Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqarnerat pillugu Landstingip inatsisaa nr. 5/1980 16. oktober 1980-imeersoq.
Kapitali I.
Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut.§ 1. Qanganitsanut eqqaassutissat nunami ersiinnartut, soorlu illukut, nunaqarfiit, tupeqarfiit, attakut, ilerrit ujaqqanillu qarmakkat eqqissisimatitaapput aammalu ajoquserneqassanatik, allanngortinneqassanatik imaluunniit tamakkua ilaat tamakkerlugilluunniit nuunneqassanatik. Aamma qanganitsanut eqqaassutissat iluini qaavinilu sanasoqassananilu, assaasoqassananilu, assallatserisoqassananilu, ikumatitsisoqassananilu tupertoqassanngilaq imaluunniit igitassanik igitsisoqassanani.
Imm. 2. Qanganitsanut eqqaassutissat pillugit malittarisassat siuliini pineqartutut ittunut 1900-up kingornaneersunut, illunut suli atortunut inussunnullu atunngillat.
Imm. 3. Kulturimut atuartitsinermullu landsstyrimi ilaasortaq Kalaallit Nunaata Katersugaasivia oqaaseqartereerlugu imm. 1-imi aalajangersakkaniit immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaavoq.§ 2 . Kalaallit Nunaata Katersugaasiviata qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut nalunaarsugarissavai.
§ 3. Qanganitsanut eqqaassutissanit imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsuniit §l-imi pineqartuniit 20-meterisut ungasitsigisumi qanganitsanut eqqaassutissanut kusanaallisaataasinnaasumik qanorluunniit ittumik suliffeqarnissaa inerteqqutaavoq. Qanganitsanut eqqaassutissanut atasumik nassaat attorneqassanngillat, imaluunniit Katersugaasiviup piumasaqarneratigut tunniunneqassallutik, peerneqarsimassagunik.
Imm. 2. Kalaallit Nunaata Katersugaasivia imm. 1-imi aalajangersakkaniit immikkut iliuuseqarsinnaavoq. Aalajangiinera kulturimut atuartitsinermullu landsstyrimi ilaasortamut suliassanngortinneqarsinnaavoq.§ 4. Nunami sulinermi qanganitsanut eqqaassutissamik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsumik nassaartoqarpat suliap qanganitsamut eqqaassutissamut attuumassuteqartortaa unitsinneqassaaq. Nassaat Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pigaat qinnuteqartoqarneratigullu ingerlaannartumik tunniunneqassallutik. Katersugaasiviup suliamik ingerlatsisoq piaarnerpaamik nalunaarfigissavaa suliaq ingerlatiinnarneqarsinnaanersoq imaluunniit unitsinneqassanersoq misissuisoqareernissaata tungaanut imaluunniit eqqissisimatitassanngortitsineqassappat tamatuma aalajangiiffigineqarnissaata tungaanut. Katersugaasiviup aalajangigaa kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortamut suliassanngorteqqinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Suliap unitsinneqarneratigut inuinnaq annaasaqarsimaguni taarsiivigineqarnissamik piumasaqartussaavoq. Taarsiivigineqarnissamik piumasaq Kalaallit Nunaata Katersugaasivianut saqqummiunneqassaaq, taassuma taarsiiviginninnissamik apeqqut kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortamut saqqummiutissavaa.§ 5. Kalaallit Nunaata Katersugaasivia piginnaatinneqarpoq qanganitsanut eqqaassutissanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik nunami sulinermi saqqummersunik kinguartinneqarsinnaanngitsunik misissuinissaminut.
Imm. 2. Misissuinerup aallartinneraniit sapaatip akunnera ataaseq qaangiutsinnagu suliassaq kulturimut atuartitsinermullu qullersaqarfimmut saqqummiunneqassaaq, suliallu ingerlatinnissaanut aningaasanut atugassanut siumut missingersuusiornissaq isumaqatigiissutigineqassaaq.§ 6 . Piginnaatitsissut §5-imi taaneqartoq aamma atorpoq qanganitsanut eqqaassutissanut imaaniittunut.
§ 7. Kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortap Kalaallit Nunaata Katersugaasiviata inassuteqarneratigut qanganitsanut eqqaassutissanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik nassaanillu misissuinissamut assaanissamullu akuersissuteqarfigisinnaavai suliffeqarfiit (institutioner) allat imaluunniit ilisimatuutut peqatigiiffiit.
Imm. 2. Kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortap akuersissutinut imm. 1-imi taaneqartunut malittarisassat erseqqinnerusut aalalajangersassavai.§ 8. Nassaat ataasiakkaat katersugaasiveqarneq pillugu Landstingip peqqussutaa naapertorlugu kapitalimi tassani aalajangersakkani aamma ilaapput.
Kapitali II.
Illut, iliveqarfiit, illut ilaat inussuillu.§ 9. Illut, iliveqarfiit, illut ilaat inussuillu oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarnertik pissutigalugu allanngutsaalinissaat annertuumik pingaaruteqartut eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu eqqissisimatitsinermut atatillugu eqqissisimatitsinerup imarisaa annertussusialu pillugit aalajangiisoqassaaq. Aamma aalajangiisoqarsinnaavoq piginnittoq, atuisoq imaluunniit kommune susassaqartoq eqqissisimatitsinissap naammassineqarnissaanut sunik qanoq iliuuseqassanersoq.§ 10. Kalaallit Nunaata Katersugaasivia illut, iliveqarfiit, illut ilaat inussuillu allanngutsaaliortariaqartut pillugit paasissutissanik katersuillunilu nalunaarsuisassaaq.
§ 11. § 9 malillugu eqqissisimatitassanngortitsinissamik apeqqut kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortamit aalajangiiffigineqassaaq.
§ 12. Kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortaq illunik eqqissisimatitsinermut isumalioqatigiissitamik pingasunik ilaasortalimmik pilersitsissaaq. Isumalioqatigiit illunik eqqissisimatitsinermut tunngasumik suliassani siunnersuisartuussapput.
§ 13. Kalaallit Nunaata Katersugaasivia illunik, iliveqarfinnik, illut ilaannik inussunnillu § 9-mi taaneqartunik nunap kulturikkut oqaluttuarisaanerata paasiniarneranut pingaaruteqartunik eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassanngortitsisuussaaq.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassanngortitsisinnaapput naalagaaffik, kommunet imaluunniit peqatigiiffiit, kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortap taamaaliornissamut akuerisimasai.§ 14. Kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortaq eqqissisimatitassanngortitsinermik aalajangiisinnagu, eqqissisimatitassanngortitap suunera qanorlu annertutiginera inunnut tamanut, piginnittunut, atuisumut kommunemullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 2. Ilisimatitsissummi akerliliinissamut taarsiivigineqarnissamillu piumasaqaateqarnissamut sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik piffissaliineqassaaq.
Imm. 3. Ilisimatitsissutip imm. 1-imi taaneqartup nalunaarutigineqarneraniit eqqissisimatitassanngortitsiniarnermut akornutaasinnaasumik ajornartorsiutaasinnaasumilluunniit qanoq iliuuseqartoqassanngilaq.§ 15. Kalaallit Nunaata Katersugaasiviata illut, iliveqarfiit, illut ilaat inussuillu eqqissisimatitat nalunaarsugassarai.
§ 16. Eqqissisimatitassanngortitsiniarneq pissutigalugu taarsiivigineqarnissamik piumasaqaateqanngippat kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortaq eqqissisimatitsinissamik aalajangiisinnaavoq.
Imm. 2. Taarsiivigineqarnissamik piumasaqaateqartoqarpat suliassaq landsstyrimut saqqummiunneqassaaq. Taarsiivigineqarnissamik piumasaqaat landsstyrip akuersaarsinnaanngippagu kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortap pineqartoq eqqartuussisunut unnerluutigissavaa apeqqut aalajangiiffigisassanngorlugu.§ 17. Eqqissisimatitassanngortitsineq tamanut nalunaarutigineqassaaq eqqissisimatitassanngortitsinermik aalajangiinerup kingorna ullut 14 qaangiutsinnagit, taamatullu suliassamut inuit attuumassuteqartut ilisimatinneqassallutik.
§ 18. Kapitali una malillugu eqqissisimatitsinermik atorunnaarsitsineq imaluunniit allanngortitsineq eqqissisimatitassanngortitsinermi periaatsit malillugit pissaaq.
Imm. 2. Illunik eqqissisimatitsinermi isumalioqatigiissitat oqaaseqartereerneratigut kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortap akuersissutigisinnaavaa eqqissisimatitsinermik aalajangersakkat malinneqanngitsoornissaat, tamanna eqqissisimatitsinermi siunertamut ajoqutaanngitsumik pisinnaappat.
Kapitali III.
Nunat kulturikkut oqaluttuarisaanermut tunngassutillit.§ 19. Paragraffini 9-18-imi malittarisassat malillugit nunat sumiiffiillu oqaluttuarisaanermut tunngassuteqarnerat pillugu aserutsaaliugaanissaat annertuumik pingaartinneqartut eqqissisimatitaasinnaapput.
Kapitali IV.
Eqqissisimatitsinerup sunniutai.§ 20. Kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortaq malittarisassiorsinnaavoq Kalaallit Nunaata Katersugaasiviata eqqissisimatitanik nakkutiginninnera pillugu.
Imm. 2. Landsstyrimi ilaasortap piginnittoq atuisorluunniit peqqussuteqarfigisinnaavaa pissutsit inatsisinut akerliusut pissusissaattut iliseqqullugit. Peqqussutigineqartoq piffissaliussap naannginnerani naammassineqanngippat suliaq suliarineqarsinnaavoq piginnittumut atuisumulluunniit akiligassanngorlugu.§ 21. Mianersoqquneqarsinnaalluniluunniit pillaammik akiliisinneqarsinnaavoq inuk:
1) §1 imm. 1-imik, §3 imm. 1-imi oqaaseqatigiinnik siullernik, §4 imm. 1-imi oqaaseqatigiinnik siullernik tulliinillu, §8-mik, §14 imm. 3-mik unioqqutitsisoq.
2) §1 imm.3,§ 3,-imm. 1-imioqaaseqatigiit aappaannik, §3 imm. 2-mi oqaaseqatigiinnik siullernik, §4 imm. 1-imi oqaaseqatigiit pingajuinik, §9 imm. 2, §14 imm. 3, §18 imm. 2 §19 naapertorlugit patsisissaatitanik inassutigisanilluunniit sumiginnaasoq.
Kapitali V.
Inatsisip atulerneranut aammalu ikaarsaariarnermi aalajangersakkat.§ 22. Siornatigut eqqissisimatitsinerit inatsit una naapertorlugu eqqissisimatitsinernik taarserneqanngitsut atorunnaarsitaanissamik tungaannut atuinnassapput.
§ 23 Kulturimut atuartitsinermullu tunngasunut landsstyrimi ilaasortaq piginnaatinneqarpoq maleruagassat inatsimmi taaneqartut, tassunga ilanngullugit ikaarsaarnermi aalajangersakkat, naammassineqarnissaannut erseqqinnerusunik aalajangersagaliornissaminut.
§ 24. Inatsit una 1. januar 1981-imi atulissaaq, tamannalu peqatigalugu Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 266, 22. maj 1974-imeersumiaalajangersakkat Landstingip inatsisaatigut matumuuna taarserneqartut atorunnaassallutik.
Ulloq 16. oktober 1980
Jonathan Motzfeldt/
Thue Christiansen