Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 1. november 1982-imeersoq.
Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaat.§ 1. Kommunimi isumaginninnermut ataatsimiititaq meeqqat inuusuttullu kommunimi inuunerminni atugarisaannik nakkutilliinissamut pisussaavoq, aammalu angajoqqaat qitornaminnik perorsaanerini paaqqutarinninnerinilu tapersersugassaralugit.
§ 2. Isumaginninnermi Naalakkersuisup Isumaginninnermi Pisortaqarfik aqqutigalugu isumaginninnermut ataatsimiititat meeqqanik inuusuttunillu sullissinissaat pillugu ilitsersortassavai.
Kapitali 2.
Misissuinerit angajoqqaatullu oqartussaasussanik toqqaanerit.§ 3. Isumaginninnermut ataatsimiititap meeqqat inuusuttullu inuunerminni atugarisaat malinnaaffigissavai, taamaaliornikkut meeqqanik inuusuttunillu immikkut ittunik ikiorsigassaqalersillugu sapinngisamik piaartumik iliuuseqarsinnaanissaq anguniarlugu.
§ 4. Kinaluunniit pissutsinik isumaginninnermut ataatsimiititamit akuliuffigisariaqarsorinartunik ilisimasaqalersoq ataatsimiititamut nalunaarutiginninnissaminut pisussaatitaavoq.
§ 5. Isumaqarnarpat meeraq inuusuttorluunniit 18-it norlugit ukiulik immikkut ikiorserneqarnissaminik pisariaqartitsisoq isumaginninnermut ataatsimiititap meeqqap inuusuttulluunniit atugaasa misissuiffigineqarnissaat isumagissavaa.
Imm. 2. Misissuineq inunnit taamatut suliaqarnissaminnut immikkut piginnaassuseqareersunit ingerlanneqartassaaq.
Imm. 3. Isumaginninnermut ataatsimiititap kikkulluunniit meeraq inuusuttorluunniit pillugu paasissutissiisinnaasorinartut paasiniaavigisinnaavai.
Imm. 4. Nalunaaruteqarsimasut allallu pissutsinik ilisimasaqarsorinarsinnaasut kommunimiikkunik isumaginninnermut ataatsimiititap ataatsimiinnerinut namminneerlutik najuukkiartoqquneqarsinnaapput. Inuit kommunimi allamiittut tassani isumaginninnermut ataatsimiititamit paasiniaaffigitinneqarsinnaapput.§ 6. Meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatut oqartussaasumik sinniisoqariinngippat isumaginninnermut ataatsimiititaq eqqartuussivimmut saaffiginnilluni sinniisuutitassamik toqqaanissaq isumagisassaraa.
Kapitali 3.
Ikiorsiiniutissat.§ 7. Isumaginninnermut ataatsimiititap suliassaraa angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq imaluunniit meeqqamik inuusuttumilluunniit isumaginnittoorpiartoq ilitsersussallugu tapersersussallugulu, imaattoqartillugu:
1) Meeraq inuusuttorluunniit pilersuisueruppat,
2) pilersuisup pilersuineq isumannaatsumik isumagisinnaajunnaarsimappagu,
3) meeraq inuusuttorluunniit ulluinnarni avatangiisiminut, atuarfimmut imaluunniit inuiaqatigiinnut akulerunniarnermigut ajornartorsiuteqarpat,
4) meeraq inuusuttorluunniit pisariaqartitsineq naapertorlugu paarineqanngippat imaluunniit perorsarneqanngippat,
5) meeraq inuusuttorluuniit allatigut naammaginanngitsunik atugaqarluni inuuppat.
Imm. 2. Immikkoortoq 1-imi taaneqartunik pisoqartillugu isumaginninnermut ataatsimiititaq makku pillugit aalajangiisinnaavoq:
1) Inuit ataasiakkaat ilaqutariilluunniit ataannartumik ilitsersorneqarlutillu tapersersorneqarnissaminnik neqeroorfigineqassasut, ataatsimiititarlu pisussaavoq ilagutariit taairatut ilitsersorneqarnissamik tapersersorneqarnissamillu pisariaqartitsilluinnarsorinartut neqeroorfigissallugit. Ilitsersuineq tamanna inunnit suliassamut tamatumunnga piginnaassuseqarluareersunit ingerlanneqartassaaq,
2) nakkutilliisussamik toqqaalluni,
3) meeraq inuusuttorluunniit nakorsamut misissortillugu nakorsarneqartillugulu, aammalu immikkut ilinniagalimmut ilitsersorneqartillugu,
4) Kaammattuissalluni peqqusissalluniluunniit kiisalu aningaasartuutissat taamaaliornermut attuumassuteqarluinnartut ikiorsiissutigissallugit,
5) pisortanik ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat naapertorlugit angajoqqaatut oqartussaassuseqartup/pilersuisuusup napparsimanerani angerlarsimaffimmi suliassatigut ikiorsiinermut aningaasartuutit ikiorsiissutigalugit, imaluunniit ilaoutariit qaangiutilertortussamik ajornartorsiorneranni oqilisaanniarlugit aningaasatigut ikiorsiiffigalugit,
6) meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaa isumagissallugu, ilaqutariinni paarisassanngortillugu, atuarfik suleqatigalugu atuarfiup nerisaqarfigiitigalugu ineqarfittaaniittussanngorlugu, meeqqanik paaqqinnittarfimmiittussanngorlugu, napparsimavimmiittussanngorlugu imaluunniit peqqissartarfimmiittussanngorlugu.
Imm. 3. Taamaallaat ikiorsiiniutissanik aalajangersaasoqarsinnaavoq tamakku meeqqamut inuusuttumulluunniit iluaqutaanerusussatut pisariaqarpata. Taakku angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq immaqalu allat meeqqamik paaqqutarinnippiartut sapinngisamik suleqatigalugit iliuuserineqartassapput,aammalu meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffimminiiginnarnissaa anguniarneqartassaaq.
Imm. 4. Ikiorsiiniuteqalersigani pissutsit suliamut pingaaruteqartut tamarmik qulaarniaqqaartariaqarput, soorlu atuarfiup, peqqinnissamik isumaginnitut aammalu/imaluunniit allat pissutsinik iliuuserineqarsinnaasunillu ilisimasaqarnertik pissutigalugu pingaaruteqarsorinartut suleqatiginerisigut.
Kapitali 4.
Akuersisitseqqaarani ikiorsiiniuteqartarneq.§ 8. Meeqqap inuusuttulluunniit atugarissaarnissaa eqqarsaatigalugu pisariaqarpat isumaginninnermut ataatsimiititaq meeqqap 18-inik ukioqalernera tikillugu angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq, meeraq taassumunngaluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqarluni sinniisuntitaq akuersiseqqaarnagit aalajangiisinnaavoq meeraq inuusuttorluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqassasoq,
1) meeraq inuusuttorluunniit ulluinnarni avatangiisiminut, atuarfimmut imaluunniit inuiaqatigiinnut naleqqussarniarnermigut annertuunik ajornartorsiortitsippat, angajoqqaavisalu perorsarnissaa artorpassuk,
2) meeqqap inuusuttulluunniit inuunermini atugarisai pissutaallutik tarnimigut timimigulluunniit peqqissusia ineriartorneraluunniit annertuumik ajorqusigaasimappata imaluunniit aarlerinartorsiortinneqarpata,
3) angajoqqaat meeqqap inuusuttulluunniit tarnimigut timimigulluunniit nappaataasa pisariaqartumik nakorsartittariaqartut nakorsartinnissaat isumaginngippassuk.
Imm. 2. Meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq akuersiseqqaarlugu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimagaluarpalluunniit isumaginninnermut ataatsimiititaq aalajangiisinnaavoq angerlartinneqassanngitsoq, isumaqaruni taamaaliorneq meeqqamut iluaqutaanerusussanut akerliusoq.§ 9. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq imaluunniit - taassuma najugaa ilisimaneqanngippat - meeqqamik sulissusserpiarto piffissalerluarlugit nalunaarasuaatikkut imaluunniit allakkatigut tammarnaveeqqusikkatigut isumaginninnermut ataatsimiititamut oqaaseqaqqullugit kajumissaareersimatinnagit § 8 naapertorlugu aalajangiisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Inuusuttoq 15-inik ukioqalereersimasoq pissutsini immikkortoq 1-imi eqqartorneqartunut isummaminik saqqummiussinissaminut periarfissaqartinneqassaaq.§ 10. Aatsaat isumaginninnermut ataatsimiititap ilaasortai najuuttut tamarmiusut akuersigaangata § 8 naapertorlugu aalajangiineq akuersissutigineqartutut naatsorsuunneqartassaaq. Aalajangiisoqartinnagu pissutsit suliamut pingaaruteqartut tamarmik qulaarniarneqaqqaassapput, soorlu atuarfiup, peqqinnissamik isumaginnittut aammalu/imaluunniit allat pissutsinik iliuuserineqarsinnaasunillu ilisimasaqarnertik pissutigalugu pingaaruteqarsorinartut suleqatiginerisigut.
Imm. 2. Ataatsimiititap ilaasortaasa ataasiakkaat § 8 naapertorlugu pinngitsaaliissummik iliuuseqarnissat isumaliutersuutigineqarsimatillugit aalajangiinerit kontmunalbestyrelsimut immaqalu kingusinneruskkut Isumaginninnikkut Maalaaruteqarnermi Ataastsimiittartuutinut saqqummiunneqarnissaat piumasarisinnaavaat.
Imm. 3. Angajoqqaat inummik allamik isumaginninnermut ataatsimiititap ataatsimiinnerani najuussinnaasumik ikiortissarsiorsinaapput.§ 11. Pinngitsaaliilluni iliuuseqarnissamik aalajangiinerit angajoqqaatut oqartussaassuseqartumut nalunaarasuaatikkut imaluunniit allakkatigut tammarnaveeqqusikkatigut nalunaarutigineqartassapput. Taamatut nalunaaruteqarnermi § 42 malillugu maalaaruteqarsinnaanermut periarfissat ilanngullugit ilisimatitsissutigineqassapput.
Imm. 2. Pinngitsaaliilluni iliuuseqarnissamik aalajangiinerit piaarnerpaamik Isumaginninnermi Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqartassapput.§ 12. Peqqussut manna naapertorlugu ikiorsiiniuteqarnerit ikiorserneqartup 18-inik ukioqalerneraniit atorunnaassapput, taamaattorli ikiorsiiniutit aallarteriikkat inuusuttoq akuersippat ingerlatiinnarneqarsinnaapput. Kisianni peqqussut manna naapertorlugu ikiorsiiniutit inuusuttup 20-inik ukioqalernissaanuinnaq sivitsorneqarsinnaapput.
§ 13. Nukinginnartoqartillugu § . 10-mi immikkoortoq 1-imi, piumasarineqartut malittinneqarsinnaangippata iliuusissallu meeqqap atugarissaarnissaa eqqarsaatigalugu kinguartinneqarsinnaanngippata siulittaasoq taassumalu pisinnaangiffiani siulittaasup tullia iliuuseqarallarnissamik aalajangiisinnaavoq. Apeqqut sapinngisamik piaarnerpaamik isumaginninnermut ataatsimiititamut aalajangiiífigisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq. Aalajangiigallarnikkut angerlarsimaffiup avataanut inissiineq sivisunerpaamik qaammatinik marlunnik sivisussuseqarsinnaavoq.
Imm. 2. Isumaginninnermi Naalakkersuisoqarfimmi Pisortaq iliuusiugallartussat immikkoortoq 1- imi taaneqartut aallartinneqarnissaannik peqqusisinnaavoq.
Imm. 3. Immikkoortoq 2 naapertorlucruaalajangiineritlsumaginninnlkkut Maalaaruteqarnermi Ataatsimiittartuutitanut maalaarutigineqarsinnaapput maalaaruteqartup aalajangiinermik nalunaarfigineqarneranit sapaatip akunnera ataaseq qaangiutsinnagu.
Kapitali 5.
Nakkutilliisuutitaq.§ 14. Inuit nakkutilliisuunermut piukkunnaateqarluartut nakkutilliisutut toqqarneqartassapput.
Imm. 2. Nakkutilliisoq isumaginninnermut ataatsimiititamit imaluunniit taassuma kissaateqarnera tunngavigalugu kommunimi nakkutilliiffiusumi isumaginninnermut ataatsimiititamit allakkatigut toqqarneqartassaaq.
Imm. 3. Nakkutilliisup ilaqutariit siunnersorlugillu ilitsersortassavai kiisalu meeqqat inuusuttulluunniit ineriartornera pineqartunut attaveqartuarnermigut malittarisassaallugu.
Imm. 4. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq nakkutilliisunik toqqaasarnermut akissarsiaqartitsinermullu malittarisassanik aalajangersaassaaq. Aammattaaq Isumaginninnermi Naalakkersuisoqnakkutilliisup pisussaaffii naliginnaasut pillugit erserqqinnerusunik malittarisassiussaaq.
Imm. 5. Isumaginninnermut ataatsimiititap aalajangersinnaavaa inuusutup sulinermigut akissarsiai inuusuttumut tassunga atugassanngorlugit nakkutilliisuanut tunniunneqartassasut.
Kapitali 6.
Angerlarsimaffiup avataanut inissiineq.§ 15. Meeraq inuusuttorluunniit kapitalit pingajuat sisamaalluunniit naapertorlugu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqassasoq aalajangiisoqareerpat isumaginninnermut ataatsii?iititap inissinneqarfissaa aalajangigassarilissavaa, aammalu inuusuttulluunniit paaqqutarineqarnissaa, perorsarneqarnissaa ilinniarnissaalu isumagisassarilissallugit aammalu allatigut inuttaata atugarisai pillugit pisariaqartunik aalajangiisassalluni. Isumaginninnermut ataatsimiititaq sapinngisamik angajoqqaatut oqartussaassuseqartumik suleqateqarniarluni pisariaqartunik aalajangersaaniartassaaq.
Imm. 2. Isumaginninnermut ataatsimiititap inissiivissantik toqqaanermi isumagissavaa meeqqap inuusuttulluunniit tarnimigut timmigullu ineriartornerminut iluaqutaasussanik kiisalu pisinnaasaminut piukkunnarfimminullu naleqquttumik ilinniagaqarnissanut periarfissiisunik atuqalernissaa.
Imm. 3. Kalaallit nunaata avataanut inissiinissat tamarmik inissiisoqartinnagu Isumaginninnermi Pisortaqarfimmut akuerititassanngorlugit saqqummiuteqqaarneqartassapput.§ 16. Meeraq inuusuttorluunniit inissisimaffimminiitillugu isumaginninnermut ataatsimiititap inissiivimmik attaveqarnermigut atugarisai malittarissavai, pisariaqaraangallu inissiivigisap, ilinniakkap, nakorsartinnerup imaluunniit assigisaasa allanngortinneqarnissaannik aalajangiisassalluni.
Imm. 2. Isumaginninnermut ataatsimiititap inuk, paaqqinnittarfik imaluunniit peqatigiffik akuerisaasoq meeqqamik inuusuttumilluunniit ulluinnarni sulissussisussatut piginnaaffilersinnaavaa.Meeraq inuusuttorluunniit meeqqanik paaqqinnittarfimmi akuerisaasumi inissinneqarsimappat pisortaata isumaginninnermut ataatsimiititaq sinnerlugu sulissunneqarnera isumagissavaa.§ 17. Isumaginninnermut ataatsimiititap ulluinnarni paaqqutarinnittunik suleqateqarluni meeqqap imaluunniit inuusuttup angerlarsimaffiatalu akornanni attaveqartuarnissaq isumagisassaraa, aammalu meeqqat inuusuttulluunniit ataasiakkaat atugarissaarnissaannut akerliunngippat angerlarsimaffimminnut utertinnissaat aqqutissiorniassallugu.
Kapitali 7.
Misiligummik angerlarsimaffimmut utertitsineq imaluunniit ikiorsiiniutinik taamaatitsineq.§ 18. Isumaqinninnermut ataatsimiititaq aalaiangiisinnaavoq meeraq inuusuttorluunniit anqerlarsimaffiup avataani inissinneqarsimasoq angerlarsimaffimminut misiligummik utertinneqassasoq, pisariaqarsorineqarpalli ukiut marluk qaangiutsinnagit inisseqqinneqarsinnaanngorlugu.
Imm. 2. Aatsaat §. 8 malillugu inissiisoqarsimappat angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq akerliugaluartorluunniit inisseeqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Taamatuttaaq inisseeqqinnissamik aalajangiinerni § 8-mi aalajangersakkat najoqqutarineqassapput. Taamatullu aamma § § -ini 9-nti, 10-mi 13-imilu aalajangersakkat atorneqassapput inisseeqqinnissaq immikkoortoq 2 malillugu aalajangiivigineqarpat.§ 29. Kapitalit pingajuat sisamaallu malillugit ikiorsiiniutit unitsinneqassapput iliuuseqarnertigut siunertaq anguneqarsimappat, imaluunnit allatigut ikiorsiinerup ingerlateqqinnissaa piumasarisariaaruppat, taamaattorli takuuk § 12.
§ 20. Kommunimi najugarivitami isumaginninnermut ataatsimiititap ikiorsiiniutit taamaatinneqarnissaat aalajangiivigisassavai.
Imm. 2. Meeqqat kommunip najugarivitap avataani ilaqutariinnut paarsassanngortinneqarsimasut angerlarsimaffimminnut utertinneqarnissaannik aalajangiisoqartinnagu kommunimi meeqqap paarineqarfiani isumaginninnermut ataatsimiititaq oqaaseqaateqartinneqaqqaassaaq.
Imm. 3. Ikiorsiiniutit § 8 naapertorlugu aallartinneqarsimasut immikkoortoq 1-imi aalajangersakkat malillugit aalajangiiffigineqarpata tamanna Isumaginninnermi Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassaaq.
Kapitali 8.
Namminersuutamik ulluunerani meeqqanik paarsineq.§ 21. Kinaluunniit isumaginninnermut ataatsimiititamit akuerineqarsimatigani angerlarsimaffimmi ulluunerani meeqqanik 14-it inorlugit ukiulinnik marluk sinnerlugit amerlassusilinnik akissarsiaqaatigalugu namminersuutamik paarsisinnaatitaanngilaq. Angerlarsimaffimmi namminersuutamik meeqqanik tallimanit amerlanerusunik ulluunerani paarsinissamut akuersisoqarsinnanngilaq.
Imm. 2. Angerlarsimaffiit allallu meeqqanik 14-it inorlugit ukiulinnik tallimanit amerlanerusunik paarsaqartartut pisortanillu aningaasalersugaanatik namminersortumik ingerlanneqartut kommunalbestyrelsimit akuerineqaqqaarlutik pilersinneqarsinnaallutillu ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 3. Isumaginninnermut ataatsimiititaq angerlarsimaffimmi pissutsinik nakkutilliisuussaaq.Nakkutilliineq inunnit taamatut suliaqarnissaminnut immikkut piginnaassusilinnit ingerlanneqassaaq.
Imm. 4. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq angerlarsimaffimmi namminersuutamik meeqqanikpaarsiniarluni kiisalu angerlarsimaffinni allanilu ulluunerani meeqqanik paarsaqarniarluni qinnuteqarnissamut aammalu nakkutigineqarnissaannut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassaaq.
Kapitali 9.
Kommunip aaqqissugaanik ulluunerani meeqqanik paarsineq.§ 22. Isumaginninnermut ataatsimiititaq kommunip aaqqissuussaanik angerlarsimaffinni ataatsimiititap akuereriigaani ulluunerani meeqqanik paarsisitsisarnermik pilersitsisinnaavoq.
Imm. 2. Isumaginninnermut ataatsimiititaq ulluunerani paarsisarnerup ingerlanneqarneranik nakkutilliisuussaaq, tamannalu inunnut taamatut suliaqarnissaminnut immikkut piginnaassusilinnut ingerlatitissallugu.
Imm. 3. Isumaginninnermit Naalakkersuisoq kommunip aaqissugaanik ulluunerani meeqqanik paarsisarnermut ilanngullugulu angajoqqaat akiliutigisartagassaannut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassaaq.
Kapitali 10.
Ulluunerani paaqqinnittarfiit kommuninit aqunneqartut.§ 23. Kommunalbestyrelsipulluunerani paaqqinnittarfinni kiisalu perorsaavigaligit sungiffimmi sammisassaqartitsivinni inissat atorfissaqartinneqartut pigineqarnissaat nakkutigissavaa.
§ 24. Meeqqanik inuusuttunillu ulluunerani paaqqinnittarfiit kommuninit pilersinneqarsinnaallutillu ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 2. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq paaqqinnjttarfiit pilersinneqarnissaannut, pisatsersornissaannut, siulersorneqarnissaannut ingerlatinneqarnissaannullu malittarisassanik aalajangersaassaaq, aammalu Isumaginninnermi Pisortaqarfik aqqutigalugu paaqqinnittarfiit nalignginnaasumik perorsaanerullu tungaatigut nakkutigissallugit.§ 25. Konmunalbestyrelsip ulluunerani paaqqinnittarfiit pilersinneqarnissaannut imaluunniit allanngortiterneqarnissaannut pilersaarutit Isumaginninnermi Naalakkersuisup malittarisassaliai malillugit suliarineqarsimanersut nakkutigissavaa.
§ 26. Meeqqat ulluunerani paaqqinnittarfinniitinneqarnerinut akiliisoqartassaaq Isumaginninnermi Naalakkersuisup malittarisassatut aalajangersagai malillugit.
Kapitali 11.
Ilaqutariinnut paarsassanngortitsineq.§ 27. Ilaqutariit kikkulluunniit meeqqamik 14-inik ukioqalersimanngitsunik namminersuussamik paarsisinnaanngillat isumaginninnermut ataatsimiititaq allaganngorlugu akuersereersimatinnagu; ataatsimiititap tadssuma pissutsit perorsaanikkut peqqinnissakkullu isumannaatsuunersut kiisalu paarsassanngortitsineq allatigut meeqqamut iluaqutissaanersoq nakkutigissavai.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittunik pissutissaqartinnagu meeqqanik pingasunik amerlanerusunik paarsinissamut akuersisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 3. Paarsaqarsinnaanermut akuersissutit meeqqat ataasiakkaarlugit tunniunneqartassapput.
Imm. 4. Paarsaqarsinnaanermut akuersissutip ingerlaannarnissaanut tunngavissaarukkaangat kommuni suliamik aallartitsisoq atorunnaarsitsisassaaq.
Imm. 5. Meeraq inuusuttorluunniit isumaginninnermut ataatsimiitita?iit ilaqutariinnut paarsassanngortinneqaraangat angerlarsimaffik paaqqinniffiusoq akissarsiassanik Isumaginninnermi Naalakkersuisup malittarisassatut aalajangersagai malillugit neqeroorfigineqartassaaq.§ 28. Isumaginninnermut ataatsimiititap meeqqat 14-inik ukioqalersimanngitsut kommunimi ilaqutariinni namminersuussamik paarsarineqartut nakkutigissavai.
Imm. 2. Nakkutilliineq inunnit taamatut suliaqarnissaminnut immikkut piginnaassusilinnit ingerlanneqassaaq.
Imm. 3. Nakkutilliisuusoq minnerpaamik ukiumut ataasiarluni isumaginninnermut ataatsimiititamut nakkutilliinini pillugu nalunaarusiortassaaq.§ 29. Meeqqamik paarsassanngorlugu inissiisoq inissiinermiluunniit suleqataasoq pisussaavoq angerlarsimaffik paarsaqartuussaq paarsaqarsinaanermut akuersissummik pigisariaqakkamik peqarnersoq qularnaassallugu.
Imm. 2. Paarsaqarsinnaanermut akueritittup isumaginninnermut ataatsimiititaq ingerlaannarluni ilisimatissavaa meeraq tiguguniuk, paarsariunnaaruniuk imaluunniit paarinera allatut pissuseqalerpat, aammalu allamik najugaleruni.
Imm. 3. kommunit allamut nuuttoqartillugu kommunimi qimatat isumaginninnermut ataatsimiititaq pisussaavoq kommunimi nuuffigineqartumi isumaginninnermut ataatsimiititaq paarsaqarneq pillugu ilisimatissallugu, taamaaliortussaavorlu nakkutilliineq taamaatinneqarsimagaluarpalluunniit.§ 30. Isumaginninnermi ataatsimiititaq aalajangiisinnaavoq meeraq inuusuttorluunniit 18-inik ukioqalersimanngitsoq pissutissaqavitsinnagu angerlarsimaffimmit paarineqarfimminit nuutsinneqassanngitsoq. Aammattaaq aalajangiisinnaavoq meeraq inuusuttorluunniit angerlarsimaffimmit tassannga peersillugu angerlartinneqassanngitsoq, tamanna meeqqamut inuusuttumulluunniit iluaqutaanerusussamut sakkortuumik akerliussappat.
Imm. 2. Immikkoortoq 1 naapertorlugu aalajangiinermi § 8-mi aalajangersakkat aamma najoqqutarineqassapput.§ 31. Angerlarsimaffimmi namminersuussamik paarsaqarfiusumi ukiut marluk sinnerlugit najugaqareersunik aatsaat angerlartitsisoqarsinnaavoq isumaginninnermut ataatsimiititaq sioqqutsisumik akuersiseqqaarlugu.
Imm. 2. Meeraq qulinik ukioqalereersimasoq immikkoortoq 1-imi eqqartorneqartutuut pisoqartillugu aalajangiisoqannginnerani isummaminik saqqummiussinissaminut periarfissinneqassaaq.
Kapitali 12.
Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit.§ 32. Isumaginninnermi Naalakkersuisup meeqqanut inuusuttunullu angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqartussanut paaqqinnittarfinni inissat atorfissaqartinneqartut pigineqarnissaat nakkutigissavaa.
Imm. 2. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq meeqqanut inuusuttunullu paaqqinnittarfiit - imm. 1-imi pineqartut pilersinneqarnerini ingerlanneqarnerinikakunnermiliuttussaassaaq, aammalu Isumaginninnermi Pisortaqarfik aqqutigalugu perorsaanerup tungaatigut ilitsersuineq ingerlatissallugu.
Imm. 3. Isumaginninnermi Naalakkersuisup Isumaginninnermi Pisortagarfik aqqutigalugu paaqqinnittarfiit nunamut tamarmut atuuttut aqunneqarnerat isumagissavaa.§ 33. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq pisariaqartitsineq naapertorlugu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit pilersinneqarnissaannut, pisatsersornissaannut, siulersorneqarnissaannut ingerlatinneqarnissaannullu kiisalu paaqqinnittarfinni perorsaanikkut sulinissamut malittarisassanik aalajangersaasassaaq.
Imm. 2. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq Isumaginninnermi Pisortaqarfik aqqutigalugu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit ingerlatinneqamemík aningaasatigut ingerlanerinik kiisalu perorsaanikkut ingerlanerinik nakkutilliissaaq.§ 34. Paaqqinnittarfimmut inissiinissaq kommunimi meeqqap inuusuttulluunniit najugarivitaani isumaginninnermut ataatsimiititamit aalajangerneqartassaaq.
§ 35. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit akuerisaasut meeqqat inuusuttulluunniit isumaginninnermut ataatsimiititamit inissikkumaneqartut inissaqartikkunikkit aammalu inissiineq paaqqinnittarfiup siunertaanut naapertuuppat tigusissallutik pisussaapput. Isumaginninnermut ataatsimiititap paaqqinnittarfiullu akornanni inissiinissaq pillugu aaqqiagiinngittoqartillugu Isumaginninnermi Naalakkersuisoq aalajangiisassaaq
§ 36. Kommuni meeqqanik inuusuttunillu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut inissitanik akiliussisassaaq, akiliut meeqqap ataatsip ulloq paaqqinnittarfimmiiffianut ataatsimut annertussusilersorlugu.
Kapitali 13.
Angajoqqaat akiliisarnerat il. il.§ 37. Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit isumaginninnermut ataatsimiititamik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpata angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq kommunip isumaginninnermut aningaasartuutaasa tamakkerlugit ilaannakorlugilluunniit akilernissaannut pisussaatinneqassaaq.
Imm. 2. Akiliutissap annertussusia isumaginninnermut ataatsimiititamit akiliisussaatitaasup aningaasaqarnikkut ingerAanera tunngavigalugu aalajangerneqartassaaq, Angajoqqaalli akiliutissaat akilersuutit nalinginnaasut piffissami atuuttumi annertussusiisa marloriaataat sinnersinnaanngilaat.
Imm. 3. Pissutsit pisariaqartippassuk isumaginninnermut ataatsimiititap angajoqqaat akiliinngitsooitussanngorsinnaavai imaluunniit akiligassaralui isumakkeersinnaallugit.
Imm. 4. Pissutsit allanngorpata isumaginninnermut ataatsimiititaq akiliutissanik aalajangiisimanerigaluani allanngortissinnaavaa.§ 38. Isumaginninnermut ataatsimiititap malittarisassat Isumaginninnermi Naalakkersuisup aalajangersagai naapertorlugit meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut kommunip aningaasartuutaasa tamakkerlugit ilaannakorlugilluunniit akilernissaannut pisussaatissinnaavai.
Imm. 2. Kapitalit aqqaneq aappaat naapertorlugu inissiinermi Isumaginninnermi Naalakkersuisup meeqqat inuusuttulluunniit akiliutissaasa annertussusissaat aalajangertassavaa.
Kapitali 14.
Peqatigiiffinnik akuerinnittarneq.§ 39. Peqatigiiffiit piumasarisat erseqqissarneqarsimasut malillugit meeqqanik inuusuttunillu peqqussut malillugu suliaqarnissat Isumaainninnermi Naalakkersuisup akuerisinnaavai.
Kapitali 15.
Aqutsineq.§ 40. Peqqussut manna malillugu aqutsineq isumaginninnermut ataatsimiititanit ingerlanneqassaaq.
Kapitali 16.
Aningaasalersuineq.§ 41. Meeqqanik inuusuttunillu peqqussut manna malillugu ikiorsiinermi aningaasartuutit kommuninit akilerneqartassapput.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Inatsisartut paaqqinnittarfiit sananerinut ingerlatinnerinullu aningaasartuutinut tapiissuteqarsinnaapput.
Kapitali 17.
Maalaaruteqartarneq.§ 42. Peqqussut manna naapertorlugu aalajangiinerit isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarneqat aaqqissuunneqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat nalinginnaasut malillugit nangitassanngortinneqarsinnaapput, taamaattorli takuuk § 13
Kapitali 18.
Pineqaatissiisinnaaneq.§ 43. Kinaluunniit peqqussutip matuma atortinneqarnerani peqataasoq taamatut suliassaqartitaaneq naalakkersuinermi qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit pinerluttulerinermi inatsimmi naalakkersuinermik atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliornerit pillugit aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.
Kapitali 19.
Atulersitsineq.§ 44. Inatsisartut peqqussutaat manna atulerpoq 1. januar 1984.
Imm. 2. Ulloq taanna killigalugu Kalaallit Nunaannimeeqqanik inuusuttunillu isumaginninneq pillugu landsrådip ileqqoreqqusaliaa 19. februar 1975-imeesoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqarsimasoq atorunnaarpoq.
Kallaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 1. november 1982
Jonathan Motzfeldt/
Moses Olsen