Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8 junip aallaqqaataani 1982-imeersoq Kalaallit Nunaanni fagini ataasiakkaani misilitsinnissamik siunertaqartumik atuartitsineq pillugu.

Kalaallit Nunaanni sunngiffimmi sammisassaaartitsiniarneq pillugu Landstingip peqqussutaani nr. 7 oktoberip 16-iani 1979-imeersumi § 11, imm. 2 naapertorlugu maleruagassat makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Siunertaa.

§ 1. Fagini ataasiakkaani inersimasunut kursusertitsinermi siunertaavoq inuit pingaartumik 19-it qaangerlugit ukioqalereersimasut atuarfimmik qimatsereersimasut periarfississallugit inuttut ineriartornissamut aammalu periarfississallugit annerusumik ilinniagaqarnissamut piuntasaasunik ilisimasassanik piginnaasariaqartunillu pissarsinissaannut.
Imm. 2. Neqeroorutigineqassaaq atuartitsineq meeaqqat atuarfianni naggataarutaasumik misilitsinnissamik siunertaqartoq (kap. 2) aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeernissamik siunertaqartoq (kap. 3).

 

Kapitali 2.
Meeqgat atuarfiini naggataarutaasumik misilitsinnerit aammalu annertusisamik misilitsinnerit.

§ 2. Misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsineq meeqqat atuarfianni naggataarutaasumik misilitsinnissamik siunertaqartoq incrsimasunik, pinqaartumik 19-it qaangerlugit ukioqalereersimasunik, sunngiffimmi atuartitsinermut atasumik pilersinneqassaaq.
Imm. 2. Misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinissaq meeqqat atuarfianni atuartitsinermut ataqatigiissinneqassaaq meeqqat atuarfiat pillugu Landstingip peqqussutaani § 4 naapertorlugu, tak. kultureqarnermut atuartitsinermullu pisortaqarfiup meeqqat atuarfiini sunngiffimmi sammisaqartitsineq pillugu kaajallaasitaa nr. 14/80, kap. 4, ingerlanneqassallunilu meeqqat atuarfianni misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsinertut allatulli.

§ 3. Misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitsineq meeqqat atuarfianni naggataarutaasumik misilitsinnermik inaarneqarsinnaasoq aaqqissuunneqarsinnaavoq fagini: Kalaallisoorneq, qallunaatoorneq, kisitsineq/matematik, fysik/kemi, tuluttoorneq, tyskisoorneq, franskisoorneq skrivemaskinamillu allanneq imaluunniit meeqqat atuarfianni annertusisamik naggataarutaasumik misilitsinnissaq fagini: Qallunaatoorneq, kisitsineq/matematik, fysik/kemi, tuluttoorneq tyskisoornerlu.
Imm. 2. Atuartitsinerup siunertaa atuartitsissutissanut pilersaarusiani meeqqat atuarfiinut atortuni oqaatigineqarpoq.

§ 4. Atuartitsineq meeqqat atuarfianni naggataarutaasumik misilitsinnissamik siunertaqartoq aaqqissuunneqarsinnaavoq ukiumi ataatsimi kursusernertut, ukiuniluunniit marlunni kursusernertut klasset aqqarnanni (franskisoornerli latinerisoornerlu klasset aqqaneq aappaanni) aammalu klasset qulinganni aqqarnannilu atuartitaanermut naleqquttunngorlugu, nal. akunnerisa tamakkerlutik amerlassusilerneqarnissaat killissatut aalajangikkat ataani allassimasut iluanni pisussanngorlugu:

	ukioq ataaseq	ukiut marluk
kalaallisut	180-240	360-480
qallunaatut	180-240	360-480
kisitsineq/matematik	120-160	240-320
fysik/kemi	60-80	120-160
tuluttut	120-160	240-320
tyskisut	120-160	240-320
franskisut	120-160
latinerisut	120-160
skrivemaskinarneq	60-120

§ 5. Atuartitsineq meeqqat atuarfianni annertusisamik misilitsinnissamik siunertaqartoq aaqqissuunneqarsinnaavoq ukiumi ataatsimi kursusernertut, ukiuniluunniit marlunni kursusernertut klasset aqqaneq aappaanni aammalu klasset aqqarnanni aqqaneq aappaannilu atuartitaanermut naleqquttunngorlugu, nal. akunnerisa tamakkerlutik amerlassusilerneqarnissaat killissatut aalajangikkat ataani allassimasut iluanni pisussanngorlugu:

	ukioq ataaseq	ukiut marluk
kalaallisut	180-240	360-480
qallunaatut	180-240	360-480
kisitsineq/matematik	120-160	240-320
fysik/kemi	60-80	120-160
tuluttut	120-160	240-320
tyskisut	120-160	240-320

§ 6. §§ 4 aamma 5 naapertorlugit kursusernermut peqataasinnaassagaanni peqataasussap tunngaviusumik atuarfimmi 9. klassemi fagit pineqartut pereersimassavai imaluunniit tamatumunnga nallersuuttumik inuusuttunik atuartitsinermi peqataasimassalluni imaluunniit allatigoorluni ilisimasassat pisariaqartut pissarsiarereersimassallugit.

§ 7. Misilitsinnissamik siunertaqartumik atuartitsinermi peqataasut §§ 4 aamma 5 naapertorlugit ukiup atuarfiusup naanerani misilitsinnissamut peqabaajumallutik qinnuteqarsinnaapput, tak. kultureqarnermut atuartitaanermullu pisortaatitaasut meeqqat atuarfianni inaarutaasumik nisilitsittarnerit il.il. pillugit kaajallaasitaani 2/80-imi kap. II.
Imm. 2. Peqataasup ukiumut misilitsiffissami ataatsimi meeqqat atuarfianni naggataarutaasumik misilitsinnissami aammalu annertusisamik misilitsinnissami fagi ataaseq ataatsikkut misilitsiffigisinnanngilaa.

§ 8. Misilitsinniarluni nalunaarneq misilitsinnerullu ingerlanneqarnissaameeqqatatuarfianni atuarnermilu kapitalimi uani pineqartumi assigiissapput piumaarlutillu atuarfinnut pisortaasup sulissutiginninneratigut kultureqarnermut atuartitaanermullu pisortaatitaasut najocrqutassatut aalajangigaat naapertorlugit.

§ 9. Kursusernissaraik kissaatigisat peqataaniartut ikippallaarnerat pissutigalugu pilersinneqarsinnaangippata peqataaniarlutik qinnuteqartut meeqqat atuarfianni sunngiffimmi sammisassaqartitsinermi misilitsinnissamut atuartitsinermut innersuunneqarsinnaapput, tak. kultureqarnermi atuartitsinermilu aqutsisut meeqqat atuarfiini sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu kaajallaasitaanni 14/80-imi kap. 4, soorlumi aamma inersimasut 19 sinnerlugit ukiullit pisariaqartillugu meeqgat atuarfianni misilitsinnissamut piareersaataasumik nalinginnaasumik atuartitsinermut peqataatinneqarsinnaasut.
Imm. 2. Atuaqatigiit sunngiffimmi sammisassaqartitsinermi misilitsinnissamut piareersaataasumik atuartitassatut imaluunniit meeqqat atuarfianni atuartitassatut naatsorsuunneqassanersut aalajangerneqartassaaq atuaqatigiit aallartinneranni peqataasut amerlanersaasa qanoq ukioqarneri najoqqutaralugit.

 

Kapitali 3.
Annerusumik iiinniagaqarnissamut soraarummeerneq.

§ 10. Annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik fagit ataasiakkaarlugit kursusertitsineq sunngiffimmi inersimasunik atuartitsinermut atasumik pilersinneqarsinnaavoq, tamatumanilu fagit suut ataatsikkut ingerlanneqarnissaannik piumasaqaateqanngilaq, anguniarneqassaar]i ilinniaqataasut soraarummeerutimik katiternerisigut tamakkiisumik soraarummeeruteqarsinnaanissaasa anguniarnissaanut periarfissiinissaq.
Imm. 2. Sunngiffimmi sammisassaqartitsinermut atasumik fagini ataasiakkaani kursusertitsinerit Kalaallit Nunaanni annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik atuartitsinermut ataqatigiissinneqassapput.
Imm. 3. Najukkani annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik atuartitsiviusuni fagit ataasiakkaarlugit kursusertitsinerit taakkunani ingerlanneqassapput.
Imm. 4. Annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik atuartitsiviit imm. 3-mi taaneqartut ukiut tamaasa annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik faginut ataasiakkaanut kursusertitsinissamut ukiumi ilinniarfiusumi tullermi pilersaarusiortassapput. Pilersaarut kultureqarnermi atuartitsinermilupisortaqarfimmut akuerisassanngorlugu nassiunneqartinnagu sunngiffimmi sammisassaqartitsinermi ataatsimiititamut oqaaseqarfigisassanngorlugu nassiunneqassaaq.

§ 11. Ilinniartitsineq aaqqissuunneqassaaq ilinniartitaanermut ministereqarfiup Kalaallit Nunaanni annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeerneq aamma annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik atuartitsineq il.il. pillugit nalunaarutaanut nr. 422, 31. august 1978-imeersumut naapertuuttumik.

§ 12. Fagit ataasiakkaarlugit annerusumik ilinniagaqalernissamut atuartitsissutissat makkuupput:

Ataatsimoorussassat:

Kalaallisoorneq, qatsissuseq A Geografi

Kalaallisoorneq, qatsissuseq B Matematik

Qallunaatoorneq Tuluttoorneq

Upperisarsiorneq Tyskisoorneq

Oqaluttuarisaaneq Inuiaqatigiinnut tun-

Biologi ngasut

Qinigassat:

Biologi

Matematik Spaniamiutoorneq

Tuluttoorneq Italiamiutoorneq

Tyskisoorneq Fysik

Inuiaqatigiinnut tunngasut Kemi

Nipilersorneq Psykologi

Franskisoorneq Timersorneq

Russisoorneq Formning

Timersorneq formningiluingerlanneqassapput taamaallaat annerusumik ilinniagaqarnissamut kursusernermut atatillugit.

Imm. 2. Atuartitsinermut atatillugu ilinniariaatsimit nalinginnaasumik ilitsersuineqassaaq. Kursusinut ataasiakkaanut malittarisassat kultureqarnermi atuartitsinermilu pisortaqarfimmit aalajangersarneqassapput.
Imm. 3. Ilinniarnermut ilitsersuisoq (studievejleder) ikiortigineqarsinnaassaaq inunnit ataasiakkaanit ilinniaqatigiinniluunniit ataatsikkut. Kursusinut ataasiakkaanut maleruagassat erseqqinnerusut kultureqarnermi atuartitsinermilu pisortaqarfimmit aalajangersarneqassapput.

§ 13. Annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik fagini ataasiakkaani kursusertitsinerni rektoritut inissinneqartussaq toqqarneqassaaq kultureqarnermut atuartitaanermullu pisortaqarfimmit, atuartitaanermut ministereqarfik, gymnasianut pisortaqarfik aammalu annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik soraarummeertarnermut pisortaqarfik suleqatigalugit.
Imm. 2. Ulluinnarni ingerlatsinermi siulersuisuusoq kursusertitsinerup pisortatut aqunneqarnerani atuartitsinerullu siulersorneqarnerani pisortaasussaavoq, taamaattorli tak. § 13, Imm. 3.
Imm. 3. Rektoritut inissinneqarsimasup ulluinnarni ingerlatsinermi siulersuisuusoq suleqatigalugu aalajangiiffigisartussaavai:
a) Ilinniarumasut kikkut tiguneqassanersut qinnuteqartup ilinniagassat tungaasigut inuttullu qanoq piukkunnaateqartigissusiat tunngavigalugit qinnuteqartullu oqaloqatigineqarnerisigut.
b) Annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik misilitsittarnissat kursuseqataasullu misilitsinnissanut tamakkununnga peqataanissaannut inassuteqartarnissat.
Imm. 4. Rektoritut inissinneqarsimasup ulluinnarni ingerlatsinermi siulersuisuusoq suleqatigalugu annertunerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik ilinniarnermi ilinniartitsisut ilinniarnermilu ilitsersuisuusussaq akuerineqaqqullugit kultureqarnermut atuartitaanermullu pisortaqarfimmut inassutigisassavai. Kultureqarnermi atuartitaanermilu pisortaqarfimmi sulissutigineqartassapput akuersissutissat pisariaqartut atuartitaanermut ministereqarfimmit gymnasianut pisortaqarfimmit annertunerusumillu ilinniagaqarnissamut soraarummeertarnermut pisortaqarfimmit akuersissutissat pisariaqartut pissarsiariniarneqartarnissaat.
Imm. 5. Ulluinnarni ingerlatsinermi siulersuisuusup rektoritut toqqarneqarsimasumut inassutigisassavai fagit annertunerusumik ilinniagaqarnissamut piareersarnermi ilinniartitsissutigineqartussatut kursuseqataasunut neqeroorutigineqartussat, sapaatip akunnerani suliassanut pilersaarusiaq, atuartitsinerup inimi sumi ingerlanneqarnissaa aammalu annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersarnermi atuartitsinermi atortussat pissarsiarineqarnissaat.
Imm. 6. Ilinniartitsisut ilinniarnermilu ilitsersuisuusussat gymnasiani annerusumillu ilinniagaqarnissamut ukiuni marlunni piareersarfiusuni atuartitsisussanut piumasaqaataasut naammatsissimassavaat. Ilinniartitsisut akuerineqareersimasut akuereqqinneqassapput taamaallaat akuerineqarneranni siullermi immikkut piumasaqaateqartoqarsimappat imaluunniit fagit ilaanni immikkut pisinnaatitaanissamik piumasaqaateqartoqarsimappat, akuersissummi siullermi ilaatinneqarsimanngikkaluartumik.

§ 14. Annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik atuaqataalernissami ilinniarsimasassat tunngaviusutigut assigissavaat meeqqat atuarfianni ukiuni aqqaneq marlunni atuarsimanissaq (realskolemi soraarummeersimaneq/meeqqat atuarfianni inaarutaasumik soraarummeersimaneq/meqqat atuarfianni annertusisamik soraarummeersimaneq) tamatumunnga ilanngullugu kalaallit oqaasiisa nammineq oqaasivittut ilisimasaqarfiginissaat qallunaatullu ilisimasaqarnissaq meeqqat atuarfianni annertusisamik naammaginartumik angusaqaataasimasumik misilitsissimanissaq. Atualernissamulli pisariaqartumik piumasaqaataanngilaq meeqqat atuarfianni annertusisamik misilitsissimanissaq realskolemiluunniit soraarummeersimanissaq. Ilinniartoq aqqutit allat atorlugit annerusumik ilinniagaqarnissamut fagini ataasiakkaani kursusertitsinermi piumasaasunut tunngavissaqalersimasoq, peqataanissaminut pisinnaatitaassaaq. Tamakkua saniatigut piumasaavoq tuluttornermi, matematik-imi tyskisoornermilu immikkut piginnaasaqarnissaq meeqqat atuarfianni inaarutaasumik misilitsissimanerup naammaginartumik angusaqaataasimasup annertoqataanik. Fagit nammineerluni toqqagassat biologi, matematik, tyskisoorneq inooqatigiissutsimullu tunngasumik ilisimasassat pillugit piumasaavoq qinnuteqartup fagimi pineqartumi allanik peqateqarluni kursuseqataasimanissaa imaluunniit imminut ilinniartissimasutut fagimi misilitsissimanissaa naammaginartumik angusaqarfigisimasaminik. Ilinniartut kalaallisut oqaasiliunngitsut kalaallisut ilinniartinneqarnissaanni aammalu namminneerluni toqqaanikkut spaniamiutut, russitut italiamiutulluunniit ilinniarnissami piumasaavoq takornartat oqaasiinik ilinniarnermi siornatigut misilittagaqarnissaq, soorlu assersuutigalugu tuluttut aamma/imaluunniit tyskisut. Fysik-imik ilinniarnissami piumasaavoq matematik-iiri ilisimasaqareernissaq,allanik peqateqarluni matematik-imik atuartitaanermi angusaasimasut annertoqataannik. Inassutigineqassaaq matematik fagitut nammineq toqqakkatut tiguneqassasoq fysik-imut ingerlaqatigitillugu siullinngortilluguluunniit. Tuluttoornerup nammineq toqqakkatut immikkut aaqqissuutamik ingerlannissaanut (nal. akunnerini 160-ini ingerlanneqartussamik) piumasaavoq qinnuteqartut ataatsimut atuartinneqarlutik soraarummeersimanissaat naammaginartumik angusaqarfigisimasaminnik.

§ 15. Annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersarnertut soraarummeerniarnissamut peqataanissamik qinnuteqaatit qinnuteqaatinut allattuiffissanut immikkut suliarineqarsimasunut allanneqassapput. Allaffissat kultureqarnermi atuartitsinermilu pisortaqarfimmit, Nuummiit, piniarneqarsinnaapput.

§ 16. Ilinniartitsineq imaqassaaq angissuseqarlunilu annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeerneq Kalaallit Nunaannilu annerusumik ilinniagaqalernissamut soraarummeernissamut piareersaataasumik ilinniartitsineq il. il. pillugit Nalunaarummi 31. august 1978-imeersumi nalunaarsorneqarsimasut nalinginik.

§ 17. Kinguliini fagini ataasiakkaani pineqartuni tamani nalunaarneqartassaaq annerusumik ilinniagaqalerniarluni soraarummeerneq annerusumillu ilinniagaqalerniarluni kursusernermi atuartitsineq il.il. pillugit ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi paragrafinut sorlernut ataneri - kalaallisoornermili qallunaatoornermilu annerusumik ilinniagaqalerniarluni soraarummeerneq annerusumillu ilinniagaqalerniarluni soraarummeernermut piareersaataasumik Kalaallit Nunaanni atuartitsineq pillugu ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaani 31. august 1978-imeersumi - tassani nalunaarsorsimallutik fagip siunertaa, atuartitsissutissat annertussusiat soraarummeernerullu qanoq iluseqarnissaa. Kiisalu ilanngullugit nalunaarneqarsimapput fagini ataasiakkaani kursusertitsinerni nal. akunnerisa qassiunissaannik aalajangikkat aammalu fagit ilaat eqqarsaatigalugit atuartitsinerup qanoq aaqqissuunnissaanut ilitsersuutit.
Imm. 2. Faginut nammineerluni toqqakkanut pointit fagini nammineerluni toqqakkani ataasiakkaani pineqarsinnaasut qassiunissaat nalunaarneqarsimapput.
Nr. 1. Kalaallisoorneq qatsissuseq A (Kalaallit Nunaannut Nalunaarut § 8). Ataatsimoorussat. Timet: 225, ukiuni marlunni
ingerlanneqarnerusarput. Timet ataatsimiiffiusartut: Holdimut ataatsimut ukiup affaanut 10.

Nr. 2. Kalaallisoorneq qatsissuseq B (Kalaallit Nunaannut Nalunaarut § 7). Ataatsimoorussat. Timet: 225, ukiuni marlunni ingerlanneqarnerusarput. Timet ataatsimiiffiusartut: Holdimut ataatsimut ukiup affaanut 10.

Nr. 3. Qallunaatoorneq. (Kalaallit Nunaannut Nalunaarut § 10). Ataatsimoorussat. Timet: 225, ukiuni marlunni ingerlanneqarnerusarput. Timet ataatsimiiffiusartut: Holdimut ataatsimut ukiup affaanut 10.

Nr. 4. Upperisarsiornermik (§ 28). Ataatsimoorussat. Timet: 95.

Nr. 5. Oqaluttuarisaanermik ( § 29). Ataatsimoorussat. Timet: 195, ukiut marluk ingerlanneqarnerusarput.

Nr. 6. Biologi. (§ 30). Ataatsimoorussat. Timet: 80. Qinikkatut. (pointit 8). Timet: 130.

Nr. 7. Geografi (§ 31). Ataatsimoorussat. Timet: 80.

Nr. 8. Matematik ( § 32). Ataatsimoorussat. Timet: 160. Qinikkatut. (pointit 12). Timet: 190.

Nr. 9. Tuluttoorneq ( § 33). Ataatsimoorussat. Timet: 240, ukiuni marlunni ingerlanneqarnerusarput. Qinikkatut. (pointit 7). Timet: 160.

Nr. 10. Tyskisoorneq ( § 34). Ataatsimoorussineq. Timet: 95. Qinikkatut. (pointit 10). Timet: 160.

Nr. 11.Inuiaqatigiinnut tunngasut ( § 39). Ataatsimoorussat. Timet: 65. Qinikkatut. (pointit 6). Timet: 95.

Nr. 12.Nipilersorneq (§ 40). Qinikkatut. (pointit 8). Timet: 160, taakkunannga timet 30-35 nipilersornivimmut atorneqassallutik.

Nr. 13. Forming ( § 41). Qinikkatut. (pointit 8). Timet: 160.

Nr. 14.Timersorneg (§ 42). Qinikkatut. (pointit 8). Timet: 160.

Nr. 15. Oqaatsit inunnguuserinngisat pingajui, franskisoorneq (§ 35), russisoorneq (§ 36). Spaniamiutoorneq (§ 37), italiamiutoornerlu (§ 38) pillugit ilanngullugu takoqquneqarpoq kalaallisut nalunaarummi § 1, imm. 3-mi aalajangersagaq. Qinikkatut. (pointit 11). Nal. ak.: 175.

Nr. 16.Fysik (§ 43). Qinikkatut (pointit 14). Nal. ak.: 225, amerlanertigut ukiuni marlunni ingerTanneqartartoq. Nal. akunner ataatsimiiffiusartut holdimut ataatsimut ukiup affaanut: 10.

Nr. 17. Kemi (§ 44). Qinikkatut. (pointit 10). Nal. ak.: 160. Nal. akunneri ataatsimiiffiusartut holdimut ataatsimut ukiup affaanut 10.

Nr. 18. Psykologi (§ 45). Qinikkatut. (pointit 6). Nal. ak.: 95. Atuartitsinerup siumut aaqqissuunneqarnerani fagini ataasiakkaani nal. akunnerisa amerlassusii qinnuteqarneq   aammalu rektoritut inissitaasimasup akuersinera naapertorlugu 5 procent tikillugu amerlineqarsinnaallutillu ilanngarneqarsinnaapput.

§ 18. Annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik tamakkiisumik soraarummeersimassaguni ilinniartoq suliaminik allaaserisamik annertuumik tunniutaqarsimassaaq fagit ataatsimoorussat tamarmik fagillu nammineq qinigassat tamarmik akornannit toqqarneqarsinnaasumik, tak. annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik soraarummeersimanissaq aammalu annerusumik ilinniagaqalerumalluni piareersaataasumik soraarummeernissamut kursuserluni atuarneq il.il. pillugit ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi § 10. Pitsaanerusumik pisariinnerusumillu aaqqissuussinissaq siunertaralugu isumatusaarnerussaaq allaaserisatut suliassiissutissat annertunerusut ingerlanneqartassappata ilinniagaqartup fagimut pineqartumut naammattumik paasisaqareerfiata nalaani aammalu tamatuma suliarinissaanut kursusini ataasiakkaani assigiinnik ataatsimut piffissaliisoqartassappat. Allaganngorlugit suliassiissutit annertunerusut nalilerneqartassapput annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeerneq aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik kursusernermi atuartitsineq il.il. pillugit ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi § 10, imm. 3-mi maleruagassat oqaatigineqartut naapertorlugit. Taamaasilluni suliassiissut suliarineqarsimassaaq sap. akunnerata ataatsip ingerlanerani februarilu naatinnagu tunniunneqarsimassalluni, taamalu ilinniartitsisumit censorimillu nalilerneqareersimassalluni kingusinnerpaamik aprilip 15-iani. Kursuserlutik ilinniaqataasut suliamik inuutissarsiumminnik ulloq naallugu ingerlataqartut allaganngorlugu suliassiissutaasup suliarinissaanut ullunik qulinik piffissalerneqassapput (sap. akunnera ataaseq arfininngorneq sapaallu ilanngullugit).

§ 19. Atuartitsinermi ilinniartut pinngitsooratik atuariartortussaatitaapput, tak. ilinniartitaanermut ministereqarfiup annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeerneq aamma annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik kursusernerni atuartitsineq pillugu nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi § 5, imm. 1 aamma 2, aamma § 9, Imm. 2. Atuarnermi ulluinnarni nakkutilliisuusup isumagissavaa ilinniartut atuanngitsoortarnerisa nalunaarsortuarneqarnissaat, tamakkiisumik atuanngitsoornerit faginilu ataasiakkaani atuanngitsoornerit. Allattarissamik suliat tunniussivissakkut tunniutinngitsoorneri ullormi timenilu atuanngitsoornernut naligitinneqassapput. Rektoritut inissinneqarsimasoq ilinniarnermilu ilitsersuisuusoq atuanngitsoornernut nalunaarsuutinik malinnaatinneqassapput. Atuanngitsoortarnerit nalunaarsorneqarnerat aaqqissuunneqassaaq gymnasianut annerusumillu ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeertarnermut pisortaqarfiup malittarisassaliai sukkulluunniit atuuttut malillugit, tassa oqaasiinnakkut allakkatigullu sioorasaaruteqartareernikkut atuanngitsoortuartut soraarsitaarissaat rektoritut inissinneqarsimasumut inassutigineqartussanngorlugu. Ilinniartoq fagimi ataatsimi arlalinnilluunniit atuarnermit anisitaasimappat ilisimatinneqassaaq ilinniarnerminik nammineerluni ingerlatsereernermigut soraarummeeqataanissaminut qinnuteqarnissamut periarfissaqarneranik, tak. ilinniartiLaanermut ministereqarfiup annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeerneq aamma annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik kursusernermi atuartitsineq il.il. pillugu nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi § 1, Imm. 3.

§ 20. Ileqquusumik soraarummeersitsineqartassaaq maj/juni-mi aamma napparsimasimasunut/soraarummeernermik misileeqqinniartunut august/septemberimi. Ullukkut soraarummeersitsineqartassaaq. Rektoritut inissinneqarsimasoq misilitsinnerit ingerlanneqarnerinut akisussaavoq annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeerneq aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik kursusernermi atuartitsineq il.il. pillugit ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaa 24.7.1974-imeersoq naapertorlugu aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeerneq aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik Kalaallit Nunaanni atuartitsineq il.il. pillugit aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik Kalaallit Nunaanni soraarummeernissamut atuartitaaneq il.il. pillugit ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaa 3. august 1978-imeersoq naapertorlugu taamatullu gymnasiani aammal annerusumik ilinniagaqalernissamut atuarfiit piareersarfiusut annerusut pillugit atuartitaanermut pisortaqarfiup najoqqutassarititai naapertorlugit. Ilinniartut fagimi ataatsimi amerlanerpaamik pingasoriarlutik soraarummeerniarsinnaatitaapput, tak. annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeertarneq aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut atuarfinni piareersarfiusuni annerusuni kursuserluni atuarneq il.il. pillugit ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi § 11, Imm. 3. Ilinniartut napparsimasunik soraarummeersitsinissami siullermi soraarumteerniaqqissinnaatitaapput fagini tamani annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersarfiusumik atuarfinni annerusuni soraarummeerutaasartuni misilitsissimagaluarlutik qaqisisimanngikkunik, tak. annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeertaneq aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut atuarfinni piareersarfiusuni annerusuni kursuserluni atuarneq il. il. pillugit ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi § 11, Imm. 4. Ilinniartut allatigut soraarummeerniaqqissinnaapput aatsaat ukiumi tullermi ileqquusumik soraarummeernissami, tak. annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeertarneq aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut atuarfinni piareersarfinni annerusuni kursuserluni atuarneq il.il. pillugit ilinniartitaanermut ministereqarfiup nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi § 11, Imm. 5. Soraarummeeqqissimasunut karakteri angusaq anneq atortinneqartassaaq, tak. annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik soraarummeertarneq aammalu annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik kursuserluni atuartarneq il.il. pillugit atuartitaanermut pisortaqarfiup nalunaarutaani 24. april 1974-imeersumi § 25, Imm. 3. Ilinniartut ataasiakkaaralutik soraarummeerutigisimasaminnik katiteralutik annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik tamakkiisumik soraarummeeruteqarusuttut fagit ataatsimoorussat tamaasa soraarummeerutigisimassavaat, (taamaattorli tak. annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik soraarummeerneq aammalu annerusumik ilinniagaqarnissamut piareersaataasumik Kalaallit Nunaanni soraarummeernissamut atuartitsineq il.il. pillugit ilinniartitsinermut ministereqarfiup nalunaarutaani 31. august 1978-imeersumi § 5, imm. 1) aammalu fagini nammineerluni qinigassani fagit pointinik 20-nik naleqartut. Fagit nammineerluni qinigassat § 17-imiittut avataanni pointit nalunaarsuutaat uparuarneqarput. Kiisalu taamatut soraarummeernissamut piumasaavoq ilinniartup allattarissamik annertunerusumik suliaqarsimanissaa, tak. § 18.

§ 21. Kursusernerit nakkutigineqarput gymnasianut aammalu annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeertarnernut annerusumik atuarfinnut pisortaqarfimmit, taannattaarlu annerusumik ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik soraarummeertarnerni annerusuni atuartitaanerup tungaatigut akisussaavoq.

 

Kapitali 4.
Aalajangersakkat tamanut atortut.

§ 22. Fagini ataasiakkaani atuartitsisarnerni allatigut makku piumasaqaataapput:
1) Pisortaasoq ingerlatitsinermut atuartitsinermullu pisariaqartunik piginnaassuseqassaaq.
2) Ilinniartitsisoq fagini pineqartuni ilinniartitsinissaminut pisariaqartunik piginnaasaqassaaq, tak. pingaartumik § 13, Imm. 4.
3) Atuartitsineq inini naleqquttuni pisariaqartunillu atortuuteqartuni ingerlanneqassaaq.
4) Atuartitsineq akeqassanngilaq. Atuakkat ilinniartitsinermilu atortussat allat akeqanngitsumik peqataasunut atugassanngortinneqassapput.

§ 23. Holdit pilersinneqartassapput atuartitsinermi pineqartumi atuartut sisamaallutik atuartussarsiarineqarsimagaangata. Atuartitsineq unitsinneqartassaaq atuartut amerlassusiat agguaqatigiissillugu marlunnik ikinneruleraangat.
Imm. 2. Kultureqarnermut atuartitsinermullu pisortaqarfiup aalajangersakkat imm. 1-imi pineqartut ikilileriffigineqarnissaat akuersissutigisinnaavaa, soorlumi pisortaqarfiup aamma holdit marlunngortinneqarnissaat akuersissutigisinnaagaa peqataajumasut aqqaneq marlunnit amerlanerusut nalunaarsintappata.

§ 24. Nalunaarut manna atortussanngorpoq augustimi 1982-imi. Tamatumunnga peqatigitillugu kultureqarnermut atuartitsinermullu pisortaqarfiup kaajallaasitaa 25/1980 atortussaajunnaarsitaavoq.

Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat Nuuk, ulloq 1. august 1982

Thue Christiansen

/

Aqigssiaq Møller