Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaanermut, ilinniarnermut tapiisarnermut inuutissarsiutinillu ilitsersuinermut Landstingip peqqussutaa nr. 4, 24. oktober 1980-imeersoq.

Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinermut inatsimmi nr. 582 29. november 1978-imeersumi §§ 1 aamma 5 kiisalu Kalaallit Nunaanni suliffissaqartitsiniarnermut isumaginninnerrnullu inatsimmi nr. 580 29. november 1978-imeersumi § 1 tunngavigalugit makku aalajangersarnerqarput:

 

Kapitali I.
Inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsineq.

§ 1. Inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinerit naammassiniarneqassapput inuutissarsiutitigut suliffissaqartitsiniarnikkullu anguniagassatut Landstingip aalajangersagaasa anguniarneqarnissaannik kinguneqartussat.
Imm. 2. Ilinniagassanut ataasiakkaanut malittarisassat erseqqinnerusut, ilaatigut ilinniarfissanut isernissamut piumasarisanik, ilinniarniakkap suuneranik nassuiaatinik, sivisussusianik, naammassinissaannullu piumasarisanik imallit Inuutissarsiornermut Pisortamit immikkut Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutitaarniarluni tunngaviusumik ilinniatitaaneq pillugu Landstingip peqqussutaanut nr. 5 naapertuuttunik kaajallaasitaliornikkut aalajangersarneqassapput.

§ 2. Inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinerit tamanut ammasuupput, takuulli § 1, imm. 2, ukunnunnga:
1) Kalaallit Nunaanni najugaqavissunut,
2). Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunut, inunngornermillu kinguninngua ukiuni 5-ni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimasunut,
3) Angajoqqaaqartunut minnerpaamik aappaa 1.-mi imaluunniit 2.-mi piumasarineqartumut naleqquttumik.
Imm. 2. Inuutissariornermut Pisortap aalajangersinnaavaa inuk kinaluunniit immikkut ittumik Kalaallit Nunaannut atassuteqartoq inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaanermut peqataasinnaassasoq.

§ 3. Ilinniartitaaneq peqataasunut akeqanngilaq.
Imm. 2. Inuutissarsiornermut Pisortap aalajangersinnaavaa inuutissarsiutitaarniarluni ilinniarnermut peqataasut ilinniarnermut atortut pigilivitassatik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akilissagaat.

§ 4. Inuutissarsiornermut Pisortap inuutissarsiutinik ilinniartitsinermut ataatsimiittartunik (erhvervsuddannelsesråd) pilersitsissaaq inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaanerup ineriartorneranik malinnaasussanik aammalu inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinerup pilerssaarusiorneranik qanorlu ingerlanissaanik ilinniartitaanermilu tapiissutinut malittarisassat aalajangersarneqarnerini siunnersuisartussanik. Rådimi apeqqutit suulluunniit inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinermut pingaaruteqartut suliarineqarsinnaapput. Ilinniartitsinissanik nutaanik aallartitsinissat, ilinniartitsinernik atuutereersunik allanngortitsinissat kiisalu inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinermut tunngasunut aningaasartuutissanik Landstingip angingaasartuutissanik inatsisiliassaanut siunnersuutissanut missiliuutit il.il. ataatsimiittartulianut oqaaseqarfissanngorlugit saqqummiunneqartassapput.
Imm. 2. Ilinniartitsinermut ataatsimiittartut ilaasortaqarput siulittaasumik ilasortanillu allanik 8-nik. Siulittaasoq Inuutissarsiornermut Pisortamit toqqarneqassaaq. Ilaasortanit allanit Kalaallit Nunaata Landstingianit tikkuarneqassapput 3, ilaasortat 2 Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Katuffiannit, S.I.K.-mit, ilaasortaq 1 piniartut aalisartullu katuffiannit, KNAPP-imit, ilaasortaq 1 Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiannit, DGA-mit ilaasortarlu 1 akissarsiaqartitsinermi isumaqatigiinniartarfimmit. Ilaasortat taaneqartut kingulliit 8 sinniisussaannik tikkuaaneqassaaq.
Imm. 3. Kulturimut atuartitsinermullu Qullersaqarfimmi aamma Inuutissarsiornemnut Pisortaqarfimni direktørit rådimi aalajangersimasumik ataatsimeeqataasartuussapput.
Imm. 4. Rådi Iitunikkut paaslsimasalinnik ataatsimiinnermi peqataaqqullugit qaaqqusisinnaavoq.
Imm. 5. Ilinniartitsinermi Pisortaq (uddannelsesinspektør) rådimi allattuuvoq, tak. § 5.
Imm. 6. Rådip nammineerluni qanoq sulisarnissaminik maleruagassani aalajangersassavai.

§ 5. Inuutissarsîornermut Pisortaq suliffeqarfinunut atasumik   ilinniartitsinermut qullersaqarfiliussaaq inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinermut ingerlatsivissamik pilersaarusiornermullu pisortaasussamik.

§ 6. Inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinissamik nutaamik pilersitsinissamik aalajangiisoqaraangat Inuutissarsiornermut Pisortaq fagudvalgimik pilersitsissaaq. Udvalgip suliarissavaa ilinniartitsinissap eqqarsaatigineqartup qanoq imaqarnissaanik siunnersuusiorneq atuagarsornikkut assassornikkullu. Ilinniartitsinissap qanoq imaqarnissaanik siunnersuut inersimasoq inuutissarsiutitaarniarlunî ilinniartitsinermut rådimut saqqummiunneqassaaq, taassumalu Inuutissarsiornermut Pisortamut inassuteqaatigissavaa.

§ 7. Ilinniartitsinissap aallartinnissaa aalajangerneqarpat Inuutissarsiornermut Pisortaq inuutissarsiutinut pingaarnernut brancheudvalgimik pilersitsissaaq.

§ 8. Inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinerit aallartinniarneqartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pisortanit aningaasalersorneqartussat rådimut nalunaarutigineqassapput. Nalunaarut imaqassaaq ilinniartitsinerup siunertaanik îmarisaanillu nassuiaatinik.

 

Kapitali II.
Ilinniarnermut tapiissutit.

§ 9. Kalaallit Nunaata Landstingiata aningaasanik tamatumunnga atugassanik immikkoortitsisimanera naapertorlugu meeqqat atuarfiata avataani Inuutissarsiornermut Pisortap tapiiffigineqarsinnaasutut akuerisaanik ilinniarnernik ingerlatsisut ilinniarnermut tapiiffigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Tapiissutit tunniunneqarsinnaapput ilinniarnernut Kalaallit Nunaanni ingerlatanut kiisalu ilinniarnernut Kalaallit Nunaata avataani ingerlatanut ilinniarnerit ingerlatat inuiaqatigiinnit kalaallinit atorfissaqartinneqaraangata aairanalu ilinniarneq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarsinnaanngittaraangat.

§ 10. Tapiissutit tunniunneqarsinnaapput inunnut inuiaqatigiinnut kalaallinut iiranikkut atassuteqartunut.
Imm. 2. Tapiiffigineqarsinnaanermut piumasarineqarpoq ilinniarniartup qallunaat naalagaaffianni innuttaaqataanissaa. Takornartat ilinniarnerminnut tapiiffigineqarsinnaasarput nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutit tunngavigalugit, imaluunniit malittarisassat Inuutissarsiornermut Pisortap aalajangersagai naapertorlugit.

§ 11. Ilinniarnermut tapiissutit Landstingip peqqussutaani matumani pineqartut tunniunneqarsinnaanngillat ilinniartunut inatsisit isumaqatigiissutilluunniit immikkut ittut malillugit qitornamik Kalaallit Nunaata avataani ilinniariartornerannut tapiissutisisinnaasunik angajoqqaaqartunut.
Imm. 2. Ilinniartut ulluinnarni inuuniarnermi aningaasartuutinik matussutissatut siunertaqartumik pisortatigoortumik tapiiffigineqartartut ilinniarnermut tapiissutinik pisinnaajunnaarsitaasinnaapput.

§ 12. Ilinniarnermut tapiissutit tunniunneqarsinnaapput ikiorsiissutitut (stipendiatut), attartukkatut taarsersugassatut ilinniarnermulluunniit atugassanik aningaaserivinnit  Kalaallit Nunaanniittunit Danmarkimiittunilluunniit attartukkanut qularnaveeqqusiinertut.
Imm. 2. Ilinniarnissamut attartukkanik qularnaveeqqusiinermut ilaatinneqarputtaaq attartornermi erniat aningaasartuutillu allat.
Imm. 3. Tapiissutit angissusissaannut aalajangiisuutinneqarsinnaavoq inuup nanunineq, aapparisap inooqatigisalluunniit imaluunnit angajoqqaat qanoq aningaasaqartigissusiat.
Imm. 4. Ilinniarnermut atasumik angalanerit, tassunga ilanngullugit atuanngiffeqarnermi angalanerit, tamatigut akeqanngitsumik pisassapput.

§ 13. Ilinniarnermut tapiissutit tunniunneqartarnissaannik malittarisassat erseqqinnerusut,taakkununnga ilanngullugit tapiiffigineqarsinnaanermut piumasarisat, tapiissutit qanoq ittuunissaat angissusissaallu kiisalu tapiissutit taarserneqartarnissaat Inuutissarsiornermut Pisortajnit aalajangersarneqassapput inuutissarsiutitaarniarluni ilinniartitsinermut ataatsimiittartuliamik oqaaseqarfigineqareernerisigut.

§ 14. Inuutissarsiornermut Pisortaq ataatsimiittartuliussaaq   ilinniartitaanermut tapiissutit pillugit Pisortamut isummersuisuusussamik.
Imm. 2.  Rådi ilaasortaqassaaq siulittaasumik ilaasortanillu allanik 6-inik. Ilinniartitsinermut pisortaq, tak. § 5, ilinniartitaanermut tapiissutit pillugit ataatsimiittartuliamut siulittaasuussaaq. Allanik makkuninnga ilaasortaqassaaq: sinniisoq 1 Inunnik Isumaginninnermut Qullersaqarfiitunit, sinniisoq 1 Kulturimut Atuartitsinermullu Qullersaqarfimmit, sinniisoq 1 Kalaallit Nunaanni Kommunet Kattuffiannit, sinniisoq 1 Kalaallit Nunaanni atuagarsorluni ilinniartunit, sinniisoq 1 Kalaallit Nunaanni ilinniartuusunit allanit ilinniagaqartunit aairana sinniisoq 1 Danmarkimut ilinniariartorsimasunit. Ilaasortat pingasut taaneqartut kingulliît sinniisussaannik tikkuaaneqassaaq.
Imm. 3. Ilinniartitsinermut Qullersaqarfiup ilinniarnermut tapiissutit pillugit immikkoortoqarfiani pisortaq rådimut allattuussaaq, tak. § 15.
Imm. 4. Rådip nammineerluni qanoq sulisarnissaminik maleruagassani aalajangersassavai.

§ 15. Ilinniartitsinermut Qullersaqarfinuni ilinniarnermut tapiisarnermik ingerlatsivissamik pilersitsineqassaaq. Ingerlatsivik taanna Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu immikkoortortaqarfeqassaaq.
Imm. 2. Danmarkimi immikkoortortaqarfiirani pisortaasoq ilinniarnermut tapiissutit pillugit ataatsimiittartuliat ataatsimiinnerini ataatsimeeqataasinnaavoq.

§ 16. Ilinniarnermut tapiissutit pillugit aalajangikkat Inuutissarsiornermut Pisortamut ingerlateqqinneqarsinnaapput, taassumalu aalajangiinera allamut ingerlateqqinneqarsinnaanngilaq.

 

Kapitali III.
Inuutissarsiutinik ilitsersuineq.

§ 17. Kommunet inuutissarsiutinik ilitsersuineq akeqanngitsumik ingerlatissavaat, tak. Landstingip peqqussutaa nr. 12, 16. oktober 1979-imeersoq Kalaallit Nunaanni suliffissarsiuussisarneq sulisussarsiuussisarnerlu pillugit § 1. Malittarisassat tamatumunnga tunngasut Inuutissarsiornermut Pisortamit aalajangersarneqassapput.

 

Kapitali IV.
Atortussanngortitsineq.

§ 18. Peqqussut atortussanngortinneqarpoq 1. januar 1981-imiit.



Nuuk, 24. oktober 1980.




Jonathan Motzfeldt

/

Lars Emil Johansen