Ilinniarniartunut ikiorsiissuteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 7, 3. september 1982-imeersoq.
Inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaanermut, ilinniarnermut tapiisarnermut inuutissarsiutinillu ilitsersuinermut Landstingip peqqussutaani nr. 4-mi 24. oktober 1980-imeersumi § 13 malillugu aalajangersakkat imaattut aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut.§ 1. Inuutissarsiornermi Naalakkersuisoq ilinniarniartunut makkuninnga naammassinnissimasunut tapiissutinik aammalu landskassemit taarsigassarsianik Kalaallit Nunaata landskassea sinnerlugu ikiorsiisinnaavoq:
1.a. Ilinniarnerup aallartinneqannginnerani Kalaallit Nunaanni sivikinnerpaamik ukiuni marlunni, taamaallaallu nalinginnaasumik feriarnermik imaluunniit ilinniagaqarnermik kipitinneqarsimasumik, aalajangersimasumik najugalinnut, imaluunniit
b. Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunut inunngornermillu kingorna ukiuni 5-ini Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasunut, imaluunniit
c. angajoqqaat minnerpaamik aappaata immikkortuaqqani a-mi imaluunniit b-mi piumasarineqartunik naammassinnissimasut qitornaannut.
2. ilinniagassamik naalakkersuisunut ilaasortamit ikiorsiiffigineqarsinnaasutut akuerisamik ingerlataqarpata,
3. ilinniarneq sivikinnerpaamik qaammatinik 3-nik sivisussuseqarpat, ilinniarnerit/kursusit Kapitali 2-mi eqqartorneqartut naatsorsuutiginagit,
4. ilinniarneq ulloq naallugu ingerlanneqartussatut aaqqissorneqarsimappat,
5. ilinniagassaq aallartinneqartoq naammaginartumik malinnaaffigineqarsimappat,
6. ilinniarniartoq danskisut innuttaassuseqarpat, taamaattoq tak. § 3, imm. 2.
7. ilinniarneq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarpat, imaluunniit inuiaqatigiit kalaallit atorfissaqartitaannut naapertuuppat Kalaallit Nunaannili pineqarsinnaanani Kalaallit Nunaata avataani ingerlanneqarpat.§ 2. Ilinniagaqarnissamut piareersarfiusumik ilinniarnernut arlalinnut, taamaattorli nalinginnaasumik ingerlaqqiffiusumik ilinniarnermut ataasiinnarmut ikiorsiisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup nalunaarutigissavaa, ilinniarneqarsinnaasut suut ikiorsiissutigineqarsinnaanersut.§ 3. Ilinniarniartunut ikiorsiissutit tunniunneqarsinnaanngillat inatsit imaluunniit immikkut ittumik isumaqatigiissut malillugu meeqqamik ilinniarnissartik siunertaralugu Kalaallit Nunaata avataani najugaqartut ilinniarnerannut tapiiffigineqartartut meeraannuut.
Imm. 2. Nunami allamiut nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit imaluunniit maleruagassat Naalakkersuisunut ilaasortamit aalajangersarneqartut malillugit ikiorserneqarsinnaapput.
Imm. 3. Ilinniarniartut pisortanit inuuniarnerminni aningaasartuutiminnut matusissutissatut siunertaqartunik ikiorserneqartut ikiorserneqarnissamut mattunneqarsinnaapput.§ 4. Nalunaarummi uani aappariinnut naligitinneqarput inooqatigiinnerit aappariinnermut assingusut, tamanna sivikinnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqarsimappat 18-inik ukioqalereersimagaanni.
§ 5. Ilinniagaqartunut ikiorsiissut nalinginnaasoq tapiissutitut tunniunneqassaaq. Tapiissutip qanoq annertussusissaa uddannelsesinspektørimit nalunaarutigineqassaaq.
§ 6. Ikiorsiissutit annerpaamik ukiumut ikiorsiissuteqarfimmut ataatsimut tunniunneqarsinnaapput. Ukioq ikiorsiissuteqarfik tassaavoq 1. august-imiit 31. juli-mut.
Imm. 2. Ilinniarnerit ukiumit ataatsimit sivikinneruppata ikiorsiissutit aningaasartaat taamaaqataannik ikilineqassapput. Tamanna atorpoq ikiorsiissutit allamik peqquteqartumik, tamatumunnga ilanngullugu ilinniarnerup ukiup ikiorsiissuteqarfiup ingerlanerani taamaatinneqarnerani ukiumit ataatsimit sivikinnerusumi tunniunneqartussaassappata.
Imm. 3. Ikiorsiissutit ingerlaannarnissaannik qinnuteqartoqartillugu ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup paasiniassavaa, ilinniarnerup ilaa ingerlareersimasoq naammaginartumik malimaaffigineqarsimanersoq, aammalu ilinniarnerup ilaanut piffissarititaasoq qaangerneqarsimannginnersoq. Taamaassimappat ikiorsiissutit aatsaat pissutsit immikkut ittut atuussimappat tunniunneqartaannarsinrtaapput.
Imm. 4. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup ilinniagaqartoq ikiorsiissutissat tamarmiusut qanoq annertussusiannik allakkatigut nalunaarfigissavaa.
Imm. 5. Ikiorsiissuteqarnissamut tunngavissaaruppat ikiorsiissutit erniinnarluinnaq atorunnaarsinneqarsinnaapput.§ 7. Ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqartut ikiorsiissutit pisarneq malillugu piffissap ilinniarfiusup naaneraniit ukioq ataaseq tikillugu pisarsinnaavaat. Aalajangersagarli taanna immikkut peqquteqartumik, soorlu napparsimaneq, meerartaarneq, ilisimatuutut suliaqarneq assigisaalluunniit pissutigalugu piffissaq ilinniarfiusoq sivitsorneqarsimappat saneqqunneqarsinnaavoq. Ilinniartitaanermulli nakkutilliisoqarfiup soraarummeernerup immikkoortuanut imaluunniit ilinniarnermut tamarmiusumut piffisaq allaasoq akuersissutigisinnaavaa, piffissaq ilinniarfiusoq immikkut illuinnartumik peqquteqarluni, soorlu ilinniarnissamut pilersaarutit allanngornerat assigisaalluunniit pissutigalugit sivitsortariaqarsimappat.
Imm. 2. Ilinniagaq ingerlataq sioqqullugu piffissaq ilinniarnermut naammassillugu ingerlassimasamut imaluunniit kipitiinnakkamut atorneqarsimasoq ilinniagaqartup piffissamik maannakkut ilinniakkamut atugaanik naatsorsuinermut ilanngunneqassaaq, tamanna sioqqullugu ilinniarsimasaq maannakkut ingerlatamut isissutaasinnaasimanngippat imaluunniit maannakkut ilinniakkamit appasinneruallaarsimanngippat. Pissutsinili immikkut illuinnartuni tamanna pinngitsoortinneqarsinnaavoq.§ 8. § 5-imi taaneqartutut ilinniarniartunut ikiorsiissutit saniatigut qinnuteqarnikkut ilinniarnermut atatillugu pisariaqartitat ilaasa naammassinissaannut immikkut ikiorsiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniarnerup aallartinneranut naammassineranullu atatillugu angalanerit nalinginnaasumik tapiissutitut tunniunneqartarput. Ilinniarnerup nalaani nalinginnaasumik ukiumut ataasiarluni tapiissutitut aasaanerani feriarluni angalatitsisoqartarpoq ilinniagaqartup Kalaallit Nunaanni najugaqarfigisaanut.
Imm. 3. Ilinniartup nammineq pisuussutigisaatut oqaatigineqarsinnaasunik pissuteqartumik ilinniarneq kipitinneqarpat aalajangerneqarsinnaavoq ilinniagaqartup aningaasartuutit tamaasa, taakkununnga ilanngullugit angalanerit, ilinniarnermut atatillugu landskassep aningaasartuutigisimasai, utertissagai. Pissutsit pisariaqartippassuk angerlarnissamut taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq. Akiligassat tamarmiusut sapinngisamik piaartumik utertillugit akilerneqassapput.
Imm. 4. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup nalunaarutigissavaa ikiorsiissutit immikkut ittut suut imm. 1 malillugu pineqarsinnaanersut, aammalu taakku pisinnaanissaannut suut patsisissaanersut.§ 9. Ilinniarniartoq katissimappat aamma/imaluunniit meeqqanut angajoqqaatut oqartussaappat aappaasup meeqqallu pilersornissaannut immikkut ikiorsiisoqarsinnaavoq. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup tamanna pillugu maleruagassat erseqqinnerusut nalunaarutigissavai.
Kapitali 2.
Kursusini peqataanermi aningaasarsiassaraluanut imaluunniit sulisinnaanerugaluamut taartsisiat.§ 10. Kursusi ulluunerani ingerlanneqarpat kursusimilu peqataaneq inuutissarsiutinik ilinniartitaanermut siunnersuisunit taartisissutigineqarsinnaasutut akuerineqarsimappat, peqataasut aningaasarsiassarualuaminnut imaluunniit sulisinnaanerigaluaminnut annaasaminnut taartisissapput (kursusernersiut) maleruagassat ataani allassimasut malillugit.
Imm. 2. Kursusitut paasineqassapput ilinniarnerit sivikitsumik ingerlanneqartut nalinginnaasumik qaammatit 3 inorlugit sivisussusillit, soorlu specialarbejderitut Danmarkimiinneq nalinginnaasumik minnerpaamik sap. akunnerinik 3-nik sivisussuseqassaaq.
Imm. 3. Sulisitsisoq ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfimmut nalunaarsimappat kursuseqarnerup nalaani minnerpaamik kursusernersiutip angeqataanik akissarsiaqartitsiumalluni, taartisiassap angeqataa pissutsini immikkut ittuni sulisitsisumut taartisiatut tunniunneqarsinnaavoq.§ 11. Kursusernersiut assigiippoq kursusi Kalaallit Nunanni imaluunniit Danmarkimi ingerlanneqarpat.
Imm. 2. Kursusernersiutit tunniunneqassapput ullormit aallarfissatut pilersaarutaasumit ulloq angerlamut tikiffik ilanngullugu. Kursusernersiutit taamaallaat ulluinnarni nalliuttunilu ulluinnartigoortuni tunniunneqartarput. Nalliuttutut ulluinnartigoortutut isigineqarput ilagiit nalliuttui kiisalu juulliaraq, ukiortaaq, Kunngit pingasut ulluat kiisalu inatsisitaarfik, taakku sapaammi pisimanngippata. Kursuserfissamukarneq tassanngaanniillu angerlarneq kursusernermut atalluinnartumik pissapput. Peqataaniartoq piffissakkut allakkut angalanissamik kissaateqarpat kursusernersiutit taamaallaat kursusernerup nalaani tunniunneqassapput. Kursusernersiutit sap. akunnikkuutaartumik kingumoortumik tunniunneqassapput.
Imm. 3. Peqataasut najukkap kursuserfiullu akornanni angalanissamut periarfissaqannginneq pissutigalugu kursuserfimmi sivisunerusumik utaqqisariaqartut taamaallaat utaqqinerminni kursusernersiuteqassapput, akissarsiaqarfiusumik naleqquttumillu suliffissarsissunneqarsinnaanngikkunik.§ 12. Kursusernersiutitut tunniunneqartartoq tassaavoq SIK-p aamma Kalaallit Nunaanni isumaqatiginninniartartoqatigiit isumaqatigiissutaat malillugu fagimik ilinniarsimasut aamma fagimik ilinniagaqarsimanngitsut akissarsiaasa (akissarsiat tunngaviusut) angeqataat akitsuutinut tapisiamik ilalik. Fagimik ilinniarsimasunut aamma saniatigut tunniunneqassaaq lærlingitut ilinniarsimasunut inissutaasumillu svendeprøveqarsimasunut, ilinniarsimanermut uppernarsaateqartunut tapisialiunneqartartoq. Kursusernersiutip qanoq angissusia ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfimmiit suliffissarsiuussisarfinnut, kommunet allaffiinut il.il. nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 2. Sulisutut fagimik ilinniarsimasutut isigineqarput peqataasut svendeprøveqarsimasut imaluunniit ilinniarsimanermut allagartallit (fagimik ilinniarsimasut svendebreveqartut, EFG aqqutigalu ilinniarsimanermut uppernarsaateqartut kiisalu HK-assistentit, overassistentit aamma fuldmægtigit). Taamaattoq ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfik immikkut ittunik pissutissaqartillugu aalajangiisinnaavoq fagimik ilinniagaqarsimanngitsoq fagimik ilinniarsimasutut kursuseqarnersiuteqartinneqassasoq.§ 13. Peqataasut 18 inorlugit ukiullit kursuseqarnersiuteqartinneqassapput SIK-p aamma pisortat isumaqatiginninniartartoqatigiivisa isumagatigiissutaat malillugu fagimik ilinnigaqarsimanngitsut 18-it inorlugit ukiullit tunngaviusumik akissarsiaattut akitsuutinut tapisiartalittut angissusilimmik.
§ 14. Kursuseqarnermut atatillugu nerisaqartitsineqarpat aamma/imaluunniit ineqartitsineqarpat, peqataasut ullormutakiliuteqassapput Namminersornerullutik Oqartussat pilersugalinnut aamma pilersugaqanngitsunut 18-it sinnerlugit inorlugillu ukiulinnut akiliutissatut aalajangigaat malillugit. Akiliutissat ukiumut ataasiarlutik 1. april iluarsineqartarput.
Imm. 2. Nerisaqarnermut aamma/imaluunniit ineqarnermut akiliuteqartoqassaaq ulluinnarnut sapaatinullu. Kursuseqarnersiutissat naatsorsorneqarneranni ilanngaassisoqartassaaq.§ 15. Peqataasoq kursusernerminik unitsitsippat imaluunniit tassanngaanniit peersinneqarpat, tamanna pillugu kursusimi pisortaasoq erniinnavik ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfimmut nalunaaruteqassaaq.
Imm. 2. Nammineq pisuussutigalugu kursusimi peqataajunnaarneq piffissap kursuseqarfiusup sinnerani kursusernersiutinik pisinnaajunnaarutissaavoq.
Imm. 3. Nammineq pisuussutigalugu kursusimi peqataajunnaartup angerlarnissani nammineerluni akilissavaa.
Kapitali 3.
Nalunaaruteqartussaaneq.§ 16. Ilinniagaqarniartut ikiorsiissuteqarfigineqarnissamik qinnuteqartut, imaluunniit ikiorsiissuteqarfigineqarsimasut, piffissap ikiorsiissuteqarfiusussap nalaani aningaasaqarniarnerminnut ilinniagaqarnerminnullu tunngasut ikiorsiissuteqarfigineqarnissamut pingaarutillit pillugit kingornalu pissutsinut taakkununnga allannguutaajumaartut pillugit tamanik nalunaaruteqassapput.
Imm. 2. Ilinniagaqarniartoq pissutsit imm. 1-imi pineqartut pillugit eqqunngitsumik imaluunniit amigartunik nalunaaruteqarsimappat, imaluunniit pineqartoq taakkununnga allannguutaasunik nalunaaruteqanngitsoorsimappat, ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup aningaasat pineqartarsimasut utertillugit akileqqusinnaavai. Aamma aalajangersinnaavoq pineqartoq piffissami aalajangersimasumi imaluunniit qaqugumulluunniit ikiorsiissutinik pisinnaajunaarsinneqassasoq. Tamanna aamma atortuuvoq ilinniagaqarniartoq siomatigut ikiorsiissutisiarisimasaminut tunngatillugu piumasarineqartunik unioqqutitsisimappat.
Kapitali 4.
Ilinniarniartunut ikiorsiissuteqartarnerup siulersorneqarnera.§ 17. Ilinniarniartunut ikiorsiissuteqartarnerup siulersorneqarnera ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfimmit isumagineqarpoq.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut nakkutilliisooarfiup ilinniarniartunut ikiorsiissutit danskit naalagaaffiannit 1. januar 1981 sioqqullugu siornatigut inatsisini aalajangersakkat malillugit taarsigassarsiaritinneqarsimasut siulersugarai.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup ikiorsiiffigineqarnissamut qinnuteqarnermi periaasissanut, ikiorsiissutissat naatsorsorneqarnerannut, ikiorsiissutit tunniunneqartarnerannut aammalu landskassemit taarsigassarsiniarnermi periaasissat siulersugarai § 8 naapertorlugu.
Imm. 4. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup ikiorsiissutit amerlanaarlugit tunniunneqartut utertillugit akilerneqarnissaat, landskassemit taarsigassarsiaritinneqartut, Kalaallit Nunaata landskasseata bankinit sparekassenillu ilinniarnermut taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissutut soqutigisai kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat qularnaveeqqusigaannik taarsigassarsiat pissusissaq eqqorlugu taarsersorneqanngitsut akilerneqarnissaat nakkutigissavaa.§ 18. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfik ikiortissaminik immikkut ikiorsiisarnermut ataatsimiititaliorsinnaavoq ilinniagaqartut peqataatitaqarfissaannik.
§ 19. Ilinniartitaanermut nakkutilliisup ilinniarniartunut ikiorsiissuteqartarnermi maleruagassat siuliini taaneqartut pissutsini immikkut illuinnartuni saneqqussinnaavai.
§ 20. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup ilinniagaqarniatut ikiorsiiffigineqarsinnaanermut periarfissanik ilisimatinneqarnissaat isumagissavaa.
§ 21. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfik sulinini pillugu ukiumoortumik nalunaaruteqassaaq.
Kapitali 5.
Landskassemit taarsigassarsisinnanermut tunngavissat.§ 22. Taarsigassarsiat taarsersornerat aallartissaaq kingusinnerpaamik ilinniarnerup inerneraniit ukiup ataatsip qaangiunnerani, taarsersuutillu ernialiunneqartut ilanngullugit akilerneqarsimassallutik ukiut 15 ingerlaneranni.
Imm. 2. Taarsigassarsiat ilinniarnerup nalaani ernialersugaanngillat. Taarsigassarsiat ilinniarnerup naammassineqarnera aallarnerfigalugu ukiumoortumik ernialersorneqassapput Danmarks Nationalbankip diskontoanit 1%-imik qaffasinnerusumik.
Imm. 3. Erniat piffissamut ingerlasimasumut 30. juni aamma 31. december tamaasa allanneqartassapput.
Kapitali 6.
Assuarlersinnaaneq atulersitsinerlu.§ 23. Ilinniartitaanermut nakkutilliisoqarfiup nalunaarut manna naapertorlugu aalajangiinerinik naammagittaalliuutit Inuutissarsiornermi Naalakkersuisumut aalajangiineri inissutaasumut suliassanngortinneqarsinnaapput.
§ 24. Nalunaarut una naapertorlugu ilinniagaqarnermut tapiissutit 1. august 1982 aallarnerfigalugu tunniuneqarsinnaalissaput.
§ 25. Nalunaarut una tamanut saqqummiunneqarnerminit atortuulerpoq.
Imm. 2. Tamanna peqatigalugu Namminersornerullutik Oqartussanit ilinniagaqarnermut tapiissuteqartarneq pillugu nalunaarutat nr.11 23.7.1981-imeersoq atorunnaarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 3. september 1982.
Lars Emil Johansen/
Emil Abelsen