Utoqqalinersiutit utoqqarnillu paaqqinnittarfiit pillugit Inatsisartut peqqassutaat nr. 7, 28. oktober 1982-imeersoq.
Kapitali 1.
Utoqqalinersiuteqalernissamut patsisissat.§ 1. Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqavissut aammalu qallunaat innuttaaqataasutut piginnaatitaaffeqartut imaluunniit piffissami pineqartumi kingullermilluunniit aappaqarnerminni qallunaanut innuttaaqataasutut piginnaatitaaffeqartumik imaluunniit nunat allat isumaqatigiissuteqarfiginerisigut taamatut sanilliunneqarsinnaasumik aappaqartut aappaqarsimasulluunniit 60-inik ukioqalernerminniit qaammatip tulliuttup aallaqqaataa aallarnerfigalugu utoqqalinersiuteqalersinnaatitaapput.
Imm. 2. Peqqiilliorneq imaluunniit pissutsit immikkut ittut allat tunngavigalugit pisariaqarpat isumaginninnermut ataatsimiititap immikkoortoq 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu inuk 55-inik ukioqalerneraniit qaammatip tulliuttup aallaqqaataa aallarnerfigalugu utoqqalinersiuteqalersissinnaavaa. Inuit inuutissarsiorsinnaajunnaarnersiutisisartut 55-inik ukioqalernerminniit qaammatip tulliuttup aallaqqaataa aallarnerfigalugu tassunga taarsiullugu ingerlaannarlutik utoqqalinersiuteqalissapput.
Imm. 3. Oqartussaasoqarfiup pineqartup pissutsinik paasisimasallit allat paasissutissanik suliamut atatillugu pisariaqartinneqartutut isigineqarsinnaasunik piumaffigisinnaavai.
Imm. 4. Immikkoortoq 2 naapertorlugu utoqqalinersiuteqalersitsisoqarpat tamanna Isumaginninnermi Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqassaaq ateq inuullu normua kiisalu utoqqalinersiuteqalersitsinermut tunngavigineqartoq ilanngullugit nalunaarlugit.
Kapitali 2.
Utoqqalinersiutit tunngaviusumik aningaasartaat.§ 2. Utoqqalinersiutit tunniunneqartassapput imatut ukiumoortumik aningaasartalerlugit, takuuk § 16.
Aappariinnut aappaannaa utoqqalinersiuteqalernissamut patsisissaatitaasunik eqquutsitsigaangat kiisalu kisermaanut: 13.603 kr. Aappariinnut tamarmik utoqqalinersiuteqalernissamut patsisissaatitaasunik eqquutsitsigaangata: 20.404 kr.
Imm. 2. Inuit marluk - katissimanngikkaluarlutik - ukiumi ilivitsumi sivisunerusumiluunniit aappariittut inooqatigiissimappata utoqqalinersiutissaasa naatsorsornerini aappariinnut tunniunneqartartutut annertussusiliisoqassaaq.
Kapitali 3.
Meeqqanut tapisiat.§ 3. Utoqqalinersiuteqartut rtamminneq qitornaminnik, qitornavissiaminnik imaluunniit qitornassaminnik 16-it inorlugit ukiulinnik pilersuisussaatitaasut meeqqat ataasiakkaarlugit tapisiaqaatigissavaat. Tapisiat tunniunneqartassapput pilersuisussaatitaaneq toqqaannartumik pilersuinikkut imaluunniit meeqqanut akilersuutinik akiliisarnikkut eqquutsinneqarnersoq apeqqutaatinnagu. Utoqqalinersiuteqartut meeqqanut akilersuutit il. il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat malillugu akilersuutinik tapiissutitulluunniit tunniuttakkanik pisinnaatitaareersut matumani aalajangersakkat malillugit meeqqanut tapisiaqarsinnaatitaanngillat.
Imm. 2. Aammattaaq utoqqalinersiuteqartut qitornaminnik 16-it 18-illu akornanni ukiulinnik - atuartuunertik allatulluunniit ilinniagaqarnertik pissutigalugu imminnut pilersorsinnaanngitsunik - aningaasanik atortussanillu ikiorsiisartut meeqqanut tapisiaqarsinnaapput. Meeqqanulli tapisiaqartitsisoqartassanngilaq. inuusuttoq inuutissarsiutinik ilinniartitaanerit, ilinniartitaanermut ikiorsiissutit aamma inuutissarsiutinik ilitsersuineq pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ilinniarnermut tapiissutisisinnaappat.
Imm. 3. Meeqqanut tapisiat Kalaallit Nunaanni meeqqanut akilersuutit aningaasartaasa piffissami atuuttumi annertussusii annertoqatigissavaat. Tapisiat utoqqalinersiutinut ilanngullugit siumoortumik qaammatikkuutaartumik tunniunneqartassapput. Kisianni utoqqalinersiutilinnut akilersuutinik akiliisarnermikkut pilersuisussaassutsiminnik eqquutitsisunut meeqqanut tapisiat akilersuutinik pisartagalimmut siumoortumik ukiup affakkuutaartumik tunniunneqartassapput.
Kapitali 4.
Inummut tapisiat.§ 4. Isumaginninnermut ataatsimiititaq qinnuteqarneq tunngavigalugu nammineerluniluunniit utoqqalinersiutit tunngaviusumik aningaasartaasa saniatigut inummut tapisiaqartitsisinnaavoq, taassumalu annertussusia tapisiaqartussat ataasiakkaat pisariaqartitaat naliliiniarfigalugit aalajangertassavaa. Inummut tapisiat annertussusii sivisunerpaamik ukiumut ataatsimut atuuttussanngorlugit aalajangerneqartassapput. Pissutsinik immikkut ittunik pissutissaqarpat inummut tapisiat ataasiaannakkamik ikiorsiissutitut tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Aningaasat kommunini ataasiakkaani inummut tapisiaritinneqartartut katillugit kommunimi utoqqalinersiutit tunngaviusumik aningaasartaasa § 2 naapertorlugu tunniunneqartartut tamarmiusut 30%-iat qaangersimassanngilaat.
Kapitali 5.
Paaqqinnittarfiit.§ 5. Kommunalbestyrelsip utoqqarnik paaqqinnittarfinni utoqqarnillu sukisaarsartitsivinni naammattunik inissaqarnissaa nakkutigissavaa.
§ 6. Utoqqarnik paaqqinnittarfiit kommuninit pilersinneqarlutillu ingerlanneqassapput.
Imm. 2. Isumaginninnermi Naalakkersuisoq paaqqinnittarfiit pilersinneqarnissaannut, pisatsersorneqarnissaannut, siulersorneqarnissaannut ingerlatinneqarnissaannullu malittarisassanik aalajangersaassaaq.§ 7. Kommunalbestyrelsip paaqqinnittarfiit pilersinneqarnissaannut imaluunniit allanngortiterneqarnissaannut pilersaarutit Isumaginninnermi Naalakkersuisup malittarisassiai malillugit suliarineqarsimanersut nakkutigissavaa.
§ 8. Najugaqarnermut akiliuteqartoqartassaaq kommunalbestyrelsip malittarisassiai Isumaginninnermi Naalakkersuisumit akuerineqarsimasussat malillugit.
Kapitali 6.
Utoqqalinersiutillit illuini, inissiani utoqqarnut naleqqussakkani kiisalu utoqqaat najugaqaqatigiiffiini najugaqarneq.§ 9. Utoqqalinersiuteqartut utoqqalinersiutillit illuannut, inissiamut utoqqarnut naleqqussakkamut imaluunniit utoqqaat najugaqaqatigiiffiannut nuuppata utoqqalinersiutisiaat malittarisassat nalinginnaasut malillugit naatsorsorneqassapput. Ineqarnermut atuinermullu akiliuteqartoqartassaaq malittarisassat kommunalbestyrelsip aalajangersagai Isumaginninnermi Maalakkersuisumit akuerineqarsimasut malillugit.
Imm. 2. Utoqqalinersiutillit illuat, inissiaq utoqqarnut naleqqussagaq imaluunniit utoqqaat najugaqaqatigiiffiat illoqarfinni utoqqaat illuannik peqareersuni sananeqarpat tassungalu qanittumiippat utoqqalinersiutillit illuanni, inissiami utoqqarnut naleqqussakkami imaluunniit utoqqaat najugaqaqatigiiffianni najugallit qinnuteqarlutik utoqqaat illuanni najugalinnut pissarititanik pisarsinnaapput. Taamaattoqartillugu utoqqalinersiutillit illuata, inissiap utoqqarnut naleqqussakkap kiisalu utoqqaat najugaqaqatigiiffiata kiassarneranut innaallagiaqarneranullu aningaasartuutit utoqqaat illuata ingerlatinneqarnerani aningaasartuutinut ilanngunneqartassapput. Najugallit utoqqaat illuat aqqutigalugu pissarititanik pisartut taakku kaasarfimmiussaqartinneqassapput § 10, imm. 2-mi annertussusiliussat malillugit.
Imm. 3. Utoqqalinersiutillit illui utoqqaat illuannut attuumassuteqartunngorlugit sananeqarsimatillugit taassumalu ilaatut ingerlanneqartillugit ileqquusut malillugit ineqarnermut akiliisitsisoqartassanngilaq.
Imm. 4. Taamaattorli immikkoortuni 2-mi 3-milu taaneqartuni pissutsit tunngavigalugit pisariaqartinneqarpat Isumaginninnermi Naalakkersuisup akuersisereerneratigut allatut aaqqissuussisoqarsinnaavoq.
Kapitali 7.
Utoqqaat illuini najugaqarneq.§ 10. Utoqqalinersiuteqartoq utoqqaat illuannut pippat qaammat nuuffia tullialu ingerlareerpata utoqqalinersiutisisarnera taamaatinneqassaaq.
Imm. 2. Utoqqalinersiutisiaqarnissamut piumasarineqartunik eqquutsitsisut. utoqqaat illuannut nuuppata aammalu immikkoortoq 1-imi malittarisassaq naapertorlugu utoqqalinersiutisisarunnaarpata inuit ataasiakkaarlugit qaammammut siumoortumik kaasarfimmiussaqartinneqalissapput. Aningaasartaat ukiumut ima amerlassuseqassapput, takuuk § 16: 2.658 kr.
Imm. 3. Aammattaaq utoqqalinersiuteqartoq peqqinnissamik isumaginnittoqarfiup inissiiviisa arlaanni paaqqutarineqalerpat immikkoortuni 1-imi 2-milu aalajangersakkat atuutilissapput, taamaattorli takuuk immikkoortoq 6.
Imm. 4. Utoqqalinersiuteqartunut utoqqaat illuanni najugaqaraluarlutik ilaquttaminni ikinngutiminnilu najugaqarallartunut - soorlu feriarnerup imaluunniit piniarnerup nalaani - utoqqalinersiutit tunngaviusumik aningaasartaasa affaat kaasarfimmiussanut taarsiullugit tunniunneqartassapput.
Imm. 5. Utoqqalinersiuteqartoq utoqqaat illuanni najugaqalersoq isertitaqartuartaruni, soorlu pigisamik naliiiutiminit iluanaaruteqartarnermigut imaluunniit soraarnerussutisiaqarnermigut, ileqquusut malillugit isumaginninnermut ataatsimiititamit piumasaqarfigineqassaaq taamatut isertitami 60%-ii najugaqarnerminut aningaasartuutinut matussutissatut akilissagai. Kisianni akiliutissaasa utoqqaat illuanni najugaqarneranut aningaasartuutit tamarmiusut sinninngisaannassavaat,aammalu isumaginninnermut ataatsimiititap nakkutigissavaa pineqartup aningaasaatimi ilaanik minnerpaamik § 10, imm. 2 naapertorlugu kaasarfimmiussatut annertutigisumik nammineerluni atugassanik sinnerussaqarnissaa. Isumaginninnermut ataatsimiititaq akiliisussanngortitsinngissinnaavoq isertitat annikitsuaraannartut isigigunigit, aammattaarlu isumaginninnermut ataatsimiititaq akiliutissanik appartitsisinnaavoq taamaaliornissamut immikkut pissutissaqarsoriguniuk. Najugaqartumut ataatsimut aningaasartuutit kommunimit ukiumut naatsorsuutit kingulliit tunngavigalugit naatsorsorneqartassapput.
Imm. 6. Utoqqalinersiuteqartup utoqqaat illuannut pinermi imaluunniit peqqinnissamik isumaginnittoqarfiup inissiiviutaasa arlaannut uninnermi kingorna piffissami sivisunngitsumi najukkaminik tigumminniinnarnissaa pissutsit tunngavigalugit pissusissamisoorsorineqarpat isumaginninnermut ataatsimiititaq aalajangiisinnaavoq taassumunnga aningaasartuutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit utoqqalinersiutitut aningaasartuutigineqassasut, taakkulu utoqqalinersiutit tunngaviusumik aningaasartaasa utertinnerattuut utertinneqartassapput. Taamattaaq aamma utoqqalinersiuteqartut utoqqaat illuiniittut imaluunniit peqqinnissamik isumaginnittoqarfiup inissiiviutaaniittut pilersuisussaatitaanertik tunngavigalugu aningaasartuutaat akilerneqarsinnaapput. Kisianni taamaaliornikkut aningaasartuutinut aningaasaliissutigineqartut kaasarfimmiussallu katillutik utoqqalinersiuteqartoqangerlarsimaffimminiiginnarsimagaluarpat utoqqalinersiutisiaritinneqarsimasinnaagaluit sinnersinnaanngilaat.
Kapitali 8.
Utoqqalinersiutit tunniunneqartarnerat.§ 11. Utoqqalinersiutit tapii ilanngullugit pissusissat malillugit qaammatikkuutaartumik siumoortumik aningaasanngorlugit tunniunneqartassapput.
§ 12. Isumaginninnermut ataatsimiititap paasiguniuk utoqqalinersiuteqartup utoqqalinersiutimi atornissaat nammineerluni aalajangersinnaasariaqanngikkaa pissutsinik sukumiisumik misissuereernikkut utoqqalinersiutit qanoq iliorluni pineqartumut iluaqutigitinneqassanersut aalajangiiffigissavaa.
Kapitali 9.
Aqutsineq.§ 13. Isumaginninnermut ataatsimiititaq utoqqalinersiutit tunniunneqartalernissaannik qinnuteqarfigineqartassaaq. Utoqqalinersiutit aatsaat qinnuteqarnermiit tunniunneqarsinnaalissapput.
Kapitali 10.
Aningaasalersuineq.§ 14. Utoqqalinersiutit § 2 malillugu tunngaviusumik aningaasartaannut, § 3 malillugu meeqqanut tapisianut kiisalu § 10, immikkoortoq 2 malillugu kaasarfimmiussanut aningaasartuutit Kalaallit Nunaanni Inatsisartunit akilerneqartassapput.
Imm. 2. Peqqussut manna naapertorlugu aníngaasartuutit allat kommunimit akilerneqartassapput.
Kapitali 11.
Maalaaruteqartarneq.§ 15. Isumaginninnermut ataatsimiititap aalajangiineri isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat nalinginnaasut malillugit nangitassanngortinneqarsinnaapput.
Kapitali 12.
Pristalimut iluarsiineq.§ 16. Kalaallit Nunaannut pristali iluarsiissutaasartoq Danmarkimi naatsorsueqqissaartarfiup januarimut julimullu tunngatillugu saqqummersittagaa (tunngavia januar 1975 - 100) 100-p saniatigut point-inik ilivitsunik pingasunik aalariaallassimappat utoqqalinersiutit § 2 malillugu tunngaviusumik aningaasartaat, § 10, imm. 2 malillugu utoqqaat illuini assigisaannilu najugaqartunut kaasarfimmiussat kiisalu § l7, imm. 2 malillugu immikkut tapisiat 3%-imik qaffanneqanngikkunik appameqassapput. Point-inik sinnenissaqarsimassappat taakkua tullianik aaqqiinissamut uninngatinneqassapput. Taamatut naatsorsuinermi aningaasat saqqummersut 12-imik agguarneqarsinnaasunngorlugit iluarsineqassapput kroninut ilivitsunut akunnaallillugit.
Kapitali 13.
Ikaarsaarnermi aalajangersakkat.§ 17. Arnat 55-it 60-illu akornanni ukiullit peqqussutip matuma atulernerani utoqqalinersiutit pillugit landsrådip ileqqoreqqusaani 25. marts 1975-imeersumi § 1, immikkoortoq 2 naapertorlugu utoqqalinersiutisisartut peqqussummi matumani § 1 naapertorlugu utoqqalinersiuteqarsinnaatitaapput.
Imm. 2. Inuit peqqussutip matuma atulernerani utoqqalinersiuteqalernissaminnik qinnuteqarnissartik 65inik ukioqalernissaminnut utaqqissimagunikku immikkut tapisiaqarnissamut pisinnaatitaasut taamatut immikkut tapisiaqarsinnaatitaanertik pigiinnassavaat. Immikkut tapisiat utoqqalinersiutit tunngaviusumik aningaasartaannut ilanngullugit tunniunneqartartut ukiumut ima annertussuseqarput, takuuk § 16: Kisermaanut kiisalu aappariinnut aappaannaa utoqqalinersiuteqalernissamut patsisissaatitaasunik eqquutsitsigaangat: 2.857 kr. Aappariinnut tamarmik utoqqalinersiuteqalernissamut patsisissaatitaasunik eqquutsitsigaangata: 4.285 kr.
Kapitali 14.
Pineqaatissiisinnaaneq.§ 18. Kinaluunniit peqqussutip matuma atortinneqarnerani peqataasoq taamatut suliassaqartitaaneq naalakkersuinermi qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit pinerluttulerinermi inatsimmi naalakkersuinermik atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliornerit pillugit aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.
Kapitali 15.
Atulersitsineq.§ 19. Peqqussut manna atulerpoq 1. januar 1983.
Imm. 2. Ulloq taanna killigalugu utoqqalinersiutit pillugit landsrådip ileqqoreqqusaa 25. marts 1975-imeersoq kingusinnerusukkullu allannguuteqarsimasoq atorunnaarpoq.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 28. oktober 1982.
Jonathan Motzfeldt/
Moses Olsen