naalakkersuisunut saqqummiunneqareernerisigut aatsaat aalajangiiffigisinnaavai.
Imm. 6. Qinnuteqaateqartut ataatsimiititaliap aalajangiineri orulluteqartarfimmut ingerlateqqissinnaavaat aalajangiinerup tiguneqarneranit sapaatit akunneri sisamat qaangiutsinnagit.
Imm. 7. Orulluteqartarfik pingasunik ilaasortaqarpoq Inatsisartut qinigaaffinnut tamanut toqqagaannik. Orulluteqartarfimmi ilaasortat inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaajutigisinnaanngillat.§ 4. Ataatsimiititaliap aalajangiiffigissavaa ilaasortaq suliassami ima soqutigisaqartiginersoq suliassap ataatsimiititaliami suliarineqarnerani ilaasinnaatitaassanani.
Imm. 2. Ilaasortap ataatsimiititaliaq ilisimatissavaa pissutsit imaassimappata suliassamut attuumassuteqarnini/soqutigisaqarnini pillugu suleqataasinnaanini nalorninarsinnaasoq.§ 5. Aalisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisoq nalunaarusiornikkut peqqussutip pisortaaffigineranut aalajangersagaliussaaq, tassunga ilanngullugu ataatsimiititaliap suleriaasissaanut aammalu kommune-p peqataanissaanut.
Kapitali 3.
Inuutissarsiutinut ataasiakkaanut ikiorsiissutit.
Aalisarneq aammma piniarneq il.il.§ 6. Angallatinik aalisarnermut aamma piniarnermut imaluunniit inuutissarsiornernik allanik siunertaqartunut atugassanik pisaarniartunut taarsigassarsisitsineqarsinnaavoq imaluunniit akiligassarsisarfinni namminersortuni taarsigassarsianut qularnaveeqqusiineqarsinnaalluni, angallatip qanoq sivisutigisumik pigineqarsinnaanerata naatsorsuutigineqarneratut sivisutigisumik taarsersugassanik, taamaattorli sivisunerpaami ukiuni 15-ini.
Imm. 2. Inuutissarsiutigalugu aalisarnermut piniarnermullu angallatitaarniartunut taarsigassarsisitsineqarsinnaavoq erniaqanngitsunik taarsersorneqartussaanngitsunillu.
Imm. 3. Imm. 2 naapertorlugu taarsigassarsiat anginerpaamik 30%-iusinnaapput, taamaattoq angallatinut avataani aalisaatigissallugit piukkunnartunut, angallatip Kalaallit Nunaanni tiguneqarnermini akiata 60%-ia taarsigassarsiarineqarsinnaalluni.§ 7. Inuutissarsiutigalugit angallatit allanngortiternissaannut aamma iluarsaannissaannut imaluunniit angallatinut taamaattunut piniutissanik, motor-inik, sillimanissamut atortussanik allanillu teknik-imut tunngasutigut atortulersuutissanik pissarsinissanut taarsigassarsisitsísoqarsinnaavoq imaluunniit akiligassarsisarfinni namminersortuni taarsigassarsianut qularnaveeqqusiineqarsinnaalluni ukiuni 10-ni taarsersugassanik.
Imm. 2. Annertunerusunik pitsanngorsaanissanut, annertunerusunik maskin-anik taarsiinissanut taamatullu sillimanissamut atortussanik pisaarnissanut erniaqangitsunik taarsersorneqartussaanngitsunillu taarsigassarsisitsineqarsinnaavoq imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsinermut atasumik.
Imm. 3. Imm. 2 naapertorlugu ikiorsiissut annerpaamik 30%-iusinnaavoq taamaattoq angallatinut avataani aalisaatigissallugit piukkunnartunut aningaasartuutit 60%- iat. Angallatip aalisarnermut, piniarnermut imaluunniit inuutissarsiutinik allanik siunertaqartup ingerlanneranut akiligassarsiniartarfinni namminersortuni taarsigassarsianut qularnaveequsiineqarsinnaavoq.
Suliffissuaqarneq, niuerneq aamma assassorluni sulisartoqarneq il.il.
§ 9. Sullivimmik inuutissarsiorfimmik sananissamut tigusinissamut, alliliinissamut, pisariillisaanissamut aammalu pissutsini immikkut ittuni sulliviup ingerlannissaanut pisariaqartumik inissatut illuliornissamut imaluunniit illumik tigusinissamut, taamatullu maskin-anik, atortussanik taamaaqataannillu inuutissarsiummi pigisariaqakkanik pisinissamut taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq imaluunniit akiligassarsiniartarfinni namminersortuni taarsigassarsianut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Illunut allanullu pigisanut aalaakkaasunut inuutissarsiutinik ingerlatsiviusunut taarsigassarsisitsineqarsinnaavoq imaluunniit qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni ukiuni 25-ini taarsersugaassanik. Maskin-anut, atortulersuutinut taamaaqataanullu taarsigassarsiat qularnaveeqqutillu taarsersorneqarfissaat sivisunerpaamik ukiut 10-usinnaapput.
Imm. 3. Siunertanut imm. 1-imi taaneqartunut erniaqanngitsunik taarsersorneqartussaanngitsunillu taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Imm. 3 naapertorlugu taarsigassaarsiat sanaassamut imaluunniit pisassamut aningaasartuutit annerpaamik 60%-iannik angissuseqarsinnaapput.§ 10. Ikiorsiissutit § 9 naapertorlugu tunniunneqarsinnaasut pingaartumik inuutissarsiorfinnut avammut nioqquteqarnissaq siunertaralugu tunisassiortunut imaluunniit Kalaallit Nunaannut eqqunneqartaraluartunik nioqqutissiortunut, imaluunnit allatigut inuutissarsiornerup suliffissaqartitsiniarnerullu ineriartortinniarneqarnerinut immikkut iluaqutaasunut tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Allat tungaanniit naammattunik naammaginartunik piumasaqaatitalinnik aningaasanik pissarsiassaqannginnerata annertussusia naapertorlugu suliffissuaqarnermi, niunermi assassorlunilu sulisartoqarnermi imaluunniit inuutissarsiutinut peqqussumik immikkut taaneqarsimanngitsuni sullivinnut § 9 naapertolugu ikiorsiissutinik tunisineqarsinnaavoq. Aamma taamatut annertutigisumik § 9 naapertorlugu Kalaallit Nunaanni kommune-t taarsigassarsisinneqarsinnaapput inuutissarsiutigalugu suliffinnik kalaallinut namminersortunut attartortinnissaat tuninissaalluunniit siunertaralugu sanaassanut imaluunniit allanit tigusassanut atugaasanik.§ 11. Suliffiit, inuutissarsiutini § 9-mi 10-milu taaneqaartut, ingerlannerinut akiligassarsiniartarfinni nammirnersortuni taarsigassarsiassanut qularnaaveeqqusiineqarsinnaavoq.
§ 12. Allat tungaannit naammattunik naammaginartunik piumasaqaatitalinnik aningaasanik pissarsiassaqannginnerataannertussusia naapertorlugu iluarsaassinissanut pigisallu aningaasanik nalillit pitsanngorsarnissaannut § 9 aamma § 10 naapertorlugu taarsigassarsisitsissutigineqarsinnaassunut imaluunniit qularnaveeqqusiiffigineqarsinnaasunut taarsigassarsisitsineqarsinnaavoq ukiut 10-t tikillugit taarsersugassanik.
Uumasuuteqarneq, tuttuuteqarneq il.il.
§ 13. Illut inuutissarsiornermut atorneqartut uumasuuteqarnermut assigisaannullu tunngasut sananeqarnerinut , pisiarinerinut allineqarnerinulluunniit tamatumunngalu atatillugu piginnittup, atuisup, pisortaatitap ikiortilluunniit illuliuunneqarnerinut illussarsissunneqarnerinulluuniit atugassanik taarsigassarsisitsineqarsinnaavoq imaluunniit akiligassarsisarfinnit namminersortunit ingerlanneqartunit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiineqarsinnaalluni.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsiat qularnaveeqqusiissutillu taarserssorneqassapput ukiut 25-it tikillugit sivisussuseqartumik.
Imm. 3. Siunertanut imm. 1-imi taaneqartunut erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu taarsigassarsisitsineqarsinnaavoq.
Imm. 4. Imm. 3 naapertorlugu taarsigassarsiat annerpaamik sanaartornermut imaluunniit pisinermut aningaasartuutit 60 % -erisinnaavaat. Sanaartukkat uumasuuteqarnermik inuutissarsiuteqarnermut atugassat nammineerluni sananeqarpata taamaattoq atortussanut aningaasartuutit 90%-ii tikillugit erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 5. Imm. 4 naapertorlugu taarsigassarsianut atasumik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq imaluunniit qularnaveeqqusiineqarsinnaalluni assassorluni sulisartunik ikiorteqartariaqarsimanermut aningaasartuutit 90% ii tikillugit.
Imm. 6. Tamanna suliariniakkap piviusunngortinneqarnissaanut pisariaqartutut isigineqarpat erniat akilersuutissallu akilernissaat kinguartikkallarneqarsinnaavoq taarsigassarsisoqarneranit ukiut pingasut tikillugit.§ 14. Uumasuutissanik, tamakkununnga ilanngullugit savanik, tuttunik, uumasuutinik ameerniutaasartunik aammalu maskin-anik, sakkunik assigisaannillu pissarsinissamut taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq imaluunniit akiligassarsisarfinnit namminersortunit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni.
Imm. 2. Piffissaq taarsigassarsiat qularnaveeqqusiissutilluunniit akilersorneqarfissaat annerpaamik ukiunik 10-nik sivisussuseqarsinnaavoq.
Imm. 3. Erniat akilersugassallu akilernissaannik § 13, imm. 6-imi aalajanersakkat malillugit kinguartitsineqarallarsinnaavoq.§ 15. Nunamik pitsanngorsaalluni sulianut, aamma naggorissaanermut ujaraajaanermullu aamma imerterisarfiliornermut, ungalulersuinermut assigisaannullu atugassanik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq imaluunniit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni ukiut 20-it tikillugit akilersorneqartussaasunik.
Imm. 2. Nunanik pitsanngorsaalluni sulianut atugassanik erniaqaratillu taarsersugassaanngitsunik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq aningaasartuutit 60%-ii tikillugit.
Imm. 3. Nunamik pitsanngorsaanermut narsaammik marraasarterilluni kussiorlunilu atugassanik taarsigassarsianik imaluunniit qularnaveeqqutinik akilersuinissaq ukiut 12 tikillugit sivisussuseqartussatut aalajanerneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Nunamik pitsanngorsaanermut kalk-ilersuinermut naggorissaasersuinermullu atugassanik taarsigassarsianik imaluunniit qularnaveeqqutinik akilersuinissaq ukiut tallimat tikillugit sivisussuseqartussatut aalajangerneqarsinnaavoq.§ 16. Nunalerinermi, tuttuteqarnermi il.il. sulliviit ingerlannerinut atugassatut akiligassarsisarfinnit namminersortunit ingerlanngeqartunit taarsigassarsiat qularnaveeqqusiiffigineqarsinnaapput.
§ 17. Pigisat aningaasanik nalillit §§ 13-15 malillugit taarsigassaarsisitsinikkut qularnaveeqqusiissuteqarnikkulluunniit pissarsiarîneqarsinnaasut iluarsaannerinut pitsanngorsarnerinulluunniit atugassanik ikiorsiisoqarsinnaavoq taarsigassarsianik qularnaveeqqusiinernilluunniit ukiut 10-t tikillugit akilersorneqartussanik.
Ineriartortitsinermut tapiissutit.
§ 18. Aalisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisup aalajangiineratigut inuutissarsiutinik ingerlataqartut peqatigiiffii tapiissuteqarfigineqarsinnaapput ingerlatsiniarnermut, ilinniartitsinermut tunngasunut siunertanulluunniit taakkua assigisaannut allanut aammalu peqatigiiffiit siunnersuisartunik akissarsiaqartitsinerinut atugassanik.
§ 19. Aalisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisoq pilersitsisinnaavoq imaluunniit ikiorsiissuteeqarsinnaalluni misiliinerit inuutissarsiutit ineriartortinneqarnissaannik siunertaqartut naammassiniarnissaannut.
Kapitali 4.
Ikiorsiissutit annertussusii suunerilu.§ 20. Sullivinnut ataasiakkaanut kapitaali 3 naapertorlugu ikiorsiissutit annerpaamik siunertanut aningaasartuutit 90%-iinik annertussuseqarsinnaapput.
Imm. 2. Angallatinut aalisariutinut kalaallit inuutissarsiutaasa ineriartortinneqarnissaannut immikkut pingaaruteqartunut ikiorsiissutit tamatumunnga aningaasartuutit 95%-ii tikillugit angissuseqarsinnaapput.
Imm. 3. Aamma inuutissarsiornermi sanaartukkanut kalaallit inuutissarsiutaasa ineriartortinneqarnissaannut immikkut pingaaruteqartunut kiisalu tamanna pisariaqartinneqarpat ikiorsiissutit tamatumunnga aningaasartuutit 95%-ii tikillugit angissuseqarsinnaapput.§ 21. Taarsigassarsisarfinni namminersortuni ernialimmik taarsigassarsiaasimasut erniaasa millilernissaannut kapitali 3 naapertorlugu ernianut tapiissuteqartoqaarsinnaavoq.
Imm. 2. Ingerlatsinermut taarsigassarsiani ernianut tapiissuteqartoqarsinnaavoq peqqussutip atulernera sioqqullugu taarsigassarsiaasunut atasumik.§ 22. Ikiorsiissutip suunissaanik aalajangiiniarnermi inuutissarsiutinut ikiorsiissarnermi taarsigassarsianit salliutillugu ernianik tapiissutitaqanngitsunik qularnaveeqqusiineq atorneqartassaaq, aammalu ataatsimoortumik ikiorsiissuteqartoqassatillugu inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermi erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu taarsigassarsisitsinermit salliutillugu ernialinnik taarsigassarsisitsineqartassaaq.
Imm. 2. Qularnaveeqqusiineqassatillugu eqqarsaatigineqarsinnaavoq inatsisit allat atuuttut naapertorlugit qularnaveeqqusiisoqarsinnaanersoq.
Imm. 3. Taamaallaat aningaasaateqarfinni bank-ini sparekasse-nilu aammalu taarsigassarsisitsisarfinni namminersortuni allani pisortatigoortumik nakkutigineqartuni taarsigassarsianut qularnaveeqqusiisoqarsinnaavoq.
Kapitali 5.
Ikiorsiissuteqarnermut patsisissaatitat.§ 23. Taarsigassarsiat nalinginnaasut ernialersorneqarlutillu naafferartumik akilersorneqassapput maleruagassat Aalisarnermi Suliffissuaqarnermillu Naalakkersuisumit aalajangersarneqarsimasut malillugit. Taarsigassarsiat agguaqatigiissaaganngorlugit tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliap akiligassaqartut inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermi taarsigassarsiaasa ernialinngitsuugaanissaannut akuerisinnaavai piumasaqaat (akiligassaq) sallunaveeqqusiussap inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliamit tiguneqarneratigut, umiiartoqarneratigut imaluunniit sallunaveeqqusiussap allanik pissuteqartumik akiligassalimmit pigineerunneratigut sallunaveeqqusiussaq atorlugu qularnaarlugu isumannaarneqarsimanngippat, aammalu inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpat akiligassalik ilumut pisinnaanngitsoq pisinnaalernavianngitsorluunniit piumasaqaatip (akiligassap) erniatullu akiligassanngortut utertillugit akilernissaannut.§ 24. Taarsigassarsiat erniaqaratillu akilersugassaanngitsut nalikillilerneqassapput piffissami pigisap aningaasanik nalillip piusinnaaffissaatut ilimagineqartup sivisoqataani. Tamatuma saniatigut pissarsiarinissaa pillugu nalinginnaasumik taarsigassarsisitsisoqarsimappat imaluunniit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiisoqarsimappat taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsut taava piffissami taarsigassarsiat nalinginnaasumik akilersugaaffissaanni nalikillilerneqassapput.
Imm. 2. Pigisaq aningaasanik nalilik pineqarsimasoq piffissami taarsigassarsianik nalikillileriffiusumi inatsisini tunngavissiissutaasut malillugit naatsorsuutigineqartutut atorneqanngippat, imaluunniit taarsigassarsinermi imaluunniit nalinginnaasumik taarsigassarsianut imaluunnit tarsigassarsinermut qularnaveeqqusiinermi ataatsikkut tunniunneqarsimasinnaasuni piumasaasunik sumiginnaaneqarsimappat, taava aningaasat nalikillileriffigineqanngitsut utertillugit akilerneqassapput. Taamaattoq aalajangerneqarsinnaavoq taarsigassarsiat atuutiinnassasut, immaqa soorlu ima patsisissaqartitsilluni aningaasat sinneruttut siunissami taarsigassarsiatut nalinginnaasutut ernialersorneqarlutillu akilersorneqassasut.§ 25. Aatsaat aningaasat qularnaallisaaserneqarpata taarsigassarsisitsisoqarlunilu qularnaveeqqusiineqassaaq.
Imm. 2. Ingerlatsinermut taarsigassarsianut akiligassarsianullu (kreditter) qularnaveeqqusiissutit immikkut qularnaallisaaserneqaratik atugassiissutigineqarsinnaapput sulliviup inuutissarsiutinik ineriartortitsinermut pingaaruteqarnera aamma suliffissaqartitsiniarnermut taamatullu inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliap sullivimmut akuliussimanera ima annertutigisimappat tamanna illersorneqarsinnaasutut isigisariaqarluni, aammalu qularnaallisinneqarsinnaappat sulliviup siunissami inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliamut pisussaaffini eqqortissinnaassagai.§ 26. Ingerlatsinermut taarsigassarsianut qularnaveeqqusiineq sivisunerpaamik ukiut 10-t ingerlanerini isumannaarniarneqassaaq sapinngisamillu taarsigassarsiat ilaannaannut killilimmik qularnaveequsiineqassalluni.
Imm. 2. Sanaartorniarluni siunertanut taarsigassarsianut qularnaveeqqusiineq isumannaarniarneqassaaq sivisunerpaamik ukiuni taarsigassarsiat tamakkua taamaaqataannik siunertallit peqqussummi aalajangersarneqartutut sivisunerpaamik akilersorneqarfissaattut sivisutigisumik.§ 27. Sullivinni kapitali 3 naapertorluga ikiorsiissuteqarfiusuni piginneqatigiiffinni (aktieselskab-ini, anpartimaluunnit andelsskab-ini) piginneqataassutissanik (aktier, anparter imaluunniit andele) pisisoqarsinnaavoq killilimmik akisussaaffilikkanik.
Imm. 2. Aktie-nik, anpart-inik andele-nilluunniit imm. 1. naapertorlugu peqalernikkut aktie-t, anpart-it andel-illu ataatsimut aningaasartaasa 50%-ii qaangerlugit pissarsiarinissaat ajornarpoq.
Imm. 3. Aktie-nik, anpart-inik andele-nilluunniit pisisitsinerni piumasarineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni Nammninersornerullutik Oqartussat piginneqatigiiffiup siulersuisuini sinniiseqassasut.
Imm. 4. Aktie-nik, anpart-inik andele-nillu pisisitsinermut tunniussinermullu atatillugu aalajangersarneqarsinnaavoq inuit inuussutissarsiutinik ingerlataqartut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najagallit aammalu selskab-it taamaaqataallu Kalaallit Nunaanni alajangersimasumik angerlarsimaffillit aktie-nik, anpart-inik andel-inillu pisinissaminnut salliutinneqassasut.
Imm. 5. Aalajangerneqarsinnaavoq selskab-ip aktie-nut anpart-inut imaluunniit andel-inut aningaasaliissutit akilerneqarsimasut 6%-annik anginerusoq iluanaarutisiatut aggornersiarititatullluunniit akiliutigisassanngikkaa.§ 28. Alisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisoq taarsigassarsianut, qularnaveequtinut, aamma aktie-nik anpart-inik imaluunnit aandel-inik pisinermi piumasaqaatinut ilassutissat pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq.
Kapitali 6
Taarsigassarsiat akilersorneri, pillaammik ernialiussat, aamma akiligassanik akiliinissamik kinguartitsineg kiisalu akiitsuiaarnermut aagqissuusinerit.§ 29. Taarsigassarsiat ima ikiliartuaartinneqassapput ukiuni akilersuiffissatut aalajangerneqartuni ukiut tamaasa akiligassat assigiimmik angissusilikkat akilersorneqassallutik imaluunniit nalikilliliiffigineqartassallutik.
Imm. 2. Ikiorsiissutit akiligassarsisitsisarfimmit namminersortumik taarsigassarsianut imaluunniit akiligassarsianut qularnaveeqqusiissutitut immaqaluunniit erniat tapiissutitut tunniunneqarsimappata, taarsigassarsiat imaluunniit akiligassarsiat ikiliartuaartinneqassapput taarsigassarsinermi pineqartumut isumaqatigiissummi aalajangersakkat naapertorlugit.§ 30. Pigisanut aningaasanik nalilinnut qularnaallisaaneqarsimatillugu inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiitialiaq akiligassanik akilersuinissamik naammaginartumik kinguartitsisinnaavoq taarsigassarsisitsinermi piumasaqaatinut naapertuuttumik ernialiinikkut, qaammatit 12-ikkuutaartarlugit sivisunerpaamik ukiut 5-it tikillugit, taava taarsigassarsianik taarsersuinissat siunissami angeqqatigiiaartumik akilersorneqarsinnaassammata taamaalillunilu akiligassat kingulliit akilerneqareersimasariaqassalutik kingusinnerpaamik ukiut 5-it qaangiutinnginnerini.
§ 31. Inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliaq akiligassat akilerneqarnissaannik kinguartitsisinnaavoq ernialerlugit § 30-mi pineqartutut piumasaqaatitalinnik, taamaattorli ukiuni marlunni.
§ 32. Ikiorsiissutit qularnaveeqqutitut tunniunneqarsimatillugit akiligassarsisitsisartoqarfik pineqartoq akilersuinissamik kinguartitsisinnaavoq, akiligassarsisitsisartoqarfiup inuutissarsiutinullu ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliap erseqqinnerusumik isumaqatigiissuteqarnerat malillugu.
§ 33. Aalisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisumut saqqummiussereerluni ataatsimiititaliaq, taarsigassarsisitsinermi qularnaallisitsisimaneq naatsorsuutigalugu, akiligassanik akilersuinissamik kinguartitsisinnaavoq taarsigassarsianik akilersuinissamik killiliussat peqqussummi aalajangersarneqartut saniatigut.
§ 34. Ikiorsiissutinik pissarsisoq akilersuutit kinguartikkallarnissaannut qinnuteqaammik tunniussaqareerpat, pillaammik ernialiineqassanngilaq, inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliaq aalajangeereertinnagu.
Imm. 2. Akilersuutit kinguartinneqarnissaannik nalunaaruteqarnerup kingorna pillaammik ernialiineqassanngilaq.
Imm. 3. Pisuni allani, akiligassat ulloq akilerneqarfissaat kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiunnerani akilerneqarsimanngippata, pillaammik ukiumut 6%-imik ernialiineqassaaq.§ 35. Inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliaq Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut akiligassanik isumakkeerisinnaavoq imaluunniit sulliviup peqqussut manna imaluunniit inuutissarsiutinut ikiorsiinermut aalajangersakkat siusinnerusukkut atuutut naapertorlugit ikiorsiivigineqarsimasup akiligassanik nungutitsinermut atasumik immikkut ittumik tapiissuteqarsinnaalluni.
Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq taanna atorneqarsinnaavoq uppernarsisinneqarsinnaappat siunissami sulliviup taarsigassarsiami akilersornissaannut pisussaaffini taamaasilluni eqqortissinnaassagai.
Kapitali 7
Ikaarsaarnermi aalangersakkat atortuulersitsinerlu.§ 36. Inuutissarsiutinut ikiorsiisarnermut maleruagassat manna tikillugu atuuttut naapertorlugit taarsigassarsisitsinerit allatullu ikiorsiinerit ataatsimiititaliamit ingerlanneqassapput ikiorsiisarnermut patsisissaatitatut aalajanersarneqartut naapertorlugit. Taamaattoq ataatsimiitaliaq aalajangiisinnaavoq siusinnerusukkut taarsigassarsianut tapiissutinullu akuersissutaasimasunut peqqussut manna atuutitineqassasoq, tamanna ikiorsiissummik tunineqarsimasumut iluaqutaappat.
§ 37. Namminersornerullutik Oqartussat peqqussutip atulerneratigut taarsigassarssianut imaaluunniit qularnaveeqqusiinernut inuutissarsiutinut ikiorsiissutit pillugit maleruagassat maannamut atuuttut naapertorlugit tunniunneqarsimasunut atasumik naalagaaffimmit pisinnaaffigineqarlutillu pisussaaffigineqartunut pisinnaatitaaffeqalerlutillu pisussaaffeqartuulerput.Taamaattoq pisussaaffiit 1. januar 1985 sioqqullugu pisut naalagaaffimmit pisussaafigineqaannassapput. Naalagaaffik Namminersornerullutik Oqartussat tungaannut aningaasartuutinik taama pisussaaffeqarnerup kinguneranik akilerneqarsimasunik utertitsinissamut piumasaqarsinnaatitaavoq.
§ 38. Peqqussummik kukkunersiuinissamik siunnersuut kingusinnerpaamik 1986-imi Inatsisartunut saqqummiunneqassaaq.
§ 39. Peqqussut manna atortuulissaaq 1. januar 1985.
Nuuk, ulloq . november 1984
Jonathan Motzfeldt/
Lars Emil Johansen