Pisortanit ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 1. november 1982-meersoq.
Kapitali 1
Nalinginnaasumik patsisissaatinneqartut§ 1. Kinaluunniit Kalaallit Nunaanni najugaqartoq imminut ilaquttaminullu inuutinniarsinnaanngitsoq imaluunniit napparsimatilluni peqqissarnissakkut imminut paaqqutarineqarnissakkullu isumagisinnaanngitsoq ilaquttaminillu isumaginnissinnaanngitsoq allatigulluuunniit peqqussummi matumani piumasarineqartut malillugit ikiorsertanaqalersoq, pisortanik ikiorserneqartussaatitaavoq.
§ 2. Ataavartumik ikorserneqarsinnaasussat qallunaanut innuttaaqataasutut piginnaatitaaffeqarnissaat piumasarineqarpoq. Inuk piffissami pineqartumi imaluunniit kingullermik aappaqarnermini qallunaat naalagaaffianni innuttaaqataasumik aapaqartoq aappaqarsimasorluunniit qallunaat naalagaaffianni innuttaaqataasutut naatsorsuunneqassaaq.
Imm. 2. Nunat allat imaluunniit nunat assigiinngitsut akornanni suleqatigiiffiit isumaqatigiissuteqarfigalugit inuit qallunaanut innuttaaqataasutut piginnaatitaaffeqanngitsut Kalaallit Nunaanniinnerminni ataavartumik ikiorserneqarsinnaatitaasinnaapput.§ 3. Angutit arnallu kikkulluunniit imminnut pilersornissaminnut, aappaminnik kiisalu qitornaminnik 18-inik ukioqalersimanngitsunik pilersuinissaminnut pisortat tungaannut pisussaatitaapput.
Imm. 2. Qitornamik pilersuisussaatitaaneq atorunnaartarpoq:
1) Qitornaq nammineerluni aapparisaminik qitornaminilluunniit pilersuisussaatitaaleraanngat.
2) Panik naartuneranutatatillugu ikiorserneqartussanngoraangat.§ 4. Aappariinneq imalunniit qitornat inatsisitigut pisinnaatitaaffii pillugit inatsisit naapertorlugit inuk imminut allamut ikiorsiissutinik pisartagaqartunut akilersuisussanngortitaasimappat pisortat pilersuisussaatitaaneq § 3-mi maleruagssat naapertorlugit atorunnaarsimagaluarpalluunniit aningaasat ikiorsiissutaasimasut amerlaqataat angullugit akilersuisussaatitamut piumasaqaatigissavaat.
Imm. 2. Pisortat akilersuutinik aalajangersaanissamik aalajangeriikkanilluunniit qaffaanissamik piumasaqarsinnaatitaalissapput.§ 5. Peqqussut manna naapertorlugu ikiorsiissutissat aningaasanngorlugit ikiorsiissutigineqartassapput. Allatulli ajornartillugu immikkut illuinnartunik pissutissaqartillugu ikorsiissutit aningaasanngornagit, inuussutissanngorlugilli, tunniunneqarsinnaapput.
§ 6. Ikiorsiissutit peqqussut manna naapertorlugu utertitassanngorlugit imaluunniit akiligassarsiaritillugit tunniunneqarsimagaanngata aningaasartaat Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsit naapertorlugu akilersinniarneqartassapput.
Kapitali 2
Paasiniaaluni misissuinerit il.il.§ 7. Oqartussaasoqarfiup peqqussut manna naapertorlugu suliamik ingerlatsisuusup inuk ikiorseqqulluni qinnutegartoq suliap paasissutissartaasa pissarsiariniarnissaannut peqataaqqullugu peqqusinnaavaa, tassungalu atatillugu nakorsamut misissortinniarsinnaallugu imaluunniit misissortilluni. nakorsartilluniluunniit napparsimmavimmut unitsinniarsinnaallugu Aammattaaq oqartussaasoqarfiup pineqartup allat pissutsinik paasisimassallit paasissutissanik suliamut atatillugu pisariaqartinneqartutut isigineqartumik piumaffigisinnaavai.
§ 8. Peqqussut manna naapertorlugu ikorsiissutisisartoq atugarisamigut allannguutit ikiorsiissutit annikillisinneqarnissaannik taamaativinneqarnissaannilluunniit kinguneqarsinnaasut isumaginninnermut ataatsimiititamut nalunaarutigissallugit pisussaatitaavoq.
Kapitali 3
Utertitsisarneq.§ 9. Inuk § 8-mi piumasarineqartutut nalunaaruteqartussaagaluarluni nalunaaruteqarsimanngikkaanngat imaluunniit peqqussut manna naapertorlugu ikiorserneqarsinnaanani ilisimareeraluarlugu ikiorsiissutisisimagaanngat isumaginninnermut ataatsimiititaq ikiorsiissutaasimasut utertinneqarnissaannik aalajangiisinnaavoq.
§ 10. Aammattaaq isumaginninnermut ataatsimiititaq ikiorsiissutaasimasunik utertitsinissamik aalajangiisinnaavoq:
1) Inummut aaparisaminut qitornaminullu pilersuisussaassutsiminik sumiginnaasimasumut.
2) Inuk ikorsiissutisisimasoq kingusinnerusukkut piffissamut ikorsiiffiusimasumut naatsorsuussanik taarsiissutisisimappat, akilersuutinik pisimappat taamaangajattunilluunniit pisimappat,
3) Inuk aningaasanik aqutsinermigut suliffeqarnermigullu naammaginanngitsumik iliuuseqartarsimanini pissutigalugit ikiorserneqartariaqalersimappat,
4) Ikiorserneqarnissamik qinnuteqarnerup nalaani paasinarsereersimappat inuup pineqartup ikiorsiissutit piffissap sivikitsup ingerlanerani utertissinnaalissagai.
Imm. 2. Ikiorsiissut tunniunneqarnermini utertitassaassasoq paasinarsereeraangat inuk pineqartoq utertitsisussaatitaanerminik ilisimatinneqartassaaq.
Imm. 3. Isumaginninnermut ataatsimiititap immikkut pissutissaqartillugu ikorsiissutip tunniunneqarneranit ukiup ataatsip ingerlareerneratigut aalajangersinnaavaa utertitsisussaatitaaneq atorunnaarsinneqassasoq.
Kapitali 4
Siunnersuineq ilitsersuinerlu.§ 11. Kinaluunniit isumaginninnermut ataatsimiititamit atugarisamigut patajaallisaavigineqarnissaq siunertaralugu immikkut ittumik imaluunniit ikorsiissutinut allanut atasumik siunnersorneqartussaatitaallunilu ilitsersorneqartussaatitaavoq.
Kapitali 5
Pisariaqavissuinnarnut ikiorsiisarneq.§ 12. Inuk imminut inuutinniarnissaminut ilaquttamiluunniit inuutinniarnissaannut pisortanit ikiorserneqartussaatitaavoq, inuussutissat imaluunniiit napparsimasoqarnerani ernisoqarneraniluunniit peqqissarnissamut paaqqutarineqarnissamullu pisariaqaritaasa pissarsiarineqarnissaat siunertaralugu:
1) Aningaasarsiannaajusut qaangiutilertortussaanngitsumik isertinneqartarunnaarsimagaangata imaluunniit ikileriarujussuarsimagaangata,
2) imaluunniit aningaasatigut pissaaleqilernissamut naleqquttunngorsarnissamulluunniit ajornartorsiutit ilungersornartut pilersinnaanerannut aarlerinaatit ikorsiissuteqarnikkut peersinneqarsinnaappata millisinneqarsinaallutilluunniit.
Imm. 2. Ikiorsiissutit inuuniarnermut pisariaqarluinnartitanik kiisalu ineqarnermut, atuinermullu aammalu kallerup inneranut akiliutissanik missingersuilluni annertussusilerneqartassapput. Ikiorsiissutit annertussusilersornerini ilanngullugit naatsorsuutigineqassapput illoqatigiit pissarsianik atueqatigiinnerini pitsaaqutit aammalu najugaqatigiinnermi pitsaaqutitkiisalu ilaautariit oiffissaq kingulleq tikillugu qanoq atugaqarsimanerat.
Imm. 3. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq ikiorsiissutit annertussusilersorneqarnissaannut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.§ 13. Ikiorsiinissamut makku patsisissaatinneqarput:
1) Ikiorsertinnissamik qinnuteqartup taamatullu aapparisaata uppernarsarsinnaassagaat peqqissutsikkut allatigulluunniit atugarisaminnut naleqquttumik suliffissarsissunneqarsinnaasimanatik,
2) pineqartut piffissap ikiorsiiffiup nalaani ikiorsiissuteqarneq ingerlatiinnassallugu suli tunngavissaqarnersoq paasiniarlugu misissuisoqartariaqalerpat il.il. pinaasissanngitsut,
3) pineqartut pissaaleqilernerminni aningaasanik oqilisaassissutaasinnaasunik uninngasuuteqassanngitsut. Taamaattorli aningaasat uninngasuutit amerlanngitsut inuup pineqartup atugarisai najukkamilu ileqquusut tunngavigalugit ingasaginanngitsutut isigineqarsinnaasut siunertanut aalajangersimasunut atugassatut immikkoorteriikkat uninngatittariaqartut tamatumani ilaatinneqanngissinnaapput,
4) pineqartoq utoqqalinersiutisiaqarsinnaananiluunniit tamakkiisumik inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaqarsinnaassanngitsoq.§ 14. Ikiorsiissuteqartalernerup aallartinneraniit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiutsinnagit pineqartup ilaqutaasalu atugarisaat isumaginninnermut ataatsimiititamit makku isummerfiginiarlugit oqaluuserineqassapput:
1) Ikiorsiissuteqarneq unitsinneqartariaqarnersoq,
2). allatigut ikiorsiisoqartariaqarnersoq, soorlu inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutinik imaluunniit kapitalit arfernanni aalajangersakkat naapertorlugit ikiorsiissutinik,
3) ikiorsiissuteqartarneq § 12-mi aalajangersakkat naapertorlugit ingerlatiinnarneqassanersoq.
Imm. 2. Isumaginninnermut ataatsimiititaq aalajangissappat § 12 naapertorlugu ikiorsiineq ingerlatiinnarneqassasoq suliaq qaammatit pingasut ingerlaqqereerpata immikkoortoq 1-mi aalajangersakkat naapertorlugit oqallisereqqinneqassaaq.
Kapitali 6
Pisariaqartitsisunut ikiorsiissutit annertusisat.§ 15. Inuit kapitalit tallimaanni patsisissaatitaasut naapertorlugit ikiortariaqalersimasut immikkoortoq 2 naapertorlugu ikiorserneqarsinnaapput, tamanna pineqartut ilaqutaasalu siunissami inuussutissaqarnissaminnut periarfissaqarnissaannut pisariaqarsorinarpat.
Imm. 2. Immikkoortoq 1 naapertorlugu ikiorsiissutit naliliineqaqqaarluni annertussusilerneqartassapput inuuniarnermut kiisalu
aalajangersimasumik akilertakkanut ingasaginanngitsunik matusissutissatut. Ikiorsiissutit annertussusilersornerini ilanngullugit naatsorssuutigineqassapput illoqatigiit pissarsianik atueqatigiinnerini pitsaaqutit aammalu najugaqatigiinnermi pitsaaqutit kiisalu inuup pineqartup ilaqutaasalu piffissaq kingulleq tikillugu inuuniarnermikkut qanoq atugaqarsimanerat imaluunniit qanoq atugaqarumaarnerat taamatullu aamma najukkami pissutsit.
Imm. 3. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq ikiorsiissutit annertussusilersorneqarnissaannut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.
Kapitali 7
Ikiorsiissutit§ 16. Kapitalit tallimaanni arfernannilu ikiorsiinissamut piumasarineqartut tunngavigalugit immikkut imaluunniit inuuniarnermut ikiorsiissutinut ilassutitut ataasiaannakkanik ikiorsiisoqarsinnaavoq: Taakku aningaasartuutit akuersaarneqarsinnaasumik uppernarsaaserneqarsimasussat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akilerneqarnissaannut ikiorsiissutaasussaapput: Taamatut ikiorsiisoqartassaaq aningaasartuutissat taakku inuup pineqartup piffissami pineqartumi aningaasatigut ingerlaneranut annertuumik nanertuutaasussaalersimappata imaluunniit taamatut ikiorsiinikkut inuk pineqartoq siunissami imminut napatinniarnissaminut periarfissaqarluarnerulersinneqarsinnaappat.
Imm. 2. Immikkoortoq 1 naapertorlugu inuutissarsiornermi atortussanut taamaaqataannullu ikiorsiisoqartillugu ikiorsiissutit taakku taarsigassanngortinneqarsinnaapput, aatsaalli taamaaliortoqartassaaq pineqartup siunissami inuutissarsiornissaanut naleqquttutut isigisariaqarpat imaluunniit aningaasartuuteqarfigisassamut tulluarsorinarpat.
Imm. 3. Aatsaat immikkut illuinnartumik pissutissaqartillugu akiligassanut kinguaattoorutinut immikkoortoq 1 malillugu ikiorsiisoqarsinnaavoq.§ 17. Inuk nuunnissaminut akissaqanngitsoq nuunnissaanut ikiorserneqarsinnaavoq, tamanna pineqartup ilaqutaasaluunniit inissaqarniarnerannut inuutissarsiornerannullu iluaqutaassappat.
Imm. 2. Kommunimut allamut nuuttoqarniarpat ikorsiitinnani kommuni nuuffiginiagaq akuersiseqqaarneqassaaq. Taamaaliortoqarsimanngippat kommuni nuunnermut ikiorsiissuteqarsimasoq ukiut marluk tikillugit isumaginninnermut ikiorsiissutaasartussanut akiliisartussaatinneqassaaq.§ 18. Inuup Kalaallit Nunaanni najugaqavissup tassanngali aallarsimasup Kalaallit Nunaannut uternissani kissaatigippagu Kalaallit Nunaanni kommuni uterfigiumasaa angalanermut aningaasartuutinik inuup taassuma nammineerluni imaluunniit kommunep uninngavigisaata akilersinnaanngisaasa annertoqataannik ikiorsiissuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Inuk Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngitsoq pissaaleqisillugu Kalaallit Nunaanni kommune uninngavigisaa angerlarnissaanut ikiorsiissuteqarsinnaavoq.§ 19. Pisariaqartitsisoqartillugu ilisinermut aningaasartuutinut pisariaqarluinnartunut ikorsiissuteqartoqarsinnaavoq.
Kapitali 8
Angerlarsimaffinni ikiorteqarneq.§ 20. Kommunalbestyrelsip kommunemi angerlarsimaffinni ikiortegartitsinissaq aaqqissuutassaraa, taamaalilluni angerlarsimaffinni suliassatigut ikiuunnissamut suliamut naleqquttumik piginnaassuseqarsorisanik sulisoqarluni ikiorsiisoqarsinnaasaqqullugu.
Imm. 2. Utoqqarnut sanngiillisimasunut innarluutilinnullu kiisalu napparsimasoqartillugu atugarisatigullu ajornartorsiuteqartoqartillugu angerlarsimaffinni ikiorteqartitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq angerlaarsimaffinni ikiorteqarnermik aaqqissuussinermut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasassaaq, ilangullugulu angerlarsimaffinni ikiorsertinnermut akiliuteqartarnissaq aalajangersartassallugu.
Kapitali 9
Aqutsineq§ 21. Isumaginninnermut ataatsimiititat - isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat malillugit pilersinneqarsimasut - peqqussut manna naapertorlugu ikiorsiisussaatitaapput.
§ 22. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq peqqussut manna naapertorlugu suliassat suliarineqartarnissaannut nalinginnaasunik malittarisassaliorsinnaavoq.
Kapitali 10
Aningaasalersuineq§ 23. Peqqussut manna naapertorlugu aningaasartuutit kommunenit akilerneqartassapput.
Kapitali 11
Maalaaruteqartarneq§ 24. Peqqussut manna naapertorlugu aalajangiinerit isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat malillugit nangitassanngortinneqarsinnaapput.
Kapitali 12
Pineqaatissiisinnaaneq§ 25. Kinaluunniit peqqussutip matuma atortinneqarnerani peqataasoq taamatut suliassaqartitaaneq naalakkersuinermi qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit pinerluttulerinermi inatsimmi naalakkersuinermik atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliornerit pillugit aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.
Kapitali 13
Atulersitsineq§ 25. Peqqussut manna atulerpoq 1. januar 1984.
Imm. 2. Ulloq taanna killigalugu landsrådip ileqqoreqqusaa 19- februar 1975-imeersoq pisortanit ikiorsiissutinut tunngasoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasoq atorunnaarsinneqarpoq.
Kalaallit Nunnanni Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 1. november 1982
Jonathan Motzfeldt/
Moses Olsen