Nioqqutissanik Kalaallit Nunaannut eqqunneqartartunik tassanngaanniillu anninneqartartunik nalunaarsuineq nakkutilliinerlu aamma nioqqutissat eqqunneqarneranni akitsuutinik naatsorsuisarneq akiliisitsiniartarnerlu pillugit Naalakkersuisut Nalunaarutaat nr. 10, 5. december 1984-imeersoq.

Nioqqutissanik Kalaallit Nunaannut eqqunneqartunik tassanngaanniillu anninneqartunik nalunaarsuineq nakkutilliinerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 6, 16. november 1984-imeersoq naapertorlugu aamma nioqqutissat eqqunneqartut akitsuutaat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 16. november 1984-imeersoq naapertor-
lugu Naalakkersuisut imaattunik aalajangersagaliorput:

 

Kapitali 1
Nioqqutissanik eqqussineq

Nalunaarsuinermik nakkutilliinermillu aaqqissuussinermi maleruakkat pingaarnerit

§ 1. Nioqqutissat avataaniit Kalaallit Nunaannut eqqunneqartut KGH-ip Kalaallit Nunaanni imaluunniit Aalborgimi akitsuutinik niueqatiginninnermillu nakkutilliivianut ima ilusilerlugit imalu annertussusilimmik nalunaarutigineqassapput, nakkutilliinermi oqartussat Naalakkersuisut kissaatigisaattut  nunanit allanit niuerneq pillugu kisitsisitigut paasissutissanut najoqqutassanik pissarsisinnaassallutik aammalu qulakkeerniassallugu nioqqutissat akitsuusigassat nalunaarsorneqarnissaat akitsuutitullu akiligassat tiguniarnissaat kiisalu nioqqutissat Kalaallit Nunaannut eqquteqqusaanngitsut Kalaallit Nunaanni nioqqutigineqannginnissaat aammalu nioqqutissat tikiunneqartut eqqussinermi aalajangersakkanut immikkut ittunut naapertuuttuunis saat qulakkeerneqassalluni.

§ 2. Akitsuusersuineq, kisitsisit atorlugit nalunaarsuineq nakkutilliinerlu imatut aaqqitaapput nioqqutissanut toqqaannartumik nunanit allaniit umiarsuartigut tikisinneqartunut imaluunniit timmisartukkut Danmarkimiit imaluunniit nunanit allanit tikis inneq artunut tunngatillugu akitsuusersuineq kisit sisillu atorlugit nalunaarsuineq annerusumik Kalaallit Nunaanni pisussanngorlugu, aamma allakkatigut nunanit allaniit toqqaannartumik tikisinneqartunut tunngatillugu. Allatigut akitsuusersuineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuineq il.il. Danmarkimi ingerlanneqassaaq.
Imm. 2. Akitsuusiineq nakkutilliisuusunut akitsuutit pillugit nalunaarutit imaluunniit nioqqutissat eqqunneqarnerat pillugu nalunaarutit tunngavigalugit ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni kisitsisit atorlugit nalunaarsuineq pingasunik tunngaveqarpoq:
- ingerlatsinissatnik isumaginnittup nassiussinermik nakkutilliinermi pisortanut nalunaarutaanik,
- nakkutilliinermi pisortat nassiussanik nalunaarsuinerannik kiisalu
- nioqqutissamik tigusaqartup eqqussisimanermik nalunaaruteqarneranik.
Imm. 4. Nassiussanut inuutissarsiutinut tunngasuunngitsunut nassiussanullu annikitsunut aalajangersakkat atortuunnginnerannik aalajangersakkat atortuupput, tak. § 5, imm. 4 aamma 5 aamma § l0. Tamanna aamma atortuuvoq nioqqutissanut inuit ingalaneranni nassarneqartunut tunngatillugu, tak. §§ 20-21.

 

Umiarsuit nassataat Danmarkimeersut

§ 3. Inuit suliffiillu Danmarkimiittut nioqqutissanik Kalaallit Nunaanni nioqqutissanut akitsuuserneqartartunut ilaasunik umiarsuakkut Kalaallit Nunaannut nassitsiniartut nioqqutissat nassiussassatut Aalborgimi tunniunneqarnerannut atatillugu akitsuu-
siinissamik nalunaaruteqassapput piumaffigineqarunillu pisiffimmiit fakturamik aamma tunniussaqassallutik.
Imm. 2. Nassiussisup akitsuutitut akiligassanngortut nioqqutissat tunniunneqarneranni akilersinnaavai imaluunniit KGH-ip nassiussinermut aallagartaani akiliussissutaagallartutut ilanngunneqartissinnaallugit, taamaalilluni akitsuutit aningaasartaat nioqqutissat Kalaallit Nunaanni tiguneqarneranni akileqquneqassallutik.

 

Umiarsuit nassataat nunanit allaneersut Danmarkik-koortitat

§ 4. Nioqqutissanut nunanit allaniit (aamma Savalimmiuniit) imaluunniit Københavns Frihavnimiit tunniunneqartunut aamma Danmark aqqusaarlugu umiarsuartigut Kalaallit Nunaannut ingerlanneqartunut tunngatillugu tunisisoq (nioqqutissanik ingerlatseqqittartoq/sinniisoq) pisussaavoq Aalborgimi nakkutilliinermi pisortanut akitsuusiinissamik nalunaaruteqarnissamut. Akitsuusiinissamik nalunaarut tunisisumit fakturamik, nassiussisimanermut uppernarsaammik pisariaqarpallu akitsuusiinissamut kisitsisillu atorlugit nalunaarsuinissamut il.il. pisariaqartunik uppernarsaatinik allanik ilaqartinneqassaaq.
Imm. 2. Akitsuutit aningaasartaasa akiligassaalersut akilerneqarnerannut/akiligassatut allanneqarnerannut tunngatillugu § 3, imm. 2 atortuuvoq.

 

Umiarsuit nassataat toqqaannartumik nunanit allaneersut

§ 5. Nioqqutissanut nunanit allaniit toqqaannartumik umiarsuartigut Kalaallit Nunaannut ingerlanneqartunut - aamma aalisakkanut aalisakkanillu nioqqutissianut danskit savalimmiormiullu aalisariutaanniit nunamut niuneqartunut - tunngatillugu nassiunneqartut tamarmik immikkut useqarnermik naalunaarummik sanaanneqassapput. Useqarnermik nalunaarut ingerlatsinissamik isumaginnittumit suliarineqassaaq, t.i. umiarsuaatilirnmit, umiarsuaatilimmut sinniisuusumit assigisaanilluunniit eqqussinermik susassaqartumit, taannalu umiarsuup pappiaraataasa imaluunniit tikiunneqartut nalunaarsorneqarfiata allap nuutinneranik ilaqartillugu sapinngisamik piaarnerpaamik kingusinnerpaamillu nassatat umiarsualiveqarfiusumiit peerneqartinnagit Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermi pisortanut tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Useqarnermik nalunaarutip ullormit nalunaarsoraeqarfianiit kingusinnerpaamik ulluinnaat lo (arfininngornerit sapaatitut nalliuttutullu naatsorsuunneqassapput) qaangiunneranni nioqqutissanik tigusisup nioqqutissat anniseqqissavai imaluunniit Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermi pisortanut eqqussinermik nalunaaruteqassalluni.
Imm. 3. Eqqussinermik nalunaarutigisariaqanngillat pallet, containerit imaqanngitsut, qerattaqqutit, poortuutit imaqanngitsut atornikullu, illerfiit, qummuattaasat kiisalu angalanermi atortut, angalanermi taqussat assigisaallu, tak. §§ 20-21.
Imm. 4. Aamma eqqussinermik nalunaaruteqartoqassanngilaq nakkutilliinermi pisortat nassiussat nalunaarutigineqartussaatinngippatigik. Nassiussat nioqqutissanik akitsuusigassanik imaluunniit eqquteqqusaanngitsunik imaqanngippata nakkutilliinermi pisortat nassiussat makkuninnga imallit nalunaarutigineqartussaaounnaarsissinnaavaat:
a) Tunissutit inuinnarmiit inuinnarmut ingerlatitat.
b) Atortut annaassiniarnermi imaluunniit imaani ikiuiniarnermi annertunerusumi piffissami pineqartumi atorneqartussat.
c) Sammisassaqartitsiniutit umiarsuit umiarsualivissisimaneranni imarsiortunut atorneqartussat.
d) Sammisaqartitsiniutit umiarsuup nunat tamalaat akornanni angalaartup iluarsartinnerani imarsiortunut atorneqartussat.
e) Danskit umiarsuaannut timmisartuinullu nunanut allamukartaatinut aamma nunat allamiut umiarsuaannut timmisartuinullu kingoraartissat atortussallu, kingoraartissat atortussallu umiarsuarnut imaluunniit timmisartunut pineqartunut tunniunneqars imappata.
f) Nioqqutissat nunani allani iluarsarneqarsimasut imaluunniit atorneqarallarsimasut eqquteqqinneqartut, nioqqutissanik tigusisoq annissinermik nalunaarutip imaluunniit uppernarsaatissap allap pisariaqartup nuutinneranik takutitsisinnaappat.
g) Pequtit pialuillu atoreersimasutut takuneqarsinnaasut aammalu inunnut Kalaallit Nunaanni najugaqalersunut eqqunneqartut.
h) Nioqqutissat atortussallu USA'p sakkutuuisa sakkutooqarfinni Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutit naapertorlugit ingerlatsinerannut atortussatut eqqunneqartut.
Imm. 5. Nioqqutissat anniseqqitassatut aalajangiivigineqarlutilluunniit anniseqqitassatut kissaatigineqartut puuminni ammarneqanngitsumiissappat piffissarlu annisseqqinnissamut piffissaliunneqartoq imm. 2-mi taaneqartutut ulluinnarnik lo-nik sivi-
sussuseqarpoq, taamaattorli nioqqutissat makku eqqunneqarnerminni anniseqqitassatut aalajangiivigineqareersimasut anninneqarnissaannut piffissaliussaq qaammatit 8 tikillugit sivitsorneqarsinnaalluni:
- Ilisimatuut atortui aamma ilisimasassarsiortut atortui piginnitsiminnit nunami aliamiuiait atorallagassatut eqqunneqartut.
- Radiomut fjernsynimullu atortuutit kiisalu filmiliornermi atortuutit piginnitsiminnit nunami allamiumit radiokkut fjernsynikkullu aallakaatitassiornissaq imaluunniit filmiliornissaq siunertaralugu eqqunneqartut.
- Sulinermi atortut, soorlu sakkuutit, atortut, apparatit, uuttortaatit maskiinallu atorallagassatut piginnitsiminnit nunami allamiumit eqqunneqartut. Annisseqqinnissap sivitsorneqarsinnaaneranut patsisissaavoq nioqqutissat immikkuutaarlugit nalunaarsuutip useqarnermik nalunaarumraut ilanngullugu nassiussat tunniunneqartinnagit nakkutilliinermi pisortanut tunniunneqarsimanissaa.

 

Timmisartut usii Danmarkimeersut imaluunniit nunanit allaneersut

§ 6. Timmisartortitseqatigiiffiup imaluunniit timmisartortitseqatigiiffimmut sinniisuusup allalluunniit angallassinermik isumagisaqartup nioqqutissanik nuanit allaniit Kalaallit Nunaannut eqqussinermik isumaginnittup kiisalu nioqqutissanik akitsuusigassanik Danmarkimiit eqqussisup timmisartup mittarfianni tikiffimmi useqarnermik nalunaarut tunniutissavaa. Useqarnermik nalunaarut nakkutilliinermi pisortanut timmisartup mappiaraataasa imaluunniit usilersuinermik nalunaarsuiffiit allat nuutinnerannik ilaqartillugu tunniunneqassaaq nassiussat timmisartoqarfimmiit peerneqarnissaat pitinnagu.
Imm. 2. Taamaattoq nassiussanut Islandimiit Kulusuk aqqusaarlugu Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut allanukartunut tunngatillugu timmisartortitseqatigiiffiup imaluunniit timmisartortitseqatigiiffiup sinniisuata useqarnermik nalunaarut Kangerlussuarmi usinik nalunaarsuiffirmnut tunniutissavaa.
Imm. 3. Kingusinnerpaamik ulluinnaat lo useqarnermik nalunaarutip nalunaarsorneqarnerata kingorna (arfininngornerit sapaatitut nalliuttutullu naatsorsuunneqarput) nioqqutissanik tigusisussap nioqqutissat anniseqqillugilluunniit nakkutilliinermi pisortanut eqqussinermik nalunaarummik tunniussaqassaaq.
Imm. 4. § 5, imm. 3-5 aalajangersakkat aammaa atortuupput.

 

Poortukkat Danmarkimeersut

§ 7. Poortukkanik nioqqutissanik akitsuusigassanik Danmarkimi pisiarineqarsimasunik (taamaattoq nioqqutissat kisermaassisumik nioqqutigineqartut pinnagit) imalinnit nassitsisut Københavnimi Kalaallit Nunaanni allakkerivimmut imaluunniit Aalborgimi akitsuusiinissamik nalunaaruteqassapput kiisalu nakkutilliinermi pisortat sulissutiginninneratigut nassiussat Kalaallit Nunaanni tunniunneqarnerannut atatillugu akitsuutinik akiligassat akilersinneqassallutik. Nassiussat inuutissarsiornermut tunngasuuppata akitsuusiinissamik nalunaarut tunisisumit fakturamik ilaqarteqquneqarsinnaavoq.

 

Poortukkat nunanit allaneersut Danmarkik-koortitat

§ 8. Poortukkat nunanit allaneersut Danmark aqqusaarlugu Kalaallit Nunaannut nassiunneqartut adressekortimik, fakturamik immaqalu eqqussisinnaanermut akuersissummik imaluunniit uppernarsaammik allamik Københavnimi imaluunniit Aalborgimi Kalaallit Nunaanni allakkeriviup Aalborgimi nakkutilliinermi pisortanut eqqussinermik nalunaaruteqarnissaanut kiisalu nassiussap Kalaallit Nunaanni tunniunneqarneranut atatillugu akitsuusiissutissat naatsorsorneqarnissaannut pisariaqartunik ilaqartinneqassapput.

 

Allakkat toqqaannartumik nunanit allaneersut

§ 9. Allakkat toqqaannartumik nunanit allaniit Kalaallit Nunaannut tikittut illoqarfimmi tikiunneqarfimminni allakkerisarfimmit nalunaarsorneqassapput.
Imm. 2. Allakkat Islandimiit Kulusumukartut Ammassallillu pigisaanukartut ammarnagit Ammassalimmi nakkutilliinermi pisortanut ingerlatinneqassapput allakkallu Islandimiit Kalaallit Nunaanni najukkanut allanukartut ammarnagit Kangerlussuarmi nassatanik nalunaarsuiffimmut ingerlatinneqassallutik,

 

Allakkerisarfikkoortitat tunniunneqarnerat

§ 10. Nakkutilliinermi pisortat ilitsersuutaanni inassutigineqarpoq Kalaallit Nunaanni allakkerisoqarfiup allakkerisarfikkut nassiussat annikinnerusut kisitsisit atorlugit nalunaarsuinertaqanngitsumik il.il, ingerlateqqittarsinnaagai.

 

Nioqqutissanik eqqussineq pillugu aalajangersakkat nalinginnaat

§ 11. Useqarnermik nalunaaruteqarnermi, akitsuusiinissamik nalunaaruteqarnermi aamma eqqussinermik nalunaaruteqarnermi immersugassat nakkutilliinermi pisortanit akuerineqarsimasut aammalu peqqissaartumik immersorneqartussat aammalu immersugassami immikkoortortat pingaarnerit tunngavigalugit immersorneqartussat atorneqassapput.
Imm. 2. Immersugassat nakkutilliinermi pisortanit tunniunneqassapput.
Imm. 3. Immersugassat uppernarsaatinik nakkutilliinermi pisortanit piumaneqartunik soorlu fakturanik, nassiussinermik uppernarsaatinik immaqalu eqqussisinnaanermik akuersissutinik ilaqartinneqassapput.

§ 12. Nioqqutissat ingerlanneqarnerminni nalunaarsoraeqartut tigusisussaminnit qanorluunniit atorneqarsinnaalissapput nakkutilliinermi pisortat eqqussinermik nalunaarut tigusimappassuk kiisalu nioqqutissamik tigusisussap nioqqutissanut pineqartunut tunngatillugu eqqussinissami immikkut piumasaajunnartut naammassisimappagit.

§ 13. Nioqqutissat ingerlassatut nalunaarsorneqartut nioqqutissanik tigusisussamunngitsoq tunniunneqarpata ingerlanneqarnerannik isumaginnittoq imaluunniit allamut tunniussisoq pisussaavoq piginnittuunerup allamut nuunneqarnera erniinnaartumik nakkutilliinermi pisortanut nalunaarutigissallugu piginnittuulersup aqqa tamaat najugaalu nalunaarlugit.

§ 14. Nioqqutissat tigusisussamut Kalaallit Nunaanni najugaqartuunngitsumut nalunaarneqarsimappata, aamma umiarsuarmut, ingerlassinermik nalunaarummik suliaqartoq nioqqutissanik tigusisussatut isigineqassaaq taamalu nioqqutissat eqqunneqarneranni akitsuutinik akiligassanngortunik aammalu suliarinninnermi akiliutissanik akiliisussatut isigineqassalluni.

§ 15. Nakkutilliinermi pisortap eqqussinermik nalunaarnissamut piffissarititaq ullunik l0-nik sivisussusilik pissutsit immikkut ittut patsisigalugit sivitsorsinnaavaa.
Imm. 2. Ingerlassinermik isumaginnittoq pisussaavoq nassiussat ingerlassatut nalunaarsorneqartut nassiunneqarfimminnut tikinnerat nalunaarutigissallugu.

§ 16. Piffissaliussatut aalajangikkap qaangiutinnginnerani eqqussinermik nalunaaruteqartoqanngippat nakkutilliinermik pisortap nalunaaruteqartussaq allakkatigut piumasaqarfigissavaa aaqqiinissamullu ullut 3 piffissaliunneqassallutik.
Imm. 2. Piumasaqaat allamik ilaqarani nalunaaruteqartussamik pisussaaffiliissaaq suliarinninnermut 300 kruuninik akiliinissamut.
Imm. 3. Piffissaliussaq sivitsugaq soqutigineqanngippat nakkutilliinermi pisortaq akitsuusiunneqartussap angissuseriunnagaanik missiliuinikkut aalajangiissaaq.

§ 17. Fakturami aki naliliinermi tunngavigineqartoq tassaavoq ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit nioqqutissap akia, t.i. akipiffissaq nioqqutissap eqqunneqarfissaa sioqqullugu akilerneqarsimasoq imaluunniit akiliinissaq piffissami nioqqutissap eqqunneqarfiani pissappat akilerneqartussaagaluaq. Tamatuma kingunerissavaa ilanngaat suusorluunniit (imaluunniit akimik appartitsissut alla) naliliinermi ilanngaatigineqarsinnaavoq ilanngaatip aki akileraeqarsimasumut akilemeqartussamulluunniit naapertuuttunngortissimappagu. Tamatumunnga patsisissaavoq ilanngaat nioqqutissanut nalilerneqartussanut tunngasuussasoq. Ilanngaatit kingumoortumik atortuusut ilanngaatigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Fakturap aningaasartaasa nunami allamiut aningaasaanniit naatsorsuinermut atatillugu Kalaallit Nunaanni aningaaserivirnmiit aningaaserivimmilluunniit allamit aningaasat nalingisa allattorneqarfiat kingulleq atorneqassaaq.

§ 18. Akitsuutit naatsorsorneqassaaq ullormi eqqussinermik nalunaarummik Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermi pisortanut tunniussiffimmi akitsuutit atortuusut tunngavigalugit naatsorsorneqassapput, Danmarkimi akitsuusiinermi ulloq akitsuutit atortuuffiat tassaavoq ulloq eqqussinermik nalunaarutip KGH-mit imaluunniit Kalaallit Nunaata allakkerisoqarfianit tiguneqarfia.
Imm. 2. Akitsuutit nassiussamut ataatsimut l0,00 kruunit ataallugit annertussusillit akileqquneqassanngillat.
Imm. 3. Nioqqutissat nassiunneqartut akitsuuserneqareerneranni paasinarsippat annaarilluni akitsuusiisoqarsimasoq akitsuusiussassatut naatsorsorneqarsimasut iluarsiivigineqarsinnaapput. Iluarsiinissamik qinnuteqaat fakturamik nassitsinermilu pappiaranik ilaqartillugu Aalborgimi nakkutilliinermi pisortanut nassiunneqassaaq nioqqutissat nassiunneqartut akitsuuserneqarneranni uppernarsaammik ilaqartillugu.

§ 19. Useqarnermik nalunaarut Kalaallit Nunaanni nakkutilliinermi pisortanut tunniunneqassaaq Danmarki-mi imaluunniit nunami allani umiarsuarnik imaluunniit timmisartunik nammineerlutik Kalaallit Nunaannut tikittussanik pisinermut atatillugu.

 

Kalaallit Nunaannut inunnik angallassineq

§ 20. Kalaallit Nunaannut angalasut akitsuuteqanngitsumik eqqussinnaavaat angalanermi nassatat inummut namminermut tunngasut (s.i. atisat, nalunaaqqutaaqqat, pinnersaatit, eqqiarnermut atortut assigisaallu) allallu angalanermi nassatarineqarajuttut (s.i. oqorutit, qinngutit, assiliissutit 2 aamma filmiliuteeraq 1 pladissallit filmitassallillu, nipilersuutit annikinnerusut, oqaluttartoq nuutitalik, radiokkut naalaarut, fjernsynikkut isiginnaarut, båndit atorlugit immiussissut, skrivemaskina, sykeli, tupersimaarnermi atortut, timersornermut, aallaaniarnermut aalisarnermullu atortut allallu assigisaat.
Imm. 2. Akitsuusiinnginnissamut patsisissaavoq angalanermi nassatat angalasup nammineq angalanermini atugassaatut nassarneqarsimanissaat, aammalu taakku tuniniagassatut allatulluunniit inuutissarsiornermi atugassatut nassarneqarsimannginnissaat  kiisalu politiit naliliinerat tunngavigalugu annertussutsimikkut suussutsimikkullu angalanermi   nassatarineqarajuttutut isigineqarsinnaanerat tunngaviussalluni.
Imm. 3. Kalaallit Nunaannut tikinnermi angalasut  angalasut akitsuuteqanngitsumik nioqqutissat makku eqqussinnaavaat:
a) Cigarettit 200 imaluunniit cigat 50 imaluunniit cigarillosit loo imaluunniit tupat 250 g.
b) Cigarettit pappialartassaat imaluunniit pappiarartassat ineriikkat 200 stk.
c) Imigassaq kimittooq poiaasaq nalinginnaasoq 1 (l liter) imaluunniit hedvinit 2 liter aamma vinit nerrisit 2 liter.
d) Tipigissaat 50 g aamma 1/4 liter tipigissoq.
e) Immiaaqqat 2 liter.
f) 1 kg sukkulaatit, lakridsit imaluunniit assigisaat.
g) 1 kg kaffe imaluunniit tiit.
h) Neqi, neqinit nioqqusiat imaluunnit timmissat 5 kg.
Imm. 4. Inuit 18-inik ukioqalereersimasut kisimik imigassanik imittuunik, viinninik tupanillu akitsuuteqanngitsunik eqqussisinnaatitaapput. Angalasut tikinnerminni nioqqutissanik annertussutsimikkut imaluunniit nalimikkut taaneqartunit annerusunik eqqussippata nioqqutissat arsaarinnissutigineqassapput akiliisitsisoqassallunilu. Angalanermi nassatat akitsuuserneqannginnissaannut patsisissaapput:
- nioqqutissat inummi namminerminiillutilluunniit  tigumiarneqarnissaat (tikinnermi nammineerluni nassatani), taamaalilluni tikiffimmi akitsuusiinissamut tunngatillugu misissuinermi takutinneqartussanngorlugit.
- Eqqussinerup inuutissarsiutitut isikkoqannginnissaa.

§ 21. Angallassinermi sulisuusut - t.i. inuit umiarsuarni timmisartunilu nunat tamalaat akornanni angalasuni angallassissutip ingerlanneqarnerani imaluunniit taassuma iluani suliaqartut - ullut 15 inorlugit sivisussusilimmik Kalaallit Nunaata avataani najugaqareersimagunik uternerminni makkuninnga eqqussisinnaatitaapput:
a) Cigarettit 60 imaluunniit cigat 40 imaluunniit cigarillosit 50 imaluunniit tupat 250 g.
b) Hedvinit 2 liter aamma vinit nerrisit 2 liter kisianni imigassanik kimittuunik pinnatik.
c) Tipigissaat 50 g aamma 1/4 liter tipigissoq.
d) Kaffit 500 g.
e) Tiit l00 g.
Imm. 2. Ulluni 15-ini taakkuluunniit sinnerlugit Kalaallit Nunaata avataani najugaqareernermi angallassissutini inuttaasut § 20-mi maleruagassat naapertorlugit nioqqutissanik nassarsinnaapput.

§ 22. Angalasunik, aamma angallassissutit inuttaannik, nakkutilliineq politiinit ingerlanneqassaaq. Sakkutooqarfinnut nioqqutissanik eqqussisinnaaneq.

§ 23. Kangerlussuarmi Pituffimmilu sakkutooqarfinnut   nioqqutissanik eqqussinermi (danskisut innuttaasut suliffeqarfiillu) niuernermut tunngasumik kisitsisit atorlugit nalunaarsuinermut tunngatillugu Kalaallit Nunaata sinneranut nioqqutissanik eqqussisinnaanermut maleruagassat atortuusut malinneqassapput.

 

Kapitali 2.
Nioqqutissanik annissineq

Nalunaarsuinermik nakkutilliinermillu aaqqissuussinermi maleruakkat pingaarnerit

§ 24. Nioqqutissat Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nu- nanulluunniit allanut ingerlatinneqartut KGH-ip Kalaallit Nunaanni akitsuutinik niueqatiginninnermillu nakkutilliivianut ima ilusilerlugit imalu annertussusilimmik nalunaarutigineqassapput pisortat periarfissillugit:
- nioqqutissat pillugit pappiaranik nioqqutissiat suminngaanneernerannut uppernarsaataasunik atsiuinissamut,
- nunanut allanut nioqquteqarnermut tunngatillugu kisitsisitigut nalunaarsuinissamik Naalakkersuisut kissaatigisaat tunngavississallugu kiisalu
- qulakkeerniassallugu ilaatigut nioqqutissat Kalaallit Nunaanniit anniseqqusaanngitsut nunami uninngatinneqarnissaat ilaatigullu nioqqutissat  annissinissami immikkut piumasaqaataajunnartunik naammassinnissimanissaat.
Imm. 2. Annissinermik nalunaarut atorneqassaaq nioqqutissanik toqqaannartumik nunanut allanut annissinermi aamma Danmarki aqqusaarlugu nunanut allanut nassitsinermi. Aamma annissinermik nalunaarut atorneqassaaq nioqqutissat ilaannik umiarsuartigut Danmarkimut annissinermi.

 

Danmarkimut nunanullu EF-imut ilaasortaasunut allanut annissinermi nioqqutissat uppernarsaataat

§ 25. Ajornaannerusumik Danmarkimut imaluunniit nunamut EF-imut ilaasortaasumut eqqussisinnaaneq pisinnaaqqullugu nioqqutissiaq nioqqutissat uppernarsaataannik nakkutilliinermi pisortanit atsiorneqarlunilu naqissuserneqarsimasumik (suminngaanneernermut uppernarsaat EUR l) ilaqartinneqassaaq.
Imm. 2. Allakkerisarfikkut nassiussanut taamaallaat nioqqutissanik ajornannerusumik eqqunneqarsinnaasutut suminngaanneerfeqartunut aammalu aningaasat angissusiannik aalajangersimasumik (maannakkut 12.65o kruuninik) qaangiisimanngitsunut tunngatillugu avammut nioqquteqartup taamaattoq uppernarsaat EUR 2 nakkutilliinermi pisortanut atsiugassatut saqqummiunneqartussaanngitsoq atorsinnaavaa.
Imm. 3. Nioqqutissat inuutissarsiornermut tunngasuunngitsut poortukkani mikisuni Danmarkimi inuinnarnut nassiunneqartut nioqqutissat uppernarsaataannik ilaqartinnagit nassiunneqarsinnaapput, nassiussat tamakkerlutik nunami tiguneqarfissaminni 1.2oo kruunit sinnerlugit naleqanngippata aammalu nassitsisoq nassiussat allagartaanni nalunaaruteqarpat nassiussaq taamaallaat nioqqutissanik ajornannerusumik eqqunneqarsinnaasunik imaqartoq.

 

Annissinermik nalunaarutit Umoarsuit nassataat Danmarkimukartitat

§ 26. Nioqqutissat Kalaallit Nunaanniit umiarsuarmik Danmarkimut ingerlanneqartut aammalu Brugstarifimi kapitalinut 2, 3, 5, 15, 16, 22, 23, 25, 26, 41, 43 aamma 53-mut atasut pillugit avammut niuertoq/nassitsisoq nakkutilliinermi pisortanut annissinermik nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2. Annissmermik nalunaaruteqarnissamik piumasaqaammi uku pineqanngillat:
- Tunissutissat nassiussat annerpaamik 950 kruuninik nalillit (Kalaallit Nunaanni pisiniarfinni aki) inuinnarnut nassiunneqartut. Nassiussinermi pappiarat allaffigineqassapput: "Tunissutissatut nassiussat".
- Nioqqutissat misiligutit niuerniarnermut tunngasut annerpaamik 5oo kruuninik nalillit. Puui nassiussinermilu pappiarat allaffigineqassapput: "Nioqqutissat misiligutit". Kitaata Tunullu akornanni nassiussat Danmarki aqqusaarlugu ingerlatitat.
- Aalisakkat aalisakkanillu nioqqutissiat nunat allamiut, aamma danskit savalimmiormiullu, aalisariutaanneersut, nioqqutissiat taakku Kalaallit Nunaanni nunami suliffissuarni suliarineqarsimanngimmata.
Imm. 3. Nioqqutissat nassiunneqartut anninneqarnerminni nalingata tamarmiusup l0.000 kruunit sinnersimappagit avammut nioqquteqartup faktura imaluunniit taassuma nuutinnera ataaseq nakkutilliinermi pisortanut tunniutissavaa. Taamaattoq nioqqutissanut nassiunneqartunut atorneqarallartussanngorlugit nassiunneqartunut tunngatillugu fakturaliaagallartoq tunniunneqassaaq anninneqartut qanoq naleqaraluarpataluunniit.
Imm. 4. Nioqqutissanik nalunaarsorneqarsimasunik akitsuusiiffigineqaratillu kisitsisit atorlugit nalunaarsorneqanngitsunik annisseqqinnermi annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq akerlianilli useqarnermi nalunaarummi nalunaarut aappaluttoq nakkutilliinermi pisortanut takutinneqassalluni.

 

Umiarsuartigut toqqaannartumik imaluunniit Danmark aqqusaarlugu nunanut allanut nassiussat

§ 27. Nioqqutissanut umiarsuartigut toqqaannartumik nunanut allanut imaluunniit Danmark aqqusaarlugu nunanut allanut nassiunneqartunut tunngatillugu avammut niuertoq/nassistsisoq nakkutilliinermi pisortanut annissinermik nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2. Annissinermik nalunaaruteqarnissamik piumasaqarnermi uku pineqanngillat:
1) Nioqqutissat tigumiaannarlugit nassarneqartut imaluunniit nassatatut tunniunneqarsimasut, anninneqarnerat inuutissarsiummik ingerlatsinermik siunertaqanngippat.
2) Angalanermi atortussat, angalanermi taqussat nioqqutissallu allat angalanermi nassatarineqartut, anninneqarnerat inuutissarsiummik ingerlatsinermik siunertaqanngippat.
3) Sakkuutit, uuttortaatit, atortut assigisaallu angalasut assassorlutik sulisartut imaluunnit eqqumiitsuliortut suliaminnik imaluunniit eqqumiitsuliamik ingerlatsinerminni atortagaat maanngaanniillu aallarnermi nassarneqartut.
4) Tunissutitut nassiussat nioqqutissat Kalaallit Nunaanni pisiniarfinni akii naatsorsuutigalugit annerpaamik 950 kruuninik nalillit aammalu inuinnarmit nassiunneqartut. Akimmisaaruteqanngitsumik annissisinnaanermut tunngavissaavoq nioqqutissat inuutissarsiummik ingerlatsineq siunertaralugu anninneqannginnissaat aammalu nassiussat nassiunneqarneranni nassiussinermi papiarat allaffigineqarsimanissaat tamatumani tunissutit nassiunneqaraerat pineqartoq.
5) Nigaliliat naasullu ilisineq imaluunniit ilerfik pinnersarneqarnissaat pillugu nunanut allanut nassiunneqartut imaluunniit nassarneqartut kiisalu naasut qilertat assigisaalluunniit nalliuttorsiornermi tunissutissatut nunanut allanut nassiunneqartut imaluunniit nassarneqartut.
6) Timmisartut qamutillu motorillit nunani allani pigineqartutut nalunaarsorneqartut Kalaallit Nunaannut eqqunneqarallarsimasut.
7) Umiarsuit pujortuleeqqat angallatillu tuniniagaanngitsut nammineerlutillu aallartut. Tuniniaanermik pisoqarpat annissinissamik nalunaarut suliarineqassaaq aamma Umiarsuit nalunaarsorneqarfianni allassimaôunnaarnissamik nalunaarnermut atatillugu takutinneqassalluni.
8) Timmisartut Kalaallit Nunaanni pigineqartut tuniniagaanngitsut. Tuniniaanermik pisoqarpat annissinissamik nalunaarut suliarineqassaaq aamraa Timmisartortitsinermi Pisortaqarfimmi allassimajunnaarnissamik nalunaarnermut atatillugu takutinneqassalluni.
9) Atuakkat, nuutit, katalogit, akit allassimaffii, nalunaarutit, allagartarsuit, qanoq atuinissamik ilitsersuutit naqitallu allat atukkiussatut tunissutitulluunniit anninneqartut.
10) Naqitigassianngorlugit allatat, atuagassiat qaammatikkuutaartut atuagassiat sap. akunnikkuutaartut, aviisit assigisaallu Kalaallit Nunaanni naqiterneqartut Kalaallit Nunaannilu suliffeqarfinnit nunani allani pisartagalinnut nioqqutilinnullu nassiunneqartut.
11) Frimærkit frimærkinik allanik taarsigassanngorlugit nunanut allanut nassiunneqartut.
12) Illerfiit inuup timaanik imallit aamma qummuattaasallu inuit timaasa ikuallanneqarsimasut arsakuinik imallit
13) Nioqqutissatut misiligutitut nassiussat suliffeqarfinniit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunit nunanut allanut nassiunneqartut, nalingata 500 kruunit sinnersimanngippagit, aammalu nioqqutissat misiligutit niueqatigiinneq eqqarsaatigalugu nassiunneqarsimappata tunineqarnissaat taarserneqarnissaalluunniit siunertarinagu. Nassiussap puua aamma nassiussinermi papiarat allassimassapput "Nioqqutissat misiligutit".
14) Klichet amma papmatricet.
15) Timersornermi atortut, taakkununnga ilanngullugit qamutit sukkaniutit aamma umiatsiat iporsuutit nunani allani timersuutinik unamminissanut assigisaannullu atugassatut annikkallarneqartut imaluunniit Kalaallit Nunaanni taamatut atorneqareerlutik anniseqqinneqartut.
16) Aningaasat papiarat aggorsimasullu savimernit, vekselit, checkip assigisaallu, kiisalu naalagaaffiup papiaraatai, aktiat pappiarallu allat aningaasanik nalillit.
17) Nioqqutissanik akitsuusiiffigineqanngitsunik kisitsisillu atorlugit nalunaarsorneqanngitsunik annisseqqinnermi.
Taamaattoq timmisartukkut nassiussanut Kalaallit Nunaannut tikinnerminni usitut nalunaarsorneqartunut aammalu Danmarkimi nassiussisumit tiguneqarlunilu tassanngaanniit nassiunneqartumut tunngatillugu annissinermik nalunaarusiortoqassaaq nassiussat nunamut allamut anniseqqinneqarpat.
Imm. 3. § 26, imm. 3-mi aalajangersakkat aamma atortuupput.
Imm. 4. Aamma annissinermik nalunaarusiornissaq piumasarineqarpoq nunat allamiut umiarsuaat, aamma danskit savalimmiormiullu, nakkutilliinermut atasup ilaani uninngagallarlutik uulialersorpata.

 

Timmisartukkut Danmarkimut nassiussat

§ 28. Nioqqutissanik Danmarkimi tiguneqartussanik timmisartukkut annissinermi Kalaallit Nunaanni annissinermik nalunaaruteqartoqassanngilaq.
Imm. 2. Nioqqutissanik usitut nalunaarsorneqarsimasunik akitsuusigassatut aannalu kisitsisit atorlugit nalunaarsugassatut suliarineqanngitsunik annisseqqinnermi useqarnermik nalunaarutip aappaluttortaa nakkutilliinermi pisortanut takutinneqassaaq.

 

Nassiussat timmisartukkut toqqaannartumik imaluunniit Danmark aqqusaarlugu nunanut allanut nassiunneqartut

§ 29. Nioqqutissat timmisartukkut toqqaannartumik nunanut allanut imaluurmiit Danmark aqqusaarlugu nunanut allanut nassiunneqartut pillugit annissinermik nalunaarut suliarineqassaaq. Annissinermik nalunaarut aamma atorneqassaaq timmisartoq Kalaallit Nunaanni pigineqartutut nalunaarneqarsimasoq nakkutilliinermu atasup ilaani unikkallarluni orsersorpat. Tamatumanili sakkutooqarfimmi Pituffimmiittumi orsersorneq pineqanngilaq.
Imm. 2. Aalajangersakkat § 27, imm. 2 aamma 3-ini taaneqartut aamma atortuupput.

 

Poortukkat Danmarkimukartut

§ 30. Poortukkanik allakkerisarfikkoortunik Danmarkimi tiguneqartussanik annissinermi Kalaallit Nunaanni annissinermik nalunaarusiortoqassanngilaq.

 

Poortukkat nunanut allanukartut

§ 31. Poortukkat allakkerisarfikkoortillugit nunami allami tigusisussanut nassiunneqartillugit annissinermik nalunaaruteqartoqartassaaq.
Imm. 2. Taamaattoq annissinermik nalunaarusiornermi pineqanngillat nassiussat § 27, imm. 2-mi iminikkoortuaqqani 1-5 aamma 9-17 ilanngullugu taaneqartut.
Imm. 3. Annissinermik nalunaarut nassiussassat tunniunneqarnerat peqatigalugu Kalaallit Nunaata allakkerivianut tunniunneqassaaq.
Imm. 4. Aalajangersakkat § 26, imm. 3 aamma 4-mi taaneqartut aamma atortuupput.

 

Kapitali 3.
Eqqussinermut annissinermullu tunngasumik ataatsimut aalajangersakkat

Nakkutilliiffiup annertussusia

§ 32. Nakkutilliiffik tassaavoq Kalaallit Nunaata nunataa, Kalaallit Nunaata imartaa kiisalu silaannaq taakku qulaanniittoq.

 

Suliffeqarfiit nalunaarsornerat

§ 33. Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut inuutissarsiornermut atatillugu nioqqutissanik eqqussisarnermik annissisarnermillu ingerlataqartut nalunaarsorneqarnissaq siunertaralugu nakkutilliinermi pisortanut nalunaartussaapput. Inuutissarsiornermut atatillugu nioqqutissanik eqqussineq annissinerlu tassaavoq suliffeqarfimmit imaluunniit taassuma ingerlanneqarneranut atatillugu ingerlanneqartoq. Nalunaarut tiguneqarpat suliffeqarfik nalunaarsuinermi normumik tunineqassaaq. Nalunaarsorneqarnermut uppernarsaat suliffeqarfimmut nassiunneqassaaq. Nalunaarsorneqarnermi normu (suliffeqarfiup normua) nioqqutissanik eqqussinerit annissinerillu tamaasa suliffeqarfimmit atorneqassaaq nalunaarutigineqassallunilu, normulu annissinermik eqqussinermillu nalunaarfissani taassuma allaffissaatigut allanneqassalluni. Nassiussinerni "akitsuusiinermi nalunaarut" Danmarkimi tunisaqartumit suliarineqarsimappat nalunaarsorneqarnermi normu "akitsuusiinermik nalunaarut"-mi allanneqassaaq.

 

Eqqussinermik annissinermillu nalunaarutit

§ 34. Usinik nalunaarnermi, akitsuusiinermik nalunaarnermi kiisalu eqqussinermik annissinermillu nalunaarnermi immersugassat nakkutilliinermi pisortanit atortussatut akuersissutigineqartut peqqissaartumik immersoraeqartussat aammalu inunersugassat immikkoortiterneri oqaasertaallu maleqqissaarlugit immersorneqartussat atoraeqassapput.
Imm. 2. Immersugassat nakkutilliinermi pisortanit tunniunneqassapput.
Imm. 3. Immersugassat uppernarsaatinik nakkutilliinermi pisortanit piumasarineqartunik soorlu fakturanik, nassiussinermi uppernarsaatinik, immaqa eqqussinissamut akuersissutinik il.il. ilaqartinneqassapput.

 

Nakkutilliinermi pisortat pisussaaffii piginnaatitaanerallu il.il.

§ 35. Nakkutilliinermi pisortani sulisuusut kinaassutsimut uppernarsaateqarput taannalu kissaateqartoqartillugu takutitassaralugu.

§ 36. Paasissutissat nakkutilliinermi pisortat sulisuisa nakkutilliinermik suliaqarnerminni pissarsiarisaat tamarmik isertuulluinnarneqassapput.

§ 37. Nakkutilliinermi pisortat akornuserneqaratik illoqannginnersanut, heliportinut, qulersuarnut kiisalu umiarsuarnut, timmisartunut qamutinullu motorilinnut misissuiniarlutik ornigussinnaatitaapput misissuinissaq eqqarsaatigalugu tamanna pisariaqartutut isumaqarifigineqaangat. Nakkutilliinermi pisortat nassiussat misissuinissaq siunertaralugu ammarneqaqqusinnaavaat. Nioqqutissanik tigusaqartartut aamma nioqqutissanik tigusaqartartut pisussaapput nioqqutissanik misissuinermut atatillugu pisariaqartunik suliaqassallutik (puuiaaneq poortuinerlu, uuttortaaneq, ussersaaneq il.il.). Nioqqutissat puumik ammarneqarneratigut akornuserneqartussat aserorneqartussalluunniit, imaluunniit pigisanik inunnilluunniit ajoquseeratarsinnaasut taamaattoq nassatanik nalunaarsuiffimmi ammarneqassanngillat.

Tamatuma soorlu makku pineqarput:
- natrium
- gas-it annertuumik naqitsinilinni puullit
- akuutissat radioaktiveusut
- akuutissat tunillannartullit
- filmit qaamanermik misikkajasut
- qajuusaasat plasticimik seqqitsaatissiat aqerlorterlugit matusanik puukkat.

Nassiussat nioqqutissanik taaneqartunik imallit ammarneqarnissaat kissaatigineqarpat tigusisussaq nakkutilliinermi pisortanit ilisimatinneqartariaqarpoq, taanna ilitsersorneqarsinnaaniassammat nioqqutissat qanoq iliorluni isumannaatsumik ammarneqarsinnaanersut.
Imm. 2. Nakkutilliinermi pisortat pisinnaatitaapput taarsiinertaqanngitsumik nioqqutissat sunit sananeqaateqarnerata misissorneqarnissaanut pisariaqartinneqartunik misissugassanik tigusinissaminnut. Nakkutilliinermi pisortat akuersisinnaapput nioqqutissat misissugassatut tiguneqartut taamaaqataannik annertoqataannillu taarsiissuteqarnissamut nassiussat ilivitsuuleqqullugit. Nioqqutissanik nassiussisoq piginnaatitaavoq misissuinerup naammassereernerani misissugassatut tiguneqarsimasut misissorneqanngitsortaasa utertinneqarnissaannik qinnuteqarnissamut.
Imm. 3. Nioqqutissanik nassiussineq, nioqqutissanik tigusisoq imaluunniit ingerlanneqarnerannik isumaginnittoq pisussaavoq nioqqutissat nakkutilliinermi pisortanut ima piffissaalluarallartillugu takutissallugit, misissuinermi ingerlatassat pisariaqartut naammassineqarsinnaanngorlugit.

§ 38. Poortukkat allakkerisarfikkoortut Kalaallit Nunaata allakkeriviata nammineerluni tunniussinnaanngisai, tak. § l0, allakkerisarfimmit nakkutillnnermi pisortanut misissugassanngortinneqassapput adressekortit nalunaarutillu tassunga tunngasut saqqummiunneqarnerisigut. Poortukkat nalunaarsorneqanngitsut poortugaq nammineq aammalu nalunaarut tassunga nipitinneqarsimasoq tunngavigalugit misissorneqassapput. Misissuineq allakkerisarfeqarfiup initaani pissaaq, nakkutilliinermilu pisortat pisinnaatitaapput misissuinerit suusulluunniit nakkutilliinerup ingerlanneqarneranut pisariaqartut ingerlatissallugit.
Misissuinermi puuiaaneq poortuinerlu allakkerisarfimmit ingerlanneqassapput.
Imm. 2. Allakkatut nassiussat matoqqasut ammarneqassanngillat. Taamatu pisoqartillugu tigusaqartuesaq nammineerluni allakkerisarfimmiissaaq nassiussallu ammarneqarnera il.il. isumagissallugu.

 

Kapitali 4
Atortussanngortitsinermik pineqaatissiinissamillu aalajangersakkat

§ 39. Nalunaarummi uani aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq.

§ 40. Nalunaarut atulerpoq 1. januar 1985.
Imm. 2. Ullormiit tassannga Kalaallit Nunaannukarnermi nioqqutissat ilaannik akitsuuteqanngitsunik eqqussisinnaaneq pillugu nalunaarut nr. 379 7. december 1962-imeersoq atorunnaarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, 5. december 1985

Josef Motzfeldt

/

Fl.Bolø