Nunaqarfinni innaallagissiorfiit, imeqarfiit tunisassiorfiillu pilersinneqarnissaannut tapiissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 18. marts 1981-imeersoq.
Nunaqarfinni innaallagissiorfiit, imeqarfiit tunisassiorfiillu pilersinneqarnissaannut tapiissutit pillugit landstingip ileqqoreqqusaa nr.1 24.oktober 1979-imeersoq naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunenut piginneqatigiiffinnullu tapiissutinik tunniussaqarsinnaapput Kalaallit Nunaanni nunaqarfinni innaallagissiorfiliat, imeqarfiliat tunisassiorfiliallu sananeqarnerannut aningaasartuutit ilaannakuusumik matussutissaannut.
Kapitali 1.
Aalajangersakkat tamanut tunngasut.§ 1. Namminersornerullutik Oqartussat kommunenut piginneqatigiiffinnullu tapiissutinik tunniussaqarsinnaapput nunaqarfinni makku sananeqarnissaannut:
a) innaallagissiorfik aqqusersuutilik,
b) imeqarfiliaq aqqusersuutilik,
c) tunisassiorfiliaq neqit aalisakkallu inuit nerisassaattut aammalu nersutinut nerisassatut suliarineqarnissaannik siunertalik tuneqqinneqarnissaat siunertaralugu,
d) tunisassiorfiliat sulliviillu/ammit, saarnit allallu suliarinissaannut eqqumiitsuliornermut, pigisanut atugassanut, sakkuutinut taamaangajattunullu tuneqqinneqarnissaat siunertaralugu.§ 2. Nunaqarfinni kommunep sanaartugaasa aqqusersuutillit sananeqarnissaannut Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutinik tunniussaqarsinnaapput innaallagissiorfilianut pilersitsinermi aningaasartuutit tamarmiusut 70%-iat tikillugu, aamma imeqarfilianut pilersitsinermi aningaasartuutit tamarmiusut 85%-iat tikillugu.
Imm. 2. Pilersitsinermi aningaasartuutit sinneri kommunemit tunngassuteqartumit pissarsiarineqassapput.§ 3. Nunaqarfinni piginneqatigiiffiit sanaartugaataasa sananeqarnerannut Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutinik tunniussaqarsinnaapput innaallagissiorfiliat aqqusersuutillit pilersinneqarneranni aammalu tunisassiorfiit pilersinneqarneranni aningaasartuutit tamarmiusut 71 1/4 %-iat tikillugu, aamma imeqarfiliat aqqusersuutillit pilersinneqarneranni aningaasartuutit tamarmiusut 86 1/4%-iat tikillugu.
Imm. 2. Piginneqatigiiffiup pissarsiarissavaa pilersitsinermi aningaasartuutit minnerpaamik 2½ %-iat.
Imm. 3. Pilersitsinermi aningaasartuutit sinneri kommunemit tunngassuteqartumit pissarsiarineqassapput.
Kapitali 2.
Tapiissutinut atugassarisat.§ 4. Piginneqatigiiffiup nammineq siulequtassai immaqa tamarmiusumik imaluunniit ilaannakuusumik taarsigassarsinikkut aningaasalerneqarsinnaapput.
Imm. 2. Tilsynsrådip akuersineratigut kommunep tunngassuteqartup piginneqatigiiffik taarsigassarsisissinnaavaa, tassungalu ilaatillugit taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersuutitaqanngitsullu, akiligassarsisitsisarfimmi taarsigassarsianut qularnaveeqqusiineq imaluunniit tapiissutit.
Imm. 3. Pissutsit immikkut ittut atuuttillugit piginneqatigiiffiup nammineq siulequtassai immaqa tamarmiusumik imaluunniit ilaannakuusumik tunniunneqarsinnaapput nammineerluni sulinertut pissusilerlugit.§ 5. Innaallagissiorfiliami, imeqarfiliami imaluunniit tunisassiorfiliami ilaatinneqassappata sanaartukkat naalagaaffiup pigisai imaluunniit sanaartukkat naalagaaffiup pigisaasa ilai, ingerlatarinnilernissaq pillugu qinnuteqaat Rigsombudimut nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Innaallagissiorfiliami, imeqarfiliami imaluunniit tunisassiorfiliami ilaatinneqassappata sanaartukkat Namminersornerullutik Oqartussat pigisaat imaluunniit sanaartukkat Namminersornerullutik Oqartussat pigisaasa ilaat, ingerlatarinnilernissaq pillugu qinnuteqaat nassiunneqassaaq pilersitsinermi aningaasartuutinut tapiissutissat pillugit qinnuteqaammut peqatigitillugu.§ 6. Imeqarfiliaq innaallagissiorfiliarluunniit naalagaaffiup pigisaa kommunemut imaluunniit piginneqatigiiffimmut akeqanngitsumik ingerlatassanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Kommunep imaluunniit piginneqatigiiffiup ileqqoreqqusaani aalajangersakkat aalajangerneqarsimappata imeqarfiliornissamut imaluunniit innaallagissiorfiliornissamut pissutissatut siulequtassat immikkut ittut akilerneqarnissaat pillugu, ingerlatarinnilernissaq pissutissaqartinneqarsinnaavoq, pisortatigut suliffeqarfiit ingerlatarinnilernermi naalagaaffiup sanaartugaataanit pilersugaasut siulequtassanik immikkut ittunik akiliissanngitsut.§ 7. Pilersuiffik kommunep ingerlataa tapiissutinik taamaallaat pissarsisinnaavoq pilersuiffik taassumalu ingerlatitaanera pillugit kommune ileqqoreqqusaqarpat.
Imm. 2. Kommunep ileqqoreqqusaa kommunet tilsynsrådiannit aalaj angersarneqarsimassaaq.
Imm. 3. Kommunep ileqqoreqqusai makku pillugit aalajanqersakkanik imaqassapput:
a) pisortatigut suliffeqarfiit innaallagissamik imermillluunniit pilersorneqassasut atuisut allat atugassarisaat assigalugit.
b) innaallagissamik imaluunniit imermik pilersuinermut akigititat atuisunut tamanut assigiissasut.
c) akigititat aalajangerneqassasut, taamalu matusissutaassallutik ingerlatsinermi aningaasartuutinut ingerlaannartunut, aserfallattaaliinermi aningaasartuutinut, nalikilliliinernut, pisaarnissanut aningaasaateqarfimmut ilisassanut aammalu sillimmatinut
aningaasaateqarfimmut aammalu taarsigassarsiaqarsimappat taakku erniaannut.
d) ukiumoortumik nalikilliliinerit pisaarnermi naleqassutsimit naatsorsorneqartut, tassunga ilaatillugu naalagaaffiup sanaartugai ingerlatarineqalersimappata taakku nalingat, aalajangemeqartassasut pigisap pineqartup qanoq sivisutigisumik piunissaanik ilimagisaq naleqquttumik tunngavigalugu. Innaallagissiorfiit pillugit nalikilliliinerit naatsorsorneqarsinnaapput aningaasanik pigisat nalingata 15%-iannut naleqquttumik.
e) innaallagissamik imaluunniit imermik pilersuinermut malittarisassat suliarineqassasut aalajangersakkat teknikimut isumannaallisaanermullu tunngasut pisariaqartut imaralugit, aammalu atugassarisat allat pillugit malittarisassat, tassunga ilaatillugit innaallagissamik imaluunniit imermik pilersuinermut akiliisarnissamik aalajangersakkat.
f) naatsorsuutit naammassineqarnerata kingorna naatsorsuutit kukkunersiukkat sapinngisamik piaartumik Namminersornerullutik Oqartussanut nassiunneqassasut.
g). innaallagissamik imaluunniit imermik pilersuineq pillugu naatsorsuutinik ingerlatsineq aamma naatsorsuutinik saqqummiussineq immikkoortut pilersinneqassasut.§ 8. Pilersuiffiit tunisassiorfiillu piginneqatigiiffimmit ingerlatat taamaallaat tapiissutisisinnaapput pilersuiffik tunisassiorfillu taakkulu ingerlatitaanerat pillugit ileqqoreqqusaqarpat.
Imm. 2. Piginneqatigiiffiup ileqqoreqqusai Namminersornerullutik Oqartussanit akuerineqarsimassapput.
Imm. 3. Tunisassiorfiit pillugit piginneqatigiiffiit ileqqoreqqusaat makku pillugit aalajangersakkanik imaqassapput:
a) pisortat atorfeqarfii ilaasortatut tiguneqarsinnaasut ilaasortaanermi akisussaaffinnut peqataanngikkaluarlutik.
b). tapiissutinik tunniussaqartartut siulersuisuni sinniisoqamissartik piumasarisinnaagaat tamarmik immikkut sinniisorisamik ataatsimik taaseqataasinnaasumik.
c) piginneqatigiiffiup pisussaaffiinut ilaasortat pisussaatitaanissaat.
d) ilaasortat tunniussaqamissamut pisussaaffii aamma tunniussaqarnissamut pisinnaatitaaneri.
e) tunisassiorfiup ullonnut siulersugaanera.
f) ilaasortat ilaasortanngomerat aamma piginneqatigiiffimmit tunuamerat.
g) piginneqatigiiffiup atorunnaamissaa.
h) piginneqatigiiffiup naatsorsuutai aammalu sinneqartooruteqarpat taakku agguataameqamerat.
i) ukiumoortumik nalikilliliinerit aalajangemeqassasut pigisat qanoq sivisutigisumik piunissaannik ilimagisat naleqquttumik tunngavigalugit.
j) naatsorsuutit naammassineqamerata kingorna naatsorsuutit kukkunersiukkat sapinngisamik piaartumik tapiissuteqarsimasunut tamanut nassiunneqassasut.
Imm. 4. Innaallagissiorfiliat imaluunniit imeqarfiliat pillugit piginneqatigiiffiit ileqqoreqqusaat makku pillugit aalajangersakkanik imaqassapput:
1) pissutsit aalajangerneqarsimasut naapertorlugit § 7, stk. 3, imm. a), b), c), d), e), f), g).
2) pissutsit aalajangerneqarsimasut naapertorlugit § 8, stk. 3, imm. a), b), c), f), g), h).§ 9. Namminersornerullutik Oqartussanit tapiissutit pissutissarissavaat kommunalbestyrelsep tunngassuteqartup makkununnga akisussaassuseqarnissaa:
1) illorsualiornermik siulersuineq pitsaasoq pilersinneqassasoq.
2) illorsualiornermik nakkutilliineq pilersinneqassasoq.
3) illorsualiornerup nalaani aamma illorsualiornerup kingorna sanaap iluamik sillimmasernissaa sulissutigissallugu.
4) illorsualiorneq ingerlanneqassasoq pilersaarusiaq akuerineqarsimasoq naapertorlugu.
5) aningaasat akuerisat atorneqarnerat nakkutigineqassasoq.
6) akuersissutit sipporneqarnissaat ilimagineqalerpat akuersissut Namminersornerullutik Oqartussani pissarsiariniarneqassasoq.
7) sulineq naammassippat illorsualiornermut naatsorsuutit suliarineqassasut.
8) illorsualiornermut naatsorsuutit Namminersornerullutik Oqartussanut nassiunneqassasut.
9) illorsualiornerup aallartinnissaa sioqqullugu pilersitsinermut aningaasartuutissanit piginneqatigiiffiup nammineq akiliutissai pilersinneqarsimassasut.
10) illorsualiornerup aallartinnissaa sioqqullugu oqartussaatitat akuersissutissaat pisariaqartut pissarsiarineqassasut.§ 10. Pilersitsinermi aningaasartuutinut Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutaat kommunemut tunngassuteqartumut naatsorsueqatiginnissutaasinnaasut qaammatip naanerani imaluunniit ukiumoortumik naatsorsuutit naammassineranni.
§ 11. Innaallagissamik imaluunniit imermik pilersuinermut akigititat millisinnissaannut kommune imaluunniit allat tapiissuteqarpata. Tapiissutit taakku tunniunneqassapput kwh-imut ataatsimut innaallagissamut imaluunniit imermut kubikmeterimut ataatsimut tunniunneqartumut aalajangersimasumik aningaasartalerlugit.
Imm. 2. Tapiissutit saqqumissapput immikkut inissinneqarsimallutik pilersuiffik pillugu kommunep imaluunniit piginneqatigiiffiup naatsorsuutaani.
Kapitali 3.
Suliassat tapiiffigeqqusat ataasiakkaat suliarineqarneranni periaaseq.§ 12. Tapiissutissat pillugit qinnuteqaat Namminersornerullutik Oqartussanut nassiunneqassaaq kommunemi sanaap pilersinneqarfissaani kommunalbestyrelsemit. Tamanna aamma atorpoq piginneqatigiiffiup sanaaq pilersissappagu.
Imm. 2. Qinnuteqaat Namminersornerullutik Oqartussat tigusimassavaat sanaap pilersinneqartussatut naatsorssuunneqarfia sioqqullugu ukiumi kingusinnerpaamik 1. maj.§ 13. Tunisassiorfik pillugu kommunalbestyrelsep qinnuteqaataa paasissutissanik imaattunik imaqassaaq:
1) nunaqarfimmi toqqavissap pissarsiarititap assinga nuuttitaq.
2) sanaassap pilersaarusiap allaaserinera titartarnerilu.
3) sanaassamut aningaasartuutissat ilimagisat pillugit missingersuut (sulisartunut aningaasartuutissat, maskinanut aammalu illorsualiap iluani pisatassanut taamaangajattunullu aningaasartuutissat, titartaalluni pilersaarusiornermut aningaasartuutissat, siulersuinermut aningaasartuutissat, nakkutilliinermut aningaasartuutissat il.il.).
4) ukiumi ingerlatsivimmi siullermi ingerlatsinermi isertitassat aamma ingerlatsinermi aningaasartuutissat ilimagisat pillugit budget, tunngavissarisat budgetip suliarineqarnerani tunngavigineqarsimasut pillugit nassuiaat ilanngullugu.
5) ukiumi pilersitsivimmi akit angissuseqartitaanerat atorlugu aningaasalersuinissamut pilersaarut, matumunnga nassuiaateqarluni, aningaasaatit pisariaqartut sanaamut aningaasartuutit matuneqarnissaannut aammalu ingerlatsinermut aningaasaatissat qanoq iliorluni pissarsiarineqarnissaat naatsorsuutigineqartoq.
6) piginneqatigiiffiup nammineq siulequtassaasa pigineqareernerannik nalunaarut.
7) pilersitsinermut aningaasartuutinit akiliutissani kommunep qanoq iliorluni pissarsiarisimanerinik nalunaarut, aamma ingerlatsinissamut aningaasaatit pissarsiarineqarsimanerat pillugu nassuiaatit tapertaasinnaasut.
8) piginneqatigiiffiup ileqqoreqqusaasa assingat ataaseq aamma generalforsamlingemi taakku akuerineqarsimanerat aamma siulersuisunut ilaasortat aqqi pillugit nalunaarut.
9) illorsuarnut oqartussaatitat, peqqinnissamut oqartussaatitat, sulinermik nakkutilliisut aamma oqartussaatitat allat akuersineri.
10) inuutissarsiummik ingerlataqarnissamut allagartap akuersissutip pissarsiarineqarneranik, akuersissuteqarnermut normut, immaqalu avammut tuniniaasarnissamut akuersissutip taamaangajattullu pissarsiarineqarnerannik nalunaarut.
11) piginneqatigiiffiup naatsorsuutaasa assingat nuuttitaq aamma ammaanermi pigisaqarsutsimik (pigisaqarnermut tunngasut) nalunaarut.
12) makkuninnga pisoqarsimappat assingi nuuttitat, pisinissamik isumaqatigiissutit, tunisaqarnissamik isumaqatigiissutit, suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit, qularnaveeqqusiinerit taamaangajattullu.
13) ingerlatsinermi siulersuinerup qanoq iliorluni isumagineqarumaarneranik nalunaarut.
14) illorsualiap ingerlanneqarnissaa pillugu piffissamik pilersaarut.§ 14. Innaallagissiorfissaq imaluunniit imeqarfiliassaq pilugit kommunalbestyrelsep qinnuteqaataa paasissutissanik imaattunik imaqassaaq:
1) pissutsit aalajangerneqarsimasut naapertorlugit § 13, imm. 1), 2), 3), 4), 5), 7), 9), aamma 14).
2) kommunep ileqqoreqqusaata pissusissamisut aalajangersakkap assinga ataaseq.
Imm. 2. Sanaaq piginneqatigiiffiup pilersissimappagu qinnuteqaat paasissutissanik imaattunik imaqassaaq:
pissutsit aalajangerneqarsimasut naapertorlugit § 13, imm. 1), 2), 3), 4), 5), 6), 7), 8), 9), aamma 14).
Imm. 3. Sanaaq imaqassappat sanaap atareersup imaluunniit sanaap atareersup ilaasa ingerlatarilernissaannik, ingerlatarinnilernissamut allakkiat nassaassaasinnaasut assingat nuuttitaq nassiunneqassaaq.§ 15. Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutigisinaavaat paasissutissat §§ 13-imi aamma 14-imi taaneqartut saniatigut paasissutissat suut nassiunneqassanersut.
§ 16. Aningaasat akuersissutit qanoq ittut paasinarsippata Namminersornerullutik Oqartussat qinnuteqartoq tapiissutissat pillugit neriorsuummik nalunaarfigisinnaavaat ukiumi illorsualiornerup aallartiffigisinnaasaani 1. januar nallertinnagu.
§ 17. Nalunaarut atortuulerpoq 1. april 1981.
Imm. 2. Tamanna peqatigitillugu Nunaqarfinnut Isorliunerusunullu Qullersaqarfiup kaajallaasitaa nr. 1, 2. november 1979-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, Nuuk, 18. marts 1981
Anders Andreassen/
Margrethe Sørensen