Kalaallit Nunaanni ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 2 martsip 30-anni 1982-imeersoq.
Folketingip inatsisaani nr. 587-imi 29.november 1978-imeersumi §§ 2 aamma 3 naapertorlugit, tak. ilageeqarneq pillugu ministereqarfiup nalunaarutaa nr. 57, 21. februar 1979-imeersoq, makku aalajangersarneqarput:
Kapitali I
Ilagiit kalaallit siulersuisui Nunattalu biskoppia§ 1. Kalaallit Nunaanni ilagiinnik qitiusumik aqutsisussanik siulersuisussanillu ilagiit kalaallit siulersuisuinik landstingi pilersitsissaaq. Tassani ilaatitaanngillat suliassaqarfiit Nunatta biskoppianut toqqaannartumik atatinneqartut, tak. § 3.
Imm. 2. Ilagiit kalaallit siulersuisuini ilaasortaassapput naalakkersuisuni ilaasortaq ilageeqarnermut tunngasunik suliassaqarfilik, ilagiit sinnersaannit ataaseq tak. § 7, imm. 2, aamma Nunatta biskoppia.
Imm. 3. Nunatta biskoppia ilagiit kalaallit siulersuisa suliassaannik ingerlatsisuussaaq.§ 2. Ilagiit kalaallit siulersuisui ilagiinni sulineq pillugu aningaasat landstingip ukiumoortumik akuersissutissai pillugit inatsisinut atugassamik missingersuusiortassapputaamalu ilageeqarnermut atugassatut akuersissutaasimasut sinnerlugit atuisoqannginnissaa akisussaaffigalugu.
§ 3. Kalaallit Nunaanni, Københavnip biskoppeqarfianut atasumi ilagiit anersaakkut siulersorneqarfissaannik Nunatsinnut biskoppitut atorfimmik pilersitsisoqassaaq. Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaanni landsprovstitut atorfik atorunnaassaaq.
Imm. 2. Nunatta biskoppia qinerneqassaaq palasit, Kalaallit Nunaanni palasitut atorfeqartut imaluunniit palasitut atorfeqarsimasut akornanni, taamaattoq tak. Imm. 4.
Imm. 3. Ilagiit kalaallit siulersuisui Nunatta biskoppianik qinersinermut maleruagassanik aalangersaassapput.
Imm. 4. Nunatta biskoppiatut atorfik landsprovstimik inuttalerneqassaaq. Atorfiup inuttassarsiuunneqarnerani Nunatta biskoppianik qinersineq siulleq pissaaq.§ 4. Namminersornerullutik Oqartussat provstinik, palasinik ajoqiunernillu aalajangersumik amerlassuseqartuartitaasunik atorfinitsitsisarlutillu soraarsitsisassapput, taakulu inissinniarneqarneranni ilagiit kalaallit siulersuisui peqataassapput aammalu ilageeqarnermi pissutsit sulisunut tunngasut siulersussallugit.
Imm. 2. Palasitut nalinginnaanerusumik taamaallaatatorfinitsinneqarsinnaapput inuit:
1) palasitut atorfinissutissamik soraarummeerlutik angusisimasut imaluunniit
2) ilagiinni kalaallini qallunaanilu lutherikkuusuni palasiusimasut imaluunniit palasinngornissamut piumasaqaataasunik naammassinnissimasut imaluunniit
3) ilisimasassatigut Kalaallit Nunaata ilinniarfissuani ilinniartitsisunngorniarluni ilinniarnermut sanilliunneqarsinnaasumik iliniagaqarsimasut tamatumalu saniatigut ilagiit kalaallit siulersuisuisa najoqqutassiaat malillugit kristumiussutsimik ilisimasassanik annertunerusumik ilinniagaqarsimasut aammalu
4) ilagiit kalaallit siulersuisuisa najoqqutassiaat naapertorlugit kalaallit oqaasiinik ilisimasallit.
Imm. 3. Palasit kiffartortut qanoq inuuseqarnissakkut innuttaminnullu tunngasutigut inatsisit atuuttut naapertorlugit ilagiinni qallunaani palasit pisussaaffiisa assinnginik immikkut pisussaaffeqarput. Atorfimmit soraarsitsigallarneq, ileqqussat unioqqutinneqarsimanersut misissuinerit aammalu kiffartuuteqarnermut tunngasut eqqartuussinikkut aalajangiifigineqartarnerat pillugit maleruaqqusat atuuttut Kalaallit Nunaanni palasinut aamma atorput, taamaalillugu Kalaallit Nunaata landrettiani eqqartuussisoq, provstip Nunatta biskoppiata tikkuagaata saniatigut ilagiinni atorfilinnik eqqartuussisutut ilanngutissalluni. Suliassat ilagiinni atorfilinnik eqqartuussisunik aalajangiiffigineqartut højesterettimut toqqaannartumik suliassanngorteqqinneqarsinnaapput.
Imm. 4. Palasit ilageeqarnermi sulinermi ikiorneqassapput ajoqiunerit saniatigut ajoqinit pattattunillu, Nunatta biskoppianit atorfinitsinneqartartunit. Ajoqinik pattattunillu, meeqqat atuarfianni aamma atorfeqartunik inissiineq pisassaaq ilagiit kalaallit siulersuisuisa aammalu kulturimut atuartitsinermullu qullersaqarfiup isumaqatigiinniareemeratigut.
Imm. 5. Ajoqiunerit, ajoqit pattattullu ilinniartitaanissaannut ilagiit kalaallit siulersuisui najoqqutassiussapput.§ 5. Ilagiit kalaallit siulersuisui palaseqarfinni tamani oqaluffinnik, toqusut inaannik, iliveqarfinnik palasillu illuinik nakkutilliinermi qullersaapput.
Imm. 2. Init naalagiarnermut atorneqartartut (atuarfiit naalagiartarfiuutigisut) nakkutigineqassapput kulturimut atuartitsinermullu qullersaqarfik suleqatigalugu.
Imm. 3. Ilagiit kalaallit siulersuisuisa ilageeqarnerup ingerlanneqarneranut aalajangersakkat eqqortinneqarnissaat nakkutigisarissavaat, taakku Nunatta bjskoppianut isumagisassanngortinneqarsimanngippata.§ 6. Ilagiit kalaallit siulersuisui ilageeqarnermi pissutsit ilageeqarnermilu ingerlatsineq pillugit ukiumoortumik landstingimut nalunaaruteqartassapput.
§ 7. Nunatta biskoppiata ukioq allortarlugu palasit kiffartortut tamaasa ataatsimiigiaqqusassavai sulianut tunngasumik kursusernissaq ilageeqarnermullu tunngasumik pissutsit isumalioqatigiissutigineqarnissaat siunertaralugu. Ataatsimiittut aalajangiisinnaassuseqartitaanngillat.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaannik qinersinerup kingorna sapinngisamik piaartumik ilagiit kalaallit siulersuisuisa siulittaasuata ataatsimeersuariaqqussavai palaseqarfinni tamani siulersuisunut ilaasortaq ataaseq aamalu palaseqarfiit pisortaqarfittut siulersuisui. Aíaatsimiinnermi tassani ilagiit sinnersaannik § 1, imm. 2-mi taaneqartumik ilagiit kalaallit siulersuisuinut ilaasortassamik qinersineqassaaq. Tamatuma saniatigut ataatsimeersuartut aalajangiisinnaassuseqanngillat, apeqqutilli suugaluartulluunniit ilageeqarnermut tunngasut oqaloqatigiissutigisinnaallugit.§ 8. Nunatta biskoppia ilagiit anersaakkut siulersorlugit sulinermini provstinit pingasunit ikiorteqassaaq, Avannaani provstimit, Kujataani provstimit Nuummilu provstimit Nunatta bikoppianut taartaasartussamik.
Imm. 2. Provstit sulinerannut najoqqutissiat erseqqinnerusut Nunatta biskoppiata aalajangersassavai.§ 9. Kalaallit Nunaat aggorneqassaaq palaseqarfinnut, ilagiit kalaallit siulersuisuinit amerlassusilerneqarlutillu angissusilerneqartunut.
Imm. 2. Ilagiit kalaallit siulersuisui §§ 2, 4, 5 aamma 6-imi aalajangersakkat eqqortinnissaannut palaseqarfiit peqataanissaannut najoqqutassianik erseqqinnerusunik aalajangiissapput.
Kapitali 2
Ilagiit sinnersaatImmikkoortoq 1. Ilagiit sinnersaannik qinersineq.
§ 10. Najukkami sumiluunniit, ukiumi qinersiffiusumi inunnik nalunaarsuiffimmi naatsorsukkat naapertorlugit 1. januarimi ikinnerpaamik 30-inik inulimmi, aammalu naalagiartarfissamik oqaluffeqarluniluunniit atuarfiuutigaluni naalagiartarfilimmi ilagiit sinnersaannik qinersineqarsinnaavoq.
§ 11. Najukkani 30 inorlugit inulinni najugallit palaseqarfimmi qaninnerpaamik oqaluffilimmi imaluunniit atuarfiuutigaluni naalagiartarfilimmi qinerseqataassapput.
Imm. 2. Najukkanut 3o sinnerlugit inulinnut, kisiannili oqaluffeqaratilluunniit atuarfiuutigisumik naalagiartarfeqanngitsunut tunngatillugu ilagiit kalaallit siulersuisuisa aalajangissavaat qinersisartut taakkunani najugallit, tak. § 12, ilagiit sinnersaannik qinersinermi sumi peqataasinnaanersut.
Imm. 3. Najukkani 30-500-nik inulinni sinnersit 3 qinerneqassapput.
Najukkani 50l – l000-inik inulinni sinnersit 4 qinerneqassapput.
Najukkani l00l - 1500-inik inulinni sinnersit 5 qinerneqassapput.
Najukkani 150l-2500-nik inulinni sinnersit 6 qinerneqassapput.
Najukkani 250l-3500-nik inulinni sinnersit 7 qinerneqassapput.
Najukkani 350l-4500-nik inulinni sinnersit 8 qinerneqassapput.
Najukkani 4500 sinnerlugit inulinni sinnersit 9 qinerneqassapput.
Imm. 4. Ilagiinni sinnersit tamarmik immikkut marluk tikillugit sinniisussaqarsinnaapput.§ 12. Ilagiit sinnersaannik qinersinermi qinersisinnaatitaavoq kinaluunniit kommunalbestyrelsemut qinersisinnaatitaasoq aammalu ilagiinnut kalaallinut lutherikkuusunut ilaasortaasoq ilagiit kalaallit lutherikkuusut avataanni upperisaqaqatigiinnut allanut ilaasortanngorsimanngitsoq imaluunniit allatut - soorlu kuiseqqinnermigut imaluunniit ersitsumik upperisamik miserratiginninnermigut - akerlilersuisuunngitsoq.
§ 13. Ilagiit sinnersaannik qinersinermi qinigaasinnaavoq kinaluunniit § 12 naapertorlugu tassunga qinersisinnaatitaasoq, ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni pinerluuteqarsimanerminut eqqartuunneqarnermigut pillaammilluunniit akiliisussanngortitaanermigut pisuutitaasimanngikkuni imaluunniit ukiut kingulliit pingasut ingerlaneranni nalinginnaasumik isigineqarnermigut ilagiit sinnersaannut ilaasortaanissamut piukkunnarunnaarutigisaminik eqqartuunneqarsimanngikkuni. Piffissaliussat taaneqartut ullormit qinersiviusumiit atuutissapput.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa qinigaaqqammersut namminneerlutik aalajangissavaat ilaasortap pinerluuteqarsimanerminut eqqartuunneqarnermigut qinigaasinnaanini annaasimaneraa, tak. imm. 1.
Imm. 3. Ilaasortaq qinigaaffimmi nalaani pinerluuteqarsimanerminut eqqartuunneqarpat ilagiit sinnersaasa aalajangissavaat tamanna tunngavigalugu qinigaasinnaanini annaasimaneraa.
Imm. 4. Ilagiit sinnersaasa imm. 2 aamma 3 malillugit aalajangiineri Nunatta biskoppianut suliassanngorteqqinneqarsinnaapput.§ 14. Ilagiit sinnersaattaakkulu sinniisussaat kommunalbestyrelsemut qinersinermut atatillugu ukiuni sisamani atasussatut qinerneqassapput, ilaasortallu tamarmik ataatsikkut tunuassallutik. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Piffissap ilagiit sinnersaasa qinigaaffiata piffissaq kommunalbestyrelsemut qinigaaffik malissavaa.§ 15. Qinersisinnaasut allassimaffiat, kommunalbestyrelsemik qinersinissamut atugassatut suliarineqarsimasoq, inuit allassimaffimmi ilanngunneqarsimasut ilagiinnut kalaallinut lutherikkuusunut ilaasortaanersut paasissutissartaqartoq, ilagiit sinnersaannut misissugassanngortinneqassaaq.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa allassimaffimmi tassani inuit,§ 12-mi maleruaqqusat immikkut ittut naapertorlugit ilagiit sinnersaannik qinersinissamut qinersisinnaatitaanngitsut,nalunaarutigissavaat.
Imm. 3. Qinersisinnaasut allassimaffiat taanna ataatsimut atugassatut suliarineqarsimasoq qinersiveqarfimmi kikkunnilltuunniit misissorneqarsinnaanngorlugu kommunalbestyrelsemit saqqumitinneqassaaq kommunalbestyrelsemut qinersinermut maleruagassat naapertorlugit.
Imm. 4. Kinaluunniit imminut imaluunniit inummik allamik allasimaffimmi tassani pissutissaqanngitsumik ilanngunneqarsimasorinngitsoq ilanngunneqarsimasorisorluunniit piffissap qinersisinnaasut allassimaffiata saqqumitinneqarfissaata naanerata kingorna kingusinnerpaamik ulluinnaat marluk caangiunneranni allakkatigut kommunalbestyrelsimut naammagittaalliuuteqarsinnaavoq, naamagittaalliornerminut pissutigisani naatsumik taallugit.
Imm. 5. Sapaatip akunnera tulleq naatinnagu kommunalbestyrelsip naammagittaalliuutit imm. 4 naapertorlugu aalajangiiffigissavai, naamagittaalliuutilli ilageeqarnermi immikkut piumasarisanut tunngassuteqartut, tak. § 12, Nunatta biskoppianut saqqummiunneqassallutik inissutaasumik aalajangiiffigisassanngorlugit.
Imm. 6. Kommunalbestyrelsip imm. 5 naapertorlugu aalajangigai, kommunalbestyrelsimut bygderådinullu qinersineq pillugu landstingip inatsisiliaani § 8, imm. 4-mi maleruaqqusat malillugit qinersinermi ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqarsinnaapput.§ 16. Kommunalbestyrelsimut ilagiillu sinnersaannutqinersinissaq kingusinnerpaamik qaammatinik marlunnik sioqqullugu palasi, palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua ilagiinnik ataatsimiigiaqqusissaaq, ataatsimiinnermi tassani pisortaqarfimmi siulersuisup taassuma imaluunniit taanna pisinnaanngippat palaseqarfimmi palasit arlaata imaluunniit ajoqiunerup ajoqilluunniit ilagiit sinnersaasa suliassaat nassuiaateqaatigissallugit paasiniassallugulu ilagiit sinnersaannik naammattunik taakkulu sinniisussaannik qinersinissap siunnersuutiginissaa isumaqatigiissutigineqarsinnaanersoq. Isumaqatigiittoqarsinnaappat ataatsimiinnermi ataatsimiinnermulluunniit atatillugu ilaasortassat sinniisussaallu qinigaatinniakkat nalunaarsorneqassapput. Inuit siunnersuutigineqarsimasut tamarmik immikkut ikinnerpaamik tallimanik amerlanerpaamillu qulinik qinigassanngortitsisoqassapput.
Imm. 2. Kinaluunniit inunnut ilagiit sinnersaannut qinerneqartussanit amerlanerusunut qinigassanngortitsisuusinnaanngilaq.
Imm. 3. Taamaallaat qinigassanngortitsisuusinnaapput inuit ilagiit sinnersaannik qinersisinnaatitaasut.
Imm. 4. Inuk ataaseq qinigassanngortittunut arlalinnut sinniisussaasinnaavoq. Qinigassanngortitaq qinigassanngortittunut allanut aamma sinniisussaasinnaavoq.
Imm. 5. Ataatsimiinnissamut imm. 1-imi taaneqartumut ataatsimiigiaqqusineqassaaq ataatsimiinnissap siornatigut sapaatini kingullerni pingasuni naalagiarnerni ataatsimiinnissap nalunaarutigineratigut, qaqugu sumilu ataatsimiinnissaq oqaatigineqassalluni, aammalu allagarsiinikkut imaluunniit aviiseqqatigut nalunaaruteqarnikkut.
Imm. 6. Ataatsimiinissami tassani taamaallaat peqataasinnaapput inuit ilagiit sinnersaannik qinersisinnaatitaasut.§ 17. Ataatsimiinnermi § 16, imm. 1-imi taaneqartumi qinigassanngortitassat sinniisussaallu naammattut isumaqatigiissutigineqaraluarpataluunniit sinnersinik sinniisussaannillu siunnersuutit allat - qinigassanngortitsisunit ikinnerpaamik tallimanit amerlanerpaamillu qulinit atsiorneqarsimasut - kingusinnerpaamik marsimi ulluinnarmi siullermi nal. 18 qinersivimmi qinersinermi siulersuisumut tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Piffissaliussap naanerani ilagiit sinnersaattut qinerneqartussaniit amerlanerusunik qinigassanngortittoqanngippat qinigassanngortitaasut qinigaasutut isigineqassapput.
Imm. 3. Piffissaliussap naanerani ilagiit sinnersaattut qinerneqartussaniit amerlanerusunik qinigassanngortitaqartoqarpat taakunannga qinersineqassaaq.§ 18. Qinersineqassaaq kommunalbestyrelsimut qinersinerup peqatigisaanik taasiartorfissani tamani inimi kommunalbestyrelsip innersuussutaani.
Imm. 2. Taasineq pissaaq kommunalbestyrelsimut qinersinermi maleruagassat malillugit, pappiara taasivik immikkut ittoq, qinersinerni allani pappiarat taasiviit qalipaateqatiginngisaat atorlugu.Pappiarat taasiviit kalaallisut qallunaatullu nalunaaqutserneqarsimasapput "ilagiit sinnersaannik qinersineq", pappiarallu taasiviit naamattut landstyremit pissarsiarineqarsimassapput qinersinissarlu sioqqullugu piffissaalluartillugu kommuneni ataasiakkaani qinersinermi siulersuisunut nassiunneqassallutik.§ 19. Qinersisup pappiarami taasivimmi qinigassanngortitap ilagiit sinnersaannut qinigaatinniakkami aqqa allassavaa. Taasinermi inuk ataaseq kisimi taaneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Taaguinermi siulersuisup isumagissavaa qinigassanngortitat sinniisussaasalu aqqisa inimi taaguiffimmi immikkut allagarsiussakkut tamanut ilisimatitsissutigineqarnissaat.
Imm. 3. Taaguinermi siulersuisoq ilagiit sinnersaannik qinersinissamut pappiaranik taasivinnik nakkaatitsivissamik pissarsissaaq.§ 20. Qinersinerup naatsorsorneqarnerani siulliulluni ilaasortanngussaaq inuk amerlanerpaamik taagorneqarsimasoq, tulliulluni ilaasortanngussalluni inuk amerlanerpaamik taagorneqarsimasup tulliatut taagorneqarsimasoq il.il.
Imm. 2. Qinigassanngortitat arlallit amerlaqatigiimmik taagorneqarsimappata taaguinermi siulersuisup tannermoortitsineratigut aalajangerneqassaaq arlaat kina qinigaanersoq.§ 21. Kommunalbestyrelsenut bygderådinullu qinersineq pillugu inatsisartut inatsisaanni allakkatigu.t taasineq, qinersinemp naatsorsomeqamissaanik, qinersinermik nalunaarsuiffiup allattomeqamissaanik, qinersinerup kingoma qinersinerup misilinneqarfissaanik ataatsimiiimissamik, naannnagittaalliuutit aalajangiiffiginissaaimik, tassunga ilaimgullugit qinersinermik siulersuisut aalajangigaasa qinersinermut ataatsimiititaliamut saqqummiurmeqamissaannik aalajangersakkat, pissutsit pisariaqartitsinerat naapertorlugu allannguuteqartitaallutik, ilagiit sinnersaannik qinersinermi atuutissapput.
§ 22. Qinersinermi aningaasartuutit, tassunga ilanngullugit ataatsimiinnermi § 16, imm. 1-imi taaneqartumi aningaasartuutit, kommunalbestyrelsimit akilerneqassapput.
§ 23. Ilaasortatut qinigaasoq piffissap qinigaaffiup ingerlanerani toquppat imaluunniit ilaasortaajunnaarpat sinniisussaa ilaasortanngussaaq.
Imm. 2. Ilaasortaq qaammat ataaseq sinnerlugu pisinnaanngippat sinniisussaata ilagiit sinnersaanni taarserallassavaa.
Imm. 3. Pissutsini imm. 1-imi taaneqartuni ilaasortap taartissaanik sinniisussaqanngippat ilaasortat allat piffissap qinigaaffiup sinnerani ilaasortaasussamik allamik qinersissapput, taavalu ilagiit, palasi palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua Nunattalu biskoppia qinersinermik nalunaarfigissallugit.§ 24. Ilagiit sinnersaannut ilaasortaassapput ilagiit sinnersaattut qinikkat aammalu najukkami ajoqi (ajoqit) aammalu palasi palasilluunniit kiffartortut najukkami najugallit. Ilaasortalli qinikkat palasinit ajoqinillu tamatigut amerlanerusassapput, pisariaqarpallu ajoqi ukiukinnerpaaq ilaasortaajunnaassaaq. Taannali ilagiit sinnersaasa ataatsimiinneranni peqataasinnaavoq taaseqataasinnaananili.
Imm. 2. Palasit kiffartortut pisinnaatitaapput palaseqarfimmi najugaqarfiginngisaminni ilagiit sinnersaasa ataatsimiinnerini taaseqataasinnaanatik peqataanissaminnut. Nunatta biskoppia aamma taamatut ilagiit sinnersaasa tamarmik ataatsimiinnerini peqataasinnaatitaavoq.§ 25. Qinersinermut ataatsimiititaliaq qinersinerup piareersarnerani ingerlanneqarneranilu piginnaatitaavoq §§ 10-25-imi maleruaqqusat saneqqunnissaannut, pissutsit najoqqutaralugit, assersuutigalugu sila pissutigalugu, taamaaliorsinnaalluni qinersinerup isertuussassaanera qinersinerullu ingerlanerata nakkutigineqarnera qulakkeerneqarsimappata.
Immikkoortoq 2: Ilagiit sinnersaasa suliassaminnik ingerlatsinerat.§ 26. Palasip palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisuata, imaluunniit ajoqiunerup ajoqilluunniit isumagissavaa qinersinerup kinguninnguatigut ilagiit sinnersaasa ataatsimiinnissaat,ukiumilu ataatsimi atasussamik siulittaasussaminnik, siulittaasup tullissaanik allatsimillu qinersinissaat,tamanna pillugu nalunaarut aammalu ilaasortat tamarmik ilaasortatullu qinikkat sinniisussaasa tamarmik allassimaffiat palasi,palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua aqqutigalugu Nunatta biskoppianut nassiunneqassallutik. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq. Ilagiit sinnersaat ikinnerpaamik ukiumut marloriarlutik ataatsimiittassapput aammalu ilaasortaq ataaseq qinnuteqaraangat ataatsimiittassallutik. Ilagiit sinnersaat aatsaat aalajangiisinnaapput ilaasortat ikinnerpaamik affaat najuuppata. Taasinerit amerlaqatigiippata siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa ataatsimiinneri allattaaveqartinneqassapput. Tassani allassimassapput qanga sumilu ataatsimiinneq, kikkut ataatsimeeqataanersut, apeqqutit suut oqaluuserineqarnersut suullu aalajangerneqarnersut. Allattuiffik siulittaasumit allatsimillu atsiorneqassaaq ataatsimiinnermilu tullermi saqqummiunneqarluni akuerineqartussanngorlugu.
Imm. 3. Ilagiit sinnersaasa suliassamik qanoq ingerlanissaat nammineerlutik aalajangissavaat.
Immikkoortoq 3: Ilagiit sinnersaasa suliassaat.
§ 27. Ilagiit sinnersaasa ilagiinni sulinermi ilagiit peqataalluarnissaat siuarsarniassavaat.
§ 28. Ilagiit sinnersaasa ataatsimiinnerminni apeqqutit suulluunniit ilageeqarnermut tunngassutillit oqaluuserisinnaavaat, tassunga ilanngullugit ataatsimiinnernut tunngasumik siunnersuutit ilagiinnilu suliassat allat.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa apeqqutit suulluunniit ilagiinnut soqutiginaatillit imaluunniit ilagiinnik sullissinermut tunngassuteqartut misissoqqissaartariaqarsorinartut isumaliutigeqqissaartariaqarsorinartullu palasimut palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisuanut taavalu Nunatta biskoppianut saqqummiussinnaavaat.
Imm. 3. Ilagiit sinnersaat kinaluunniit ilagiit sinnersaanni suliassatut apeqqummik qulaani taaneqartunut tunngassuteqartumik saqqummiussisinnaavoq.§ 29. Ilagiit sinnersaat akuersiseqqaarneqartussaapput naalagiartitsinerni ileqqorisassiat akuerineqarsimasut allat imaluunniit naalagiartitsissutit akuerineqarsimasut allat ilagiinni atorneqartarsimasunit allaanerusut atorneqartalissappata imaluunniit siornatigut ilagiinni atorneqartarsimasuniit oqaluussissutit allaanerusut akuerineqarsimasat atorneqalissappata. Allannguutit taaneqartut atulersinnagit Nunatta biskoppia akuersiseqqaarneqarsimassaaq.
§ 30. Sapaatini piffissaq erinnersaarnertalimmik naalagiartarfik allanngortinneqassappat palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua aqqutigalugu, taassuma oqaaseqaatai ilanngullugit tamanna ilagiit sinnersaannit Nunatta biskoppianut saqqummiunneqassaaq.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua isumaqatigiissuteqarfigereerlugu piffissat naalagiarfissat allat aalajangertassavaat.§ 31. Ilagiit sinnersaasa aalajangersinnaavaat naalagiarnernut atatillugu najukkami ilagiinnut tunngasumik siunertanut atugassanik aningaasanik katersisoqarnissaa, tassunga ilanngullugit assersuutigalugu ilagiinni sulinerup siuarsarnissaannut suliniutinut atugassanik.
Imm. 2. Oqaluffimmi aningassanik allanik katersisoqarnissaanik apeqqut palasimit imaluunniit ajoqimit ilagiit sinnersaannut saqqummiunneqassaaq oqaaseqarfigisassanngorlugu.§ 32. Ilagiit sinnersaasa palaseqarfimmi siulersuisunut, tak. kap. 3, saqqumiutissavaat oqaluffinnik, atuarfinnik naalagiartarfiuutigisunik toqusullu inaannik sananissamut, tamakkulu aaqqissornissaannut, aserfatsaaliornissaannut pinnersarnissaannullu aammalu iliveqarfinnik pilersitsinissamik aserfallatsaaliinissamillu siunnersuutit. Ilagiit sinnersaat aamma siunnersuuteqarsinnaapput najukkani nutaanik oqaluffiliorneqartussani oqaluffitoqqat atornissaannik. Ilagiit sinnersaasa siunnersuutaat ilagiit sinnersaasa qinnuteqarneratigut palaseqarfimmi siulersuisunit ilagiit siulersuisuinut saqqummiunneqassapput.
Imm. 2. Oqaluffiit,atuarfiit naalagiartarfiuutigisut il.il. iliveqarfiillu pillugit siunnersuutit, inassuteqaatit il.il. ilagiit sinnersaasa avataanit pisut ilagiit suilersuisuinut nassiunneqartinnatik ilagiit sinnersaannut saqqumiuneqassapput oqaaseqarfigisassanngorlugit.
Kapitali 3.
Palaseqarfinni siulersuisutImmikoortoq 1: Palaseqarfinni siulersuisunik qinersineq.
§ 33. Palaseqarfinni ilagiit sinnersaat tamarmik ilaasortamik akornanni palaseqarfimmi siulersuisunut ilaasortassanik piffissami qinigaaffimmi atasussanik qinersissapput aammalu sinniisussamik ataatsimik sinniisussanilluunniit marlunnik toqqaassallutik.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaat qinikkanik pingasunik ilaasortallit ilaasortamik ataatsimik qinersissapput.
Ilagiit sinnersaat qinikkanik 4-6-inik ilaasortallit ilaasortanik marlunnik qinersissapput.
Ilagiit sinnersaat qinikkanik 7-8-inik ilaasortallit ilaasortanik pingasunik qinersissapput.
Ilagiit sinnersaat qinikkanik 9-nik ilaasortallit ilaasortanik sisamanik qinersissapput.
Imm. 3. Qinersineq pissaaq ataatsimiinnermi § 25-imi taaneqartumi, inerneralu ataatsimiinneq nammassineqarniariarpat palasimut palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisuanut nalunaarutigineqassaaq. Taassuma palaseqarfimmi siulersuisuinut ilaasortanngortut aammalu ilaasortat ataasiakkaat sinniisussaat ilagiit siulersuisuinut nalunaerutigissavai.
Imm. 4. Palasi palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua palaseqarfimmi siulersuisunut pinngitsoorani ilaasortaasussaavoq taassumalu suliassaanik ingerlatsisuussalluni.
Immikkoortoq 2: Palaseqarfiup siulersuisuisa suliassaminnik ingerlatsinissaat.
§ 34. Palasip, palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisuata isumagisaanik § 34, imm. 3-imi taaneqartumik qinersineqareerniariarpat palaseqarfimmi siulersuisut ataatsimiissapput nammineerlutillu qinissallugit siulittaasoq, siulittaasup tullia allatsilu, tamannalu pillugu nalunaarut, ilaasortat tamarmik ilaasortallu ataasiakkaat sinniisussaasa allattorsimaffiannik ilallugu palaseqarfimmi ilagiit sinnersaannut ilagiillu siulersuisuinut nassiunneqassalluni.
Imm. 2. Palaseqarfimmi siulersuisut siulittaasuata siulersuisut ataatsimiigiaqqussavai tamanna pisariaqarsoriguniuk, imaluunniit suliassanik ingerlatsisup, imaluunniit siulersuisuni ilaasortat ikinnerpaamik pingajorarterutaasa tamanna qinnutigigaangassuk.
Imm. 3. Palaseqarfimmi siulersuisut taamaallaat aalajangiisinnaassuseqarput ilaasortat ikinnerpaamik affaat najuuppata. Taasinerit amerlaqatigiippata siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.
Imm. 4. Palaseqarfimmi siulersuisut suliassamik qanoq ingerlatinnissaat nammineerlutik aalajangertassavaat.
Imm. 5. Palaseqarfimmi siulersuisut ataatsimiineri allattaaveqartinneqassapput. Tassani allasimassapput ataatsimiinerup qanga sumilu pinera, kikkut ataatsimeeqataanersut, apeqqutit suut eqqartorneqarnersut suullu aalajangerneqarnersut. Allattaavik siulittaasumit allatsimillu atsiorneqartassaaq ataatsimiinnermilu tullermi saqqumiunneqassalluni akuerisassanngorlugu.
Immikkoortoq 3: Palaseqarfimmi siulersuisut suliassaat.
§ 35. Palaseqarfimmi siulersuísuirut ilaasortat ilagiit ilagiinni sulinermi peqataalluarnissaat siuarsarniassavaat.
§ 36. Palaseqarfimmi siulersuisut palaseqarfimmi ingerlatsinermut atugassanik ukiumoortumik aningaasatigut missingersuusiussapput aningaasallu atugassanngortitaasut akisussaaffigissallugit, ilagiit siulersuisuinit maleruaqqusat malillugit.
§ 37. Palaseqarfimmi siulersuisut ilagiit siulersuisuisa najoqqutassiaat malillugit nakkutigisarissavaat oqaluffiit, toqusut inaat, iliveqarfiit palasillu illui, isumagissallugulu tamakku aserfallatsaaliugaanissaat.
Imm. 2. Init naalagiarnermut atorneqartartut (atuarfiit naalagiartarfiuutigisut) nakkutigineqassapput najukkami kulturimut atuartitsinermullu udvalgi peqatigalugu.§ 38. Palaseqarfimmi siulersuisut ilagiit siulersuisuisa najoqqutassiaat malillugit akisussaaffigissavaat oqaluffimmi ikiortit pisariaqartinneqartut, soorlu palaseqarfimmi kiffat eqqiaasullu, sulisorineqarnissaat.
§ 39. Palaseqarfimmi ullut piffissallu apersortitsivissat palaseqarfimmi siulersuisunit aalajangerneqassapput. Palaseqarfimmi siulersuisut aalajangigaat Nunatta biskoppianut naamagittaalliuutigineqarsinnaapput.
§ 40. Palaseqarfimmi palasitut atorfik inuttaaruppat palasillu arlallit atorfiup inuttaqannginneranik ilagiit siulersuisuinit nalunaarfigineqarlutik tassunga nuutsitaanissaminnik ilagiit siulersuisuinut kissaateqarpata, ilagiit siulersuisuisa palaseqarfimmi siulersuisut siunnersuuteqaqqussavaat. Siunnersuuteqartoqassaaq ataatsimiinnermi. Palaseqarfimmi siulersuisut isumaqatigiillutik siunnersuuteqarpata siunnersuut ilagiit siulersuisuisa malissavaat.
Imm. 2. Ataatsimiinnerup siunnersuuteqarfiusussap imm. 1-imi taaneqartup ingerlanissaanut palasillu inissinnerata allanngortinneqarnissaanut ilagiit siulersuisui najoqqutassiussapput.§ 41. Palasit, ajoqiunerit, ajoqillu tiguinnakkat atorfimminni sulinerminni, tassunga ilanngullugu inunnik tarnimikkut annikilliuutilinnik ikiuinerminni, palaseqarfimmi siulersuisunut ilagiillu sinnersaannut atssuteqanngillat.
Kapitali 4.
Piffissami ikaarsaarfimmi aammalu peqqussutip atulerneranut il.il. aalajangersakkat.§ 42. Ilagiit siulersuisui qanoq iliuutist peqqussummi taaneqarsimasut naammassineqarnissaannut erseqqinnerusumik najoqqutassiorsinnaapput, tassunga ilanngullugu piffissami ikaarsaarfiusumi aalajangersakkiorsinnaallutik.
§ 43. Landstingip peqqussutaa ingerlaannarluni atulissaaq.
Imm. 2. Tamatuma peqatigisaanik Kalaallit Nunaanni ilagiit pillugit landstingip peqqussutaa nr. 15, 25. oktober 1979-imeersoq atorunnaarpoq.
Imm. 3. 1983-imi ilagiit sinnersaannik qinersinermi ilaasortat ukiunut 6-inut qinerneqassapput.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik oqartussat Martsip 30-anni 1982
Jonathan Motzfeldt/
Thue Christiansen