1984-imi kapisilinniarsinnaanermut akuersissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 22. juni 1984-imeersoq.
Inuutissarsiutigalugu aalisarneq, piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsisartut inatsisaanni nr. 4, 13. oktober 1980-imeersumi § 5 tunngavigalugu makku aalajangersarneqarput:
§ 1. Nalunaarut inuutissarsiutigalugu kapisilinniarnermut kalaallit aalisarnikkut imartaanni 1984-imi Kap Farvel-ip kitaani kalaallit aalisartuinit ingerlanneqartumut tunngavoq.
§ 2. Kapisilinniarneq taamaallaat pisinnaatitaavoq Inuutissarsiornermi Naalakkersuisup taassumaluunniit akuersissuteqarnissamut piginnaatitaata akuersissuteqarneratigut. Akuersissuteqarnermut atatillugu pisassat akuerineqarsimasut akornanni agguaanneqarsinnaapput. Agguaassineq naapertuuttoq anguniarlugu Inuutissarsiornermi Naalakkersuisoq qanoq iliuutsit § 4-mi taaneqartut saniatigut, KNAPK sioqqutsisumik isumaqatiginiareerlugu aalajangersaasinnaavoq aalajangersakkanik piniutit, piniutit ilusaat aalajangersimasut piniariaatsilluunniit radiokut aviisitigullu nalunaaruteqaataasinnaasut inerteqqutaanerannut killiligaanerannulluunniit tunngasunik.
Imm. 2. 1984-imi kapisilinniarsinnaanermut akuersissut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq inunnut piginneqatigiinnullu inuutissarsiutigalugu aalisarnermik, piniarnermik aallaaniarnermillu kiisalu uumasuuteqarnermik ingerlatsisutut uppernarsaammik pigisaqartut.
Imm. 3. Kapisilinniarnissamut akuersissut tunniunneqassanngilaq angallatinut 150 BRT sinnerlugu angissusilinnut.§ 3. Kapisilinniarnerup piniutinillu kapisilinniutinik ivertissuinerup aallartiffissaa Kalaallit Nunaannut ministereqarfimmit aalajangerneqassaaq.
§ 4. Kapisilinniarneq pisassaatitat makkua (aalisakkat ilivitsut) iluaniinnaq pisinnaatitaavoq:
1) kikkunnilluunniit pisarineqarsinnaasut, akuersissutinik pigisaqartut tamarmiusut aalisarsinnaasaat, tassaapput pisassarititat tamarmiusut nalunaarutikkut aalajangerneqartut aamma najukkani pisassarititat nikingassutaat.
2) angallatit 80 BRT-niit 150 BRT-nut angissuseqartut, 1984-imilu kinguppanniarnissamut akuersissummik pigisaqartut, kikkunnilluunniit pisarineqarsinnaasunik 15 tons tikillugit angallammut ataatsimut pisaqarsinnaatitaapput.
3) inuit piginneqatigiillu sumiiffinni ataani taaneqartuni najugaqartut annerpaamillu angallatinik 26 fodsinik pigisaqartut tamatuma saniatigut:
Nanortalik kommunea 19 tons Qaqortoq kommunea 19 tons Narsaq kommunea 12 tons Paamiut kommuneat 30 tons Nuup kommunea 30 tons Maniitsup kommunea 33 tons Sisimiut kommuneat 15 tons Kangaatsiap kommunea 15 tons Aasiaat kommuneat 19 tons Qasigiannguit kommuneat 10 tons Ilulissat kommuneat 10 tons Qeqertarsuup kommunea 10 tons Ummannap kommunea 5 tons Upernaviup kommunea 5 tons 232 tons Pisat tamakkua Kalaallit Nunaanni tunitsivinnut tamanut tulaanneqarsinnaapput. Nunami tunitsiviit angallatit sumeersuuneri allattassavaat, sumiiffinni siuliini taaneqartuni pisanut amerlassusissaatitat akimorneqannginnissaat nakkutigineqarsinnaaniassammat.
Imm. 2. Amerlassusissaatitat taaneqartut naapertorlugit aalisarnerup kipinissaa Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Sinniisaanit nalunaarutigineqassaaq, isumaqarnarpat aalisarnerup taamaativinnginnerani pisat amerlassusissaat taaneqartut anguneqartussaasut. Pisat amerlassusiat paasineqarpat annertussusissaatitamit imm. 1, nr. 1-imi taaneqartumit allaasoq annertussusissaatitat imm. 1, nr. 3-mi taaneqartut naapertuuttumik iluarsissuserneqassapput, imaluunniit pisassarititaasut tamakkerneqarsimappata atorunnaarsinneqarsinnaallutik. Amerlassusissaatitat imm. 1, nr. 3-mi taaneqartut tamakkerlutik pisarineqarnissaat anguniarlugu pissusiusut pisariaqartitsiffiisigut KNAPK sioqqutsisumik isumaqatiginiareerlugu Inuutissarsiornermi Naalakkersuisup aalajangersinnaavaa najugarisani pisassarititatut aalajangikkat ilaat akuersissutinik pigisaqartunut tamanut pisassanngortitaasussat kommunenut agguaassinertaqanngitsumik.
Imm. 3. Qanoq iliuusissat imm. 2-mi taaneqartut radiokut avisitigullu nalunaarutigineqassapput. Aalisarnerup kipinissaata nalunaarutigineqarnerata kingorna inuutissarsiutigalugu kapisilinniarneq tamarmi inerteqqutaavoq, aamma Kalaallit Nunaanni tuniniagassanik kapisilinniarneq.§ 5. Nalunaarummi aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitaanermik akuersissummilluunniit arsaarinninnermik pillaateqartinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Arsaarinninnermi atorneqartussaapput Kalaallit Nunaanni pinerluttaalisitsinermut maleruagassat. Pisat arsaarinnissutigineqarsinnaapput piniarfigeqqusaanngitsumi pisaasimanerannut erseqqissumik uppernarsaatissaqanngikkaluarpalluunniit.
Imm. 3. Akiliisitsinermi akiliutit affaat naalagaaffiup aningaasaateqarfianut nakkartussaapput, affaallu Namminersornerullutik Oqartussanut tunniunneqassapput KNAPK-ip ikiuutissanik aningaasaateqarfianut (Carl Egedep aningaasaateqarfia) pisassanngorlugit aalisartunut ikiuutissanngorlugit.§ 6. Kalaallit Nunaanni ministereqarfik 1984-imi kapisilinniarnerup aallartiffissaa aamma tamakkiisumik pisassarititaasut amerlassusissaat qassutillu kapisilinniutit nigartussusissaat pillugit immikkut ittumik nalunaarusiussaaq.
Imm. 2. Kapisilinniarneq pillugu Kalaallit Nunaannut ministereqarfiup nalunaarutaata nr. 370 2. august 1983-imeersup atortuujunnaarnissaa taamatuttaaq Kalaallit Nunaannut ministereqarfiup nalunaarutigissavaa.§ 7. Nalunaarut tamanut saqqummiunneqarnermini atortuulissaaq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Nunaata aalisarnikkut imartaani 1983-imi kapisilinniarsinnaanermut akuersissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 4 24. maj 1983-imeersoq atortuujunnaarsinneqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 25. juni 1984.
Lars Emil Johansen/
Carl Ivar Carlin