Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit pillusit Inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 28. oktober 1982-imeersoq.
Kapitali 1.
Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaqalernissamut piumasarisat nalinginnaasut.§ 1. Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqavissut aammalu qallunaanut innuttaaqataasutut piginnaatitaaffeqartut imaluunniit piffissami pineqartumi kingullermiluunniit aappaqarnerminni qallunaanut innuttaaqataasutut piginnaatitaaffeqartumik imaluunniit nunat allat isumaqatigiissuteqarfiginerisigut taamatut sanilliunneqarsinnaasumik aappaqartut aappaqarsimasulluunniit peqqussummi matumani piumasarisat eqquutsikkunikkit inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Siusinnerpaamik 18-inik ukioqalernermiit inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaqalertoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiallit 55-inik ukioqalernerminniit qaammatip tulliuttup aallaqqaataa aallarnerfigalugu inqerlaannartumik utoqqalinersiutisiaqalertassapput.
Imm. 4. Oqartussaasoqarfiup susassaqartup pissutsit paasisimasallit allat paasissutissanik suliamut tatillugu pisariaqartutut isigineqarsinnaasunik piumaffigisinnaavai, ilanngullugulu akileraarusenffimmut paasissutissanik piniarsinnaallutik.§ 2. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisitsio-qarsinnaavoq inunnut timimikkut eqqarsartaatsimikkulluunniit ataavartumik peqqiilliuteqarnertik pissutigalugu ima inuutissarsiorsinnaajunnaarsimatigisunut allaat nammineq isertitatigut najukkami pissutsit naapertorlugit piffissarlu kingulleq tikillugu imminnut pilersorsinnaajunnaarsimagaangata ilaquttaminnilluunniit pilersuisinnaajunnaarsimagaangata, kiisalu aamma inuuniarneq aapparisap imaluunniit aalajangersimasumik inooqatigisap isertitaasigut aningaasartaasigulluunniit isumannaallisarneqarsimanngippat.
Imm. 2. Aatsaat inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisitsisoqarsinnaavoq pineqartoq pisortat tungaanniit inuutissarsiornikkut isumaginninnikkullu pisinnaanngortinniarlugu periarfissat atorlugit misiliisoqarsimappat, inullu pineqartoq pisortat tassunga atatillugu iliuuserisaasa naammassiniarnissaannut naammaginartumik peqataaniarsimappat.
Imm. 3. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit unitsinneqassapput inuk pineqartoq nammineerluni imaluunniit pisortanit ikiorneqarnermigut aningaasarsiorsinnaalerpat najukkami pissutsit naapertorlugit piffissarlu kingulleq tikillugu imminut ilaquttanilluunniit pilersorsinnaalerlugit, imaluunniit illoqutigiit aapparisap aalajangersimasumilluunniit inooqatigisap isertitaasigut naammaginartumik inuussutissaqalerpata. Taamatuttaaq inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit unitsinneqassapput inuk pineqartoq pisortat isumaginninnikkut inuutissarsiornikkullu kingusinnerusukkut pisinnaanngorsaaqqinniarnerinut peqataajumanngippat.
Imm. 4. Utoqqaat illuannut imaluunniit peqqinnissamik isumaginnittoqarfiup paaqqinnittarfiisa arlaannut nuunnermi inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaarunnissamut malittarisassat utoqqalinersiutisialinnut malittarisassat assigaat, kisianni allaassutigalugu kaasarfimmiussaritinneqartunut 50 %-imik tapiisoqartarnissaa.§ 3. Inuk inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaqartoq piumasarisat malillugit pisartagaqarsinnaajunnaarpat, takuuk § 2, imm. 3, isumaginninnermut ataatsimiititaq pisussaavoq tamanna piaarnerpaamik isumaginninnermi Pisortaqarfimmut nalunaarutigissallugu. Qularnaappat inuk inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisarnissamut piumasarisat malillugit pisartagaqarsinnaajunnaartoq isumaginninnermut ataatsimiititap pisortaqarfiup aalajangiinissaata tungaanut pisartagaasa tunniunneqartarnerat unitsikkallarsinnaavaa. Inuk taanna imminut pilersorsinnaajunnaaqqippat aammalu pilersuisussaaffimminik pilersuisinnaajunnaarluni isumaginninnermut ataatsimiititap inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaqaleqqinnissaa aalajangiiffigisinnaavaa, pisortaqarfilli ilisimatissallugu. Kisiannili taamaallaat inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaqalersitsitseqqittoqarsinnaavoq piffissap inuup imminut pilersorfiata qaammatit arfinillit sinnersimanngippagit imaluunniit - piffissat arlaliuppata - qaammatisiutit malillugit ukiup qaammataasa aqqaneq marluk ingerlaneranni katillugit qaammatit arfinillit sinnersimanngippagit. Piffissaq taanna sinnerneqarpat aatsaat inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisitsisoqarsinnaavoq pisarneq malillugu qinnuteqaateqareernikkut.
§ 4. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit tunniunneqartarnissaat akuerineqarsinnaavoq piffissamut aalajangersimasumut sivisussusilimmut, kisiannili ukiumik ataatsimik sivikinnerutinnagu imaluunniit killissalernagu. Isumaginninnermi Pisortaqarfiup sukkulluunniit suliaq aalajangiiffiginiarlugu misissoqqissinnaavaa, inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaqarunnaarsitsisinnaavoq imaluunniit tunngaviusumik aningaasartaat ikilisinnaallugit, pissutsit atuuttut tamatumunnga tunngavissaqartitsippata, takuuk § 5, immikkoortoq 3. Piffissamik killiliilluni inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisitsinermi piumasarineqarsinnaavoq pineqartoq piffissami tassani inuutissarsiornermut akuliuteqqinnissaminut iluaqutaasussanik iliuuseqarfigineqarnissaminut akuersissasoq.
Kapitali 2.
Tunngaviusumik aningaasartat.§ 5. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisitsisoqartassaaq kisermaanut utoqqalinersiutisiaritinneqartartut tunngaviusumik aningaasartaasa piffissami atuuffimminni annertussusii 15 %-imik ilallugit tunngaviusutut aningaasartaliullugit.
Imm. 2. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisiaqartoq utoqqalinersiutisisartumik inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisartumilluunniit aappaqarpat aappariit tamarmik piumasarisat eqquutsippatigit ataatsimut pisartagaqartinneqassapput aappariinnut utoqqalinersiutisiarineqartartut 15 %-imik ilallugit.
Imm. 3. Pissutsit tunngavissaqartippassuk matumani aamma aappariit pisartagaqarsinnaasulluunniit aningaasaataat imaluunniit isertitarisinnaasaat eqqarsaatigalugit inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit aningaasat immikkoortuni 1-imi 2-milu taaneqartut affaannik aningaasartalerlugit tunniuttaganngortinneqarsinnaapput.
Kapitali 3.
Meeqqanut tapisiat.§ 6. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisartut namminneq qitornaminnik, qitornavissiaminnik imaluunniit qitornassaminnik 16-it inorlugit ukiulinnik pilersuisussaatitaasut meeqqat ataasiakkaarlugit tapisiaqaatigissavaat. Tapisiat tunniunneqartassapput pilersuisussaatitaaneq toqqaannartumik pilersuinikkut imaluunniit meeqqanut akilersuutinik akiliisarnikkut eqquutsinneqarnersoq apeqqutaatinnagu. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisartut meeqqanut akilersuutit il. il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat malillugu akilersuutinik tapiissutitulluunniit tunniuttakkanik pisinnaatitaareersut matumani aalajangersakkat malillugit meeqqanut tapisiaqarsinnaatitaanngillat.
Imm. 2. Aammattaaq inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiuteqartut qitornaminnik 16-it 18-illu akornanni ukiulinnik - atuartuunertik allatulluunniit ilinniagaqarnertik pissutigalugu imminnut pilersorsinnaanngitsunik aningaasanik atortussanillu ikiorsiisartut meeqqanut tapisiaqarsinnaapput. Meeqqanulli tapisiaqartitsisoqartassanngilaq inuusuttoq inuutissarsiutinik ilinniartitaanerit, ilinniartitaanermut ikiorsiissutit aamma inuutissarsiutinik ilitsersuineq pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ilinniarnermi aningaasarsisinnaappat.
Imm. 3. Meeqqanut tapisiat Kalaallit Nunaanni meeqqanut akilersuutit aningaasartaasa piffissami atuuttumi annertussusii annertoqatigissavaat. Tapisiat inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutinut ilanngullugit siumoortumik qaammatikkuutaartumik tunniunneqartassapput. Kisianni inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutilinnut akilersuutinik akiliisarnermikkut pilersuisussaassutsiminnik eqquutsitsisunut meeqqanut tapisiat akilersuutinik pisartagalimmut siumoortumik ukiup affakkuutaartumik tunniunneqartassapput.
Kapitali 4.
Inummut tapisiat.§ 7. Isumaginninnermut ataatsimiititaq - qinnuteqarneq tunngavigalugu nammineerluniluunniit - inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit tunngaviusumik aningaasartaasa saniatigut inummut tapisiaqartitsisinnaavoq, taassumalu annertussusia tapisiaqartussat ataasiakkaat pisariaqartitaat naliliiniarfigalugit aalajangertassavaa. Inummut tapisiat annertussusii sivisunerpaamik ukiumut ataatsimut atuuttussanngorlugit aalajangerneqartassapput. Pissutsinik immikkut ittunik pissutissaqarpat inummut tapisiat ataasiaannakkamik ikiorsiissutitut tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Aningaasat kommunini ataasiakkaani inummut tapisiaritinneqartartut katillugit kommunimi inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutillit tunngaviusumik aningaasartaasa § 5 naapertorlugu tunniunneqartartut tamarmiusut 30 %-iat qaangersimassanngilaat.
Kapitali 5.
Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit tunniunneqartarnerat.§ 8. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit isumaginninnermut ataatsimiititamit pissusissat malillugit qaammatikkuutaartumik siumoortumik aningaasanngorlugit tunniunneqartassapput.
§ 9. Isumaginninnermut ataatsimiititap paasiguniuk inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisartup pisartakkami atornissaat nammineerluni aalajangersinnaasariaqanngikkaa pissutsinik sukumiisumik misissuereernikkut inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit qanoq iliorluni pineqartumut iluaqutigitinneqassanersut aalajangiiffigissavaa.
Kapitali 6.
Aqutsineq.§ 10. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiuteqartitsinissaq Isumaginninnermi Pisortaqarfimmit aalajangiiffigineqartassaaq.
Imm. 2. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiuteqarnissamik qinnuteqaat isumaginninnermut ataatsimiititamut tunniunneqartassaaq. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit Isumaginninnermi Pisortaqarfiup akuersereerneratigut tunniunneqarsinnaalissapput, ullorli qinnuteqarfik sioqqullugu pisartagaqartitsisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 3. Isumaginninnermut ataatsimiititaq pisussaavoq paasissutissanik pisariaqartunik tamanik pissarsiniassalluni, ilanngullugulu nassuiaateqartussaalluni qanoq iliorluni pisinnaanngorsaaqqittoqarsimagaluarnersoq, takuuk § 2, immikkoortoq 2. Tamatuma kingorna qinnuteqaat isumaginninnermut ataatsimiititap oqaaseqaataanik ilaqartinneqarluni kommunalbestyrelsimut ingerlatinneqassaaq, taassumalu inassuteqaatini - akuersaaqqusissutaagaluarpata itigartitseqqusissutaagaluarpataluunniit - pisortaqarfimmut ingerlatissavai.
Imm. 4. Pisortaqarfik aalajangiisassaaq paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit naliliiniareerluni, aammalu qanoq ilisukkulluunniit paasissutissanik naliliiniarnissamut pingaaruteqartunik allanik piumasaqarsinnaalluni.
Imm. 5. Qinnuteqarsimasoq pisortaqarfik suli aalajangiinngitsoq toquppat qinnuteqaataa atortussaajunnaartutut isigineqassaaq.§ 11. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisitsisarneq pillugu najoqqutassianik malittarisassiorsinnaavoq.
Kapitali 7.
Aningaasalersuineq.§ 12. Inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutit tunngaviusumik aningaasartaat, meeqqanut tapisiat kiisalu kaasarfimmiussaritinneqartut Kalaallit Nunaanni Inatsisartunit aningaasartuutigineqartassapput.
Imm. 2. Inummut tapisianut aningaasartuutit kommunimit pineqartumit aningaasartuutigineqartassapput.
Kapitali 8.
Maalaaruteqartarneq.§ 13. Isumaginninnermut ataatsimiititap Isumaginninnermilu Pisortaqarfiup aalajangiineri isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat nalinginnaasut malillugit nangitassanngortinneqarsinnaapput.
Kapitali 9.
Pineqaatissiisinnaaneq.§ 14. Kinaluunniit peqqussutip matuma atortinneqarnerani peqataasoq taamatut suliassaqartitaaneq naalakkersuinermi qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit pinerluttulerinermi inatsimmi naalakkersuinermik atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliornerit pillugit aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.
Kapitali 10.
Atulersitsineq.§ 15. Peqqussut manna atulerpoq 1. januar 1983.
Imm. 2. Ulloq taanna killigalugu landsrådip ileqqoreqqusaliaani 19. februar 1975-imeersumi pisortanit ikiuutinut tunngasumi landsrådip ileqqoreqqusaatigut 27. maj 1977-imeersukkut allanngortinneqarsimasumi § 6 atorunnaarpoq.
Imm. 3. Inuit siornagut ileqqoreqqusat malillugit inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisartut ingerlaannartumik peqqussut manna naapertorlugu inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiuteqalissapput.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 28. oktober 1982.
Jonathan Motzfeldt/
Moses Olsen