Katersugaasiveqarnermut Landstingip peqqussutaa nr. 2, 21. oktober 1980-imeersoq.

 

Kapitel 1.
Siunertat.

§ 1. Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit kalaallit kulturikkut kingornussaannik tammatsaaliuisutut sulissapput, allattuillutik, katersuillutik pigisanik uninngatitsisuullutik misissuillutillu amiakkuusunik (illukunik, pigisanik, paasissutissanik) paasiniaanermikkut kulturip ineriartorsimaneranik paasissutissiisutut iluaqutigineqarsinnaasunik, taraatumunnga ilanngullugu eqqumiitsuliornerup ineriartorsimaneranut aammalu Kalaallit Nunaanni inuit pinngortitallu akunnerminni tapersersoqatigiissutut ingerlasimanerannut paasissutissiinissamut sulissussisuussallutik
Imm. 2. Inuit kalaallit kulturikkut kingornutaannik ilisimasaqarnerulernissaat katersugaasiviit sulissutigissavaat.
Imm. 3. Aamma Kalaallit Nunaata avataani kulturit allat ilisimaneqarnerulernissaat katersugaasiviit sulissutigisinnaavaat.

 

Kapitel 2.
Kalaallit Nunaata Katersugaasivia.

§ 2. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat   pilersissavaat akisussaaffigalugulu suliffeqarfik kulturimut atuartitaanermullu qullersaqarfimmut atasoq Kalaallit Nunaata Katersugaasivia, Grønlands Landsmuseum.

§ 3. Nunap Katersugaasiviata, Grønlands landsmuseumip nuna tamakkerlugu suliniutissat § l-imi taagorneqartut siulersussavai, tamatumunnga ilanngullugit suliassat itsarnitsanik eriagisassanik nunamit imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik (jordfaste) illunillu eqqissisimatitsinissaq Landstingip inatsisaa naapertorlugu Kalaallit Nunaata Katersugaasivianut suliassaatinneqarput.
Imm. 2. Nunap Katersugaasivia pisariaqarnera naapertorlugu siunnersuisutut ikiuuttassaaq §§ 12 aamma 13-imi taaneqartunut katersugaasivinnut allanut.
Imm. 3. Nunap Katersugaasivia ukiumoortumik nalunaaruteqartassaaq katersugaasiviit sulinerat pillugu.
Imm. 4. Nunap Katersugaasivia inunnit tamanit piffissami aalajangersimasumi iserfigineqarsinnaassaaq akeqanngitsumillu atuarfinniit ilinniarfittullu suliffinnit atuartitsinermu± ilagitillugu katersugaasivimmit takusaaniartunut orninneqarsinnaassalluni.
Imm. 5. Nunap Katersugaasiviata peqataaffigissavaa itsarnitsat eriagisassat nunamit imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut nunallu eqqissisimatitat tikinneqarsinnaanissaat inunnut tamanut takusarneqarsinnaasuutillugit.

§ 4. Nunap Katersugaasiviata ulluinnarni ingerlanneqarneranik isumaginnittussamik Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat katersugaasiviup pisortaanik atorfinitsitsissapput.

§ 5. Kulturimut atuartitaanermullu landsstyrimi ilaasortap aalajangersassavai Kalaallit Nunaanni Katersugaasiviup sulinerani maleruagassiat erseqqinnerusut.

 

Kapitel 3.
Nassaat (pigisat ataasiakkaat).

§ 6. Pigisat pisoqqat inunnit sanaajusimasut imaluunniit atortorineqarsimasut nunami ittut imaluunniit nunami imaluunniit imaani issimasut nassaat Nunap Katersugaasivianut nalunaarutigineqassapput. Nassaartup nassaani allanngortissanngilai (tigussanngilai), aserornissaminnilli imaluunniit suujunnaarnissaminnik navianartorsiortitaappata ilivitsuutillugit ilaannakorlugilluunniit tigusinnaavai inissinnissaat eqqarsaatigalugu.
Imm. 2. Inuit aamma uumasut iliverneqarsimasut sinnikui aamma imm. 1-imi taaneqartunat pinngitsoorani nalunaarutigisassanut ilaapput.
Imm. 3. Pigisat sinnikullu imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqarput.
Imm. 4. Nunap Katersugaasiviata erseqqinnerusumik aalajangissavaa pigisat sinnikullu imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartut sumi uninngatinneqassanersut aamma inissinneqassanersut.

§ 7. Nassaanik § 6-imi taaneqartunik nassaartup nassaarnerminut atasumik aningaasartuutigisimasai naapertuuttumik matuneqassapput.
Imm. 2. Qaqutigoorluinnartunik eriagisariaqarluinnartunillu nassaartut akilerneqarsinnaapput Kalaallit Nunaata Katersugaasiviata naliliinera malillugu.

 

Kapitel 4.
Annissinissamik inerteqqut.

§ 8. Immikkut akuersissuteqarsimanngippat nassaat 1940 sioqqullugu pigisaasimasut kalaallinit pisut imaluunniit kalaallit kulturikkut oqaluttuarisaanerannut paasissutissatut immikkut pingaaruteqartut, § 1, imm. 1 naapertorlugu, Kalaallit Nunaanniit anninnissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Akuersissut imm. 1-imi taaneqartoq Nunap Katersugaasiviani pisortamit tunniunneqassaaq, taannalu aamma annissassatut kissaatigisap qanoq pisoqaatiginera nalornineqarpatpisoqaassusianik aalajangiisuussaaq.
Imm. 3. Kalaallit Nunaata Katersugaasiviani pisortap siunnersuuteqarneratigut kulturimut atuartitaanermullu landsstyremi ilaasortaq aamma pigisanik 1940-p kingornaneersunik, annissinissamik inerteqquteqarsinnaavoq pineqartut immikkut soqutiginaateqarpata, tak. imm. 1.

 

Kapitel 5.
Oqaluffiup pigisai.

§ 9. Kulturimut atuartitaanermullu landsstyremi ilaasortaq Kirkenævni suleqatigalugu Kalaallit Nunaata Katersugaasiviata oqaluffiit pigisaannik allattuinissaminut maleruagassaanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.

 

Kapitel 6.
Kalaallit Nunaanni katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliaq (nævn).

§ 10. Landstingimut qinersineqareernerit tamaasa kulturimut atuartitaanermullu landsstyrip ilaasortaa Kalaallit Nunaanni katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliamik, Grønlands Museumsnævn, pilersitsisassaaq. Ataatsimiititaliaq 5-nik ilaasortaqassaaq, taakkunannga marluk kulturimut atuartitaanermullu Landsstyrip ilaasortaanit tikkuarneqassallutik. Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit Kattuffiat, katersugaasiviit allat (§§ 12 aamma 13 naapertorlugit) aammalu naalagaaffiup katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliaa tamarmik ataatsimik toqqaassapput. Katersugaasivimmi pisortaq ataatsimiititaliami ataatsimeeqataasassaaq  (taaseqataasinnaanani).
Imm. 2. Kulturimut atuartitaanermullu aqutsisuutitaq  ataatsimiititaliamut allatseqarfiussaaq.
Imm. 3. Kulturimut atuartitaanermullu landsstyrip ilaasortaa katersugaasiviit allat sinniisussaminnik tikkuaanissaat pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassaaq.

§ 11. Kalaallit Nunaanni Katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliaq katersugaasiveqarnermut ilisimasassanik apeqqutinut tamanut Nunap Katersugaasiviata katersugaasiviillu allat sulinerannut tunngassuteqartunut siunnersuisartuussaaq.
Imm. 2. Ataatsimiititaliap sulineranut tunngassuteqartumik aningaasartuutit Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanit akilerneqassapput.
Imm. 3. Kulturimut atuartitaanermullu landsstyrip ilaasortaata ataatsimiititaliap sulinerani aalajangersagassat allat aalajangersassavai.

 

Kapitel 7.
Katersugaasiviit allat.

§ 12. Kulturimut atuartitaanermullu landsstyrip ilaasortaata Kalaalllt Nunaanni Katersugaasiveqarnermut ataatsimiiititaliap siunnersuuteqarneratigut katersugaasiviit allat akuersissuteqarfigisinnaavai suliniutinik § l-imi taaneqartunik tamakkiisumik imaluunniit ilaannaannik imaluunniit suliassanut aalajangersimasunut killilikkanik suliaqarnissaannut.
Imm. 2. Katersugaasiviit allat § l-imi taaneqartut aalajangersakkanik kinguliini taaneqartunik naammassinnissimasuussapput:
1) Katersugaasivik kommunemit pigineqartuussaaq, kommunemit piginneqataaffiulluni imaluunniit imminut ingerlatittuulluni imaluunniit peqatigiiffimmit katersugaasivimmik ingerlatsinissamik siunertaqartumit pigineqarluni.
2) Katersugaasiviup ileqqoreqqusai,suliarineqartut tamanit atorneqarsinnaasutut kulturimut atuartitaanermullu qullersaqarfiup ileqqoreqqusaliai tunngavigalugit, Kalaallit Nunaanni Katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliamit akuerineqassapput.
3) Katersugaasivik naapertuuttumik katersugaasivippalaartuussaaq aningaasatigullu tunngavissaqassalluni taamatut ingerlanissaminut periarfissaqartinneqarluni.
4) Katersugaasiviit ukiumoortumik naatsorsuutinik, budgetimik nalunaarummillu Kalaallit Nunaanni Katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliamut nassiussisassapput.

§ 13. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni Katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliap siunnersuuteqarneratigut katersugaasivinnut allanut aalajangersakkanik aamma kinguliini allassimasunik naammassinnissimasunut tapiissuteqarsinnaapput:
1) Katersugaasiviup pisortaa suliassamut pisariaqartunik pikkorissuseqassaaq Kalaallit Nunaannilu Katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliamit akuerineqarsimasuussalluni.
2) Pisortap aningaasarsiai Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanit akuerineqarsimasuussapput.
3) Katersugaasivik inunnit tamanit, ammasarfiit aalajangersimasut siumut nalunaarutigineqareersimasut nalaanni, takusarneqarsinnaasuussaaq akeqanngitsumillu atuartunit ilinniarfinneersunillu iserfigineqarsinnaassalluni ilinniartitaanernut atasumik takusarneqaruni.

 

Kapitel 8.
Tapiissutit.

§ 14. Kommunet katersugaasivinnut allanut § 12 naapertorlugu akuerineqarsimasunut tapiissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat katersugaasivinnut § 13 naapertorlugu akuerineqarsimasunut tapiissuteqassapput katersugaasiviup kommunemit allanillu tapiissutisiarisimasaasa 40%-iannik.
Imm. 3. Tapiissutit katersugaasiviup ingerlanneqarneranut atorneqassapput. Katersugaasiviup sulineranut akornutaannginnissaa najoqqutaralugu katersugaasivik aamma kulturimut tunngassuteqartunik allanik suliniuteqarsinnaavoq.
Imm. 4. Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutissaasa naatsorsorneqarnissaannut taamaallaat tunngavigineqarsinnaapput ingerlatsinermut aningaasartuutit  aammalu katersugaasivimmi teknikimut tunngasunik atortulersuinerup tapiiffigineqarnissaannut tunngassuteqartut.

 

Kapitel 9.
Immikkut aalajangersakkat atortuulersitsinissamullu aalajangersakkat.

§ 15. Kulturimut atuartitaanermullu landsstyrip ilaasortaata immikkut pisariaqartillugu aaqqissuussinerugallartutut peqqussutip aalajangersagartai saneqqussinnaavai pisariaqartitsineq najoqqutaralugu, peqqussutip iluani misiliinerit ikiorserneqarnissaasa tamanna pisariaqartikkaat isumaqarfigineqarpat.
Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat imm. 1 naapertorlugu misiliilluni suliniutinut tapiissuteqarsinnaapput.

§ 16. Kulturimut atuartitaanermullu landsstyrip ilaasortaa maleruagassanik erseqqinnerusunik iliuusissanik peqqussummi taaneqartunik atulersitsisussanik aalajangersagaqarsinnaavoq, tamatumunnga ilanngullugu immaqa ikaariarnerup nalaani atortussanik aalajangersakkanik.

§ 17. Peqqussut manna atulissaaq 1. januar 1981.




Ulloq 21. oktober 1980.




Jonathan Motzfeldt

/

Thue Christiansen