Pisortat annertussusileriikkanik ikiorsiisarnerat pillugu inatsisartut peqqussutaat nr. 11, l. november 1982-imeersoq.
Kapitali 1
Nalinginnaasumik patsisissaatinneqartut.§ 1. Ikiorsiissutit annertussusileriikkat suliffissaarunnermik napparsimanermik erninermilluunniit pissuteqarluni isertitanik annaasaqarnermut taartitut tunniunneqartassapput.
§ 2. Isumaginninnermut ataatsimiititaq akissarsialinnut annertussusileriikkanik ikiorsiissuteqartassaaq:
1) Pineqartoq 18-inik ikioqalereersimappat pilersuisuuppalluunniit aammalu
2) Pineqartoq Kalaallit Nunaanni najugaqavissuullunilu inuit aqqisa nalunaarsuiffiannut nalunaarsimappat.
Imm. 2. Immikkoortoq 1 naapertorlugu annertussusileriikkanik ikiorsertittoqarsinnaalertassaaq sapaatit akunnerinikingullerni 13-ini sivikinnerpaamik nalunaaquttap akunnerini 260-ini akissarsialittut sulisimagaani.§ 3. Utoqqalinersiutisiallit, tamakkiisumik inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiallit imaluunniit Inatsisartut inuutissarsiutitigut ilinniartitaanermut il.il. peqqussutaanni § 9 malillugu ilinniarnermut tapiissutisisartut, imaluunniit pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfiup inissiisarfiutaani isumaginninnikkulluunniit ingerlatsiviit paaqqinnittarfiutaanni inissinneqarsimasut annertussusileriikkanik ikiorsiissutisisinnaanngillat.
Kapitali 2
Paasiniaalluni misissuinerit, utertitsisarneq il.il.§ 4. Oqartussaasoqarfiup peqqussut manna naapertorlugu sulianik ingerlatsisuusup inuit ikiorseqqullutik qinnuteqartut suliap paasissutissartaasa pissarsiariniarnissaannut peqataaqqullugit peqqusinnaavai, tassungalu atatillugu nakorsamut misissortinniarsinnaallugit imaluunniit misissortillutik nakorsartillutilluunniit napparsimmavimmut unitsinniarsinnaallugit. Aammattaaq oqartussaasoqarfiup pineqartup allat pissutsinik paasisimasallit paasissutissanik suliamut atatillugu pisariaqartinneqartutut isigineqartunik piumaffigsisinnaavai.
§ 5. Peqqussut manna naapertorlugu ikiorsiissutisisartoq atugarisamigut allannguutit ikiorsiissutit annikillisinneqarnissaannik taamaativinneqarnissaannilluunniit kinguneqarsinnaasut isumaginninnermut ataatsimiititamut nalunaarutigissallugit pisussaatitaavoq.
§ 6. Inuk ikiorsertissimasoq kingusinnerusukkut piffissamut ikiorsiiffiusimasumut naatsorsuussanik taarsiissutisisimappat, akilersuutinik pisimappat taamaanagajattunilluunnit pisimappat isumaginninnermut ataatsimiititaq ikiorsiissutaareersimasunik utertitsinissamik aalajangiisinnaavoq.
§ 7. Inuk § 5-imi piumasarineqartutut nalunaaruteqartussaagaluarluni nalunaaruteqarsimanngikkaangat imaluunniit peqqussut manna naapertorlugu ikiorserneqarsinnaanani ilisimaarigaluarlugu ikiorsiissutisisimagaangat isumaginninnermut ataatsimiititap ikiorsiissutaasimasut utertinneqarnissaat aalajangiiffigisassavaa.
Kapitali 3
Suliffissaarunnermi ikiorsiissutit annertussusileriikkat.§ 8. Suliffissaarunnermi annertussusileriikkanik ikiorsiisoqartassaaq ulloq suliffissaarusimalerfik aallarnerfigalugu.
Imm. 2. Ikiorsiissutit annertussusissaat kapitalit arfernat malillugu naatsorsorneqartassapput, qaammatillu malittuinnaat aqqaneq marluk ingerlanerini katillugit sapaatit akunnerini 13-ini ikiorsiisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ikiorsiinissamut makku piumasarineqarput;
1) Pineqartup suliffissamik peqqissutsikkut allatigulluuniit atugarisaminut naleqquttumik innersuunneqarsinnaanani uppernarsarsinnaassagaa, aamma
2) Inuup nammineerluni suliffissaarunnini pisuussutigissanngikkaa imaluuniit suliffissaarunnera feriaqarnermik, suliumajunnaarnermik suliffeqarfiulluunniit sulisussaajunnaarsitsjgallarneranik pissuteqassanngitsoq,
Imm. 4. Inuk suliffinimik innersuunneqaraluarluni suliumanngippat isumaginninnermut ataatsimiititap ikiorsiisarneq unitsissavaa.
Kapitali 4
Napparsimanermi ikiorsiissutit annertussusileriikkat§ 9. Napparsimanermi annertussusileriikkanik ikiorsiisoqartassaaq napparsimalernermit ullut pingajuat aallarnerfigalugu.
Imm. 2. Ikiorsiissutit annertussusissaat kapitalit arfernat malillugu naatsorsorneqartassapput, qaammatillu malittuinnaat aqqaneq marluk ingerlanerini katillugit sapaatit akunnerini 13-ini ikiorsiisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Taamaattorli sapaatit akunneri sisamat sinnerlugit napparsimasoqartillugu imaluunniit sulilluni ajoqusernikkut napparsimalersoqartillugu ulloq napparsimalerfik aallarnerfigalugu ikiorsiisoqartassaaq.§ 10. Inuk sapaatit akunneri pingasut sinnerlugit napparsimasimappat imaluunniit sivikitsukkuutaanik napparsimaqattaartoqarpat isumaginninnermut ataatsimiititap isummerfiginiassavaa allatut ikiorserneqarnissaanik neqeroorfigineqarsinnaanersoq.
§ 11. Isumaginninnermut ataatsimiititap pisariaqartikkuniuk ikiorsertinniartoq nakorsap nalunaarutaanik piumaffigisinnaavaa.
Kapitali 5
Naartunermi erninertnilu ikiorsjissutit annertussusileriikkat.§ 12. Ernineq naartunerluuniit pissutigalugu sulisinnaajunnaarnermi annertussusileriikkanik ikiorsiisoqartassaaq ulloq sulinngiffik siulleq aallarnerfigalugu.
Imm. 2. Ikiorsiissutit annertussusissaat kapitalit arfernat malillugu naatsorsorneqartassapput, piffissarlu ernivissatut ilimagisaq qaammatinik marlunnik sioqqullugu aallartittumik ernereernerup kingorna qaammatit pingasut tikillugit sapaatit akunnerini katillugit 14-ini ikiorsiisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Piffissaq immikkoortoq 2-mi taaneqartoq naartunermi sulinnginnertut naatsorsuunneqassaaq, nakorsap uppernarsarsimanngippagu sulisinnaannginneq allamik patsiseqartoq.§ 13. Isumaginninnermut ataatsimiititap piumasarisinnaavaa piffissaq ernivissatut ilimagisaq uppernarsaaserneqassasoq.
Kapitali 6
Ikiorsiissutit annertussusii tunniunneqartarnerilu.§ 14. Ikiorsiissutit annertussusileriikkat nalunaaquttap akunneranut aalajangersimasumik annertussusilerlugit tunniunneqartassapput, taannalu SIK-p Pisortallu Isumaqatigiinniartartuisa isumaqatigiissutaat atuuttut malillugitsulianikilinniagaqanngitsut nalunaaquttap akunnermusiaasa ilanngaatitaqanngitsut 50%-irissavaat.
Imm. 2. Ikiorseqqusoq katissimasaminik aappaqarpat kisimiillunilu pilersuisuuppat ikiorsiissut tunniunneqassaaq nalunaaqquttap akunneranut aalangersimasumik angissusilerlugu taannalu SIK-p Pisortallu Isumaqatigiinniartartuisa isumaqatigiissutaat atuuttut malillugit suliamik ilinniagaqanngitsut nalunaaquttap akunnermujiaasa ilanngaatitaqanngitsut 60%-irissavaat.
Imm. 3. Ikiorsiissutit naatsorsorneqartassapput akissarsiallip sapaatit akunnerini kingullerni 13-ini nalunaaquttap akunneri suliffigisimasai tunngavigalugit, tunniunneqartassallutillu utimoortumik sapaatip akunnikkuutaartumik, kisianni sapaatip akunneranut ataatsimut annerpaamik nalunaaquttap akunneri 40-t naatsorsuuneqartassapput.
Imm. 4. Isumaginninnermi Naalakkersuisup ukiut tamaasa 1. april aamma 1. oktober immikkoortoq 1 naapertorlugu nalunaaquttap akunneranut ikiorsiissutaasartussat annertussusii saqqummiuttassavai.§ 15. Akissarsiallit suliffimminni pissutsit imaluunniit napparsimaneq pissutigalugit piffissap suliffigisassamik ilaannaa sulisariaqarallartut, piffissarli tamaat sulisaraluarlutik uppernarsaasinnaasut, § 14-imi malittarisassat malillugit ikiorserneqartussaatitaapput; ikiorsiissutit annertussusilernerini tunngavigineqartassaaq piffissami suliffigilikkami nalinginnaasumillu suliffiusartumi sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerisa nikingassutaat, nalinginnaasumilli suliffiusartup sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri 4o-t sinnissanngilai.
Imm. 2. Immikkoortoq 1 malillugu ikiorsiineq katillugit sapaatit akunnerine tallimani pisinnaavoq. Sapaatit akunneri tallimat taakku §§-ni 8, immikk. 2-mi, 9, immikk. 2-mi aamma 14, immikk. 2-mi sivisussuserliitat iluanniissapput.
Imm. 3. Immikkoortoq 1 malillugu ikiorsiissut aatsaat tunniunneqarsinnaavoq ikiorseqqusup uppernarsarsinnaappagu allami suliffissaq tamakkerlugu suliffigisassamik pissarsissunneqarsinnaannginneq peqqissutsini pissutsillu allat naatsorsuutigalugit suliffigisinnaasaminik.
Imm. 4. Isumaginninnermi ataatsimiititat ikiorsiissut unitsissavaat inuk suliffissarsissunneqaraluarluni suliumanngippat.
Kapitali 7
Aqutsineq§ 16. Ikiorsiissutit annertussusileriikkat kommunimi akissarsiallip aalajangersimasumik najugaani inuillu aqqinut nalunaarsuiffimmut nalunaarfigisimasaani isumaginninnermut ataatsimiititamit tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq annertussusileriikkanik ikiorsiissuteqartarnermut najoqqutassianik malittarisassiorsinnaavoq.
Kapitali 8
Aningaasalersuineq§ 17. Peqqussut manna naapertorlugu aningaasartuutit kommunemit akilerneqartassapput.
Kapitali 9
Maalaaruteqartarneq.§ 18. Peqqussut manna naapertorlugu aalajangiinerit isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat malillugit nangitassanngortinneqarsinnaapput, taakku malillugit isumaginninnermut ataatsimiititap aalajangiineri sapaatit akunnerinik sisamanik piffissaqartitsilluni kommunalbestyrelsimut nangitassanngortinneqarsinnaapput. Kommunalbestyrelsip aalajangiineri taamatuttaaq sapaatit akunnerinik sisamanik piffissaqartitsilluni Isumaginninnermi Maalaaruteqartarnermut Ataatsimiittartuutitanut nangitassanngortinneqarsinnaapput.
Kapitali 10
Pineqaatisiisinnaaneq.§ 19. Kinaluunniit peqqussutip matuma atortinneqarnerani peqataasoq taamatut suliassaqartitaaneq naalakkersuinermi qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit pinerluttulerinermi inatsimmi naalakkersuinermik atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliornerit pillugit aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.
Kapitali 11
Atulersitsineq.§ 20. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiat isumaqatigiissuteqarfigereerlugu peqqussutip atulerfissaa aalajangissavaat. Peqqussulli kingusinnerpaamik 1. januar 1984-imi atortussanngortinneqassaaq.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat 1. november 1982
Jonathan Motzfeldt/
Moses Olsen