Kalaallit-Nunaanni ilageeqarneq pillugu landstingip peqqussutaa nr. 15, 25. oktober 1979.
Kapitali I.
Ilagiit siulersuisui suliassaallu.§ 1. Kalaallit Nunaanni ilagiit qitiusumik aqunneqarnerata siulersugaaneratalu isumagineqarnissaannut Landstingi ilagiit siulersuisuinik pilersitsissaaq. Tassunga ilaatitaanngillat suliassaqarfiit vicebiskopimut toqqaannartumik atatinneqartut, takuuk § 3.
Imm. 2. Ilagiit siulersuisuisa ilaasortarissavaat landsstyremi ilaasortaq ilagiinnik suliassaqarfilik, ilagiinnut sinniisorisaq ataaseq, takuuk § 7, imm. 2, aamma vicebiskopi.
Imm. 3. Vicebiskopi ilagiit siulersuisuisa suliassaannik ingerlatsisuussaaq.§ 2. Ilagiit siulersuisuisa suliarisassavai ilagiinni sulineq pillugu budget Landstingip ukiumoortumik aningaasat akuersissutissat pillugit inatsisissaanut aammalu ilageeqarnermut aningaasat akuersissutit maleruarneqarnissaat akisussaaffigissallugu.
§ 3. Københavnip biskopeqarfiata ilaani, tassa Kalaallit Nunaanni, ilagiit anersaakkut siulersugaanerata isumagineqarnittussamik Kalaallit Nunaat pillugu vicebiskopitut atorfik pilersinneqassaaq. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Nunaanni landsprovstitut atorfik atorunnaarsinneqassaaq.
Imm. 2. Vicebiskopi qinerneqartassaaq palasit Kalaallit Nunaanniittut imaluunniit siornatigut Kalaallit Nunaanni palasitut atorfeqarsimasut akornanni. Taamaattoq takuuk Imm. 4.
Imm. 3. Kalaallit Nunaannut vicebiskopimik qinersinissamut maleruagassiat ilagiit siulersuisuisa aalajangissavaat.
Imm. 4. Vicebiskopitut atorfik landsprovstimik inuttalerneqassaaq. Atorfiup siullermeerluni inuttassarsiuunnerani vicebiskopimik qinersineqassaaq.§ 4. Hjemmestyre atorfinitsitsisarlunilu soraarsitsisassaaq provstinik, palasinik ajoqiunernillu sukkulluunniit amerlassausiligaasimasunik, aammalu taakku inissinneqarnerini ilagiit siulersuisui suleqataassapput aammalu ilagiinni sulisunut tunngasut siulersussallugit.
Imm. 2. Palasitut taamaallaat toqqarneqarsinnaassapput inuit:
1) Guutisiornermut tunngasunik soraarummeernermik atorfinissutissamik qaqisisimasut imaluunniit
2) Danmarkimi ilagiinni naalagaaffiup tapersersugaani palasiusimasut imaluunniit palasinngornissamut pissutissanik eqqortitsisimasut imaluunniit
3) ilinniagaqarsimasut ilisimasassanut tunngasutigut Kalaallit Nunaata seminaariaanit ilinniartitsisutut ilinniagaqarsimanermut sanilliunneqarsinnaasunik tamatumalu saniatigut kristumiussutsimut tunngasunik annertunerusumik ilinniagaqarsimasut maleruagassiat ilagiit siulersuisuiniit aalajangerneqarsimasut malillugit aamma
4) kalaallit oqaasiinik ilisimasaqartut maleruagassiat ilagiit siulersuisuiniit aalajangerneqarsimasut malillugit.
Imm. 3. Palasit kiffartuutillit qanoq inuuseqarnissaq pisssutsillu inummut tunngasut pillugit immikkut ittunik pisussaassuseqarput, inatsisiliorneq sukkulluunniit atortuusoq naapertorlugu ilagiit naalagaaffiup tapersersugaasa palasiinut pisussaaffigeqquneqartut assinginik. Malittarisassat sukkulluunniit atortuusut pillugit soraarsitaagallarneq, ileqqussat unioqqutinneqarsimanersut misissuinerit aammalu kiffartuuteqarnermut tunngasut eqqartuussivikkut aalajangerneqartarnerat Kalaallit Nunaanni palasinut aamma atortuupput, taamalu Kalaallit Nunaata landsret-iani eqqartuussisoq provstimut vicebiskopip toqqagaanut ilagiinni atorfilinnut eqqartuussivimmi ilaalissalluni. Ilagiinni atorfilinnut eqqartuussivimmi eqqartuussutit højesteret-imut toqqaannartumik suliareqqitassanngortinneqarsinnaapput.
Imm. 4. Palasit ilagiinni sulinerminni ikiorneqassapput ajoqiunerit saniatigut ajoqinit organistinillu vicebiskopimit toqqarneqartartunit. Ajoqit organistillu meeqqat atuarfiannut atallutik aamma atorfeqartut inissinneqartassapput ilagiit siulersuisuisa aammalu kulturimut ilinniartitsinermullu direktionip isumaqatigiinniareerneratigut.
Imm. 5. Ajoqiunerit, ajoqit organistillu ilinniartitaanissaat pillugu maleruagassiat ilagiit siulersuisuisa aalajangissavaat.§ 5. Ilagiit siulersuisui nakkutilliinermi qullerssaapput oqaluffinnut, toqusut inaannut, iliveqarfinnut aammalu palasit illuinut palaseqarfinni tamani.
Imm. 2. Ininik naalagiarnermut atorneqartartunik (atuarfiullutillu naalagiartarfiusut) nakkutilliineq pisassaaq kulturimut ilinniartitsinermullu direktioni suleqatigalugu.
Imm. 3. Ilagiit siulersuisui nakkutilliissapput ilagiinni sulineq pillugu aalajangersakkat atortuusut maleruarneqarnerannik, taakku vicebiskopimut suliassanngortinneqarsimanngippata.§ 6. Ilagiit siulersuisui ukiumoortumik Landstingimut nalunaaruteqartassapput ilageeqamermut tunngasut ilageeqarnermilu sulineq pillugit.
§ 7. Ukiut marlunngorneri tamaasa palasit kiffartuuteqartut tamaasa vicebiskopip ataatsimiigiaqqusassavai suliassanut tunngasutigut kursuseqartitsinissaq aammalu ilageeqarnermut tunngasut pillugit isumalioqatigiinnissaq siunertaralugit. Ataatsimiittut aalajangiisussaatitaanngillat.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaannut qinersinerup kingorna sapinngisamik piaartumik ilagiit siulersuisuinut siulittaasoq nuna tamakkerlugu ataatsimiigiaqqusissaaq palaseqarfiup siulersuisui tamaasa immikkut ataatsimik sinniisoqartillugit aammalu palaseqarfiit pisortaqarfittut siulersuisuinut. Ataatsimiinnermi qinerneqassaaq ilagiit sinnersaasa kirkenævnimi sinniisaat § 1, imm. 2-mi eqqartorneqartoq. Taassuma saniatigut nuna tamakkerlugu ataatsimiittut apeqqutit suulluunniit ilagiinnut tunngatillugit soqutiginartut oqaluuserisinnaavaat.§ 8. Vicebiskopi ilagiit anersaavannut tunngasumik sulinermini ikiorneqassaaq provstinit pingasunit, ataaseq Avannaani ataaserlu Kujataani aammalu provsti ataaseq Nuummi, vicebiskopimut taartaasartussaq.
Imm. 2. Provstit atorfeqarfimminni sulinerannut maleruagassiat erseqqinnerusut vicebiskopip aalajangissavai.§ 9. Kalaallit Nunaat palaseqarfinnut immikkoortortalersorneqassaaq, taakku amerlassusissaat suliassaqarfissaallu ilagiit siulersuisuinit aalajangerneqassapput.
Imm. 2. Ilagiit siulersuisui maleruagassianik erseqqinnerusunik aalajangiissapput aalajangersakkat §§ 2, 4, 5 aamma 6-imiittut eqqortinneqarnissaannut palaseqarfiit suleqataanissaat pillugu.
Kapitali II.
Ilagiit sinnersaat.
Immikkoortoq 1. Ilagiit sinnersaannik qinersineq pillugu.§ 10. Najukkami sumiluunniit ikinnerpaamik 30-nik inulimmi, tassanilu inimik (oqaluffik imaluunniit atuarfik aamma naalagiartarfiusoq) naalagiarnissanut atugassaqaraangat, ilagiit sinnersaannik qinersineqarsinnaavoq.
§ 11. Najukkani 30 inorlugit inulinni inuit taakku qinersinermi peqataassapput palaseqarfimmi najukkami qaninnerpaamik oqaluffilimmi imaluunniit aamma naalagiartarfiusumik atuarfilimmi.
Imm. 2. Najukkani 30 sinnerlugit inulinni, kisianni inimik (oqaluffik imaluunniit atuarfik aamma naalagiartarfiusoq) naalagiarnermut atugassaqanngikkaangat ilagiit siulersuisui aalajangiisassapput, qinersisartut tassani najugaqartut ilagiit sinnersaannik qinersinermi sumi peqataasinnaanersut, takuuk § 12.
Imm. 3. Najukkani 30-500-nik inulinni sinnersit 3 qinerneqassapput.
Najukkani 501-1000-inik inulinni sinnersit 4 qinerneqassapput.
Najukkani 1001-1500-nik inulinni sinnersit 5 qinerneqassapput.
Najukkani 1501-2500-nik inulinni sinnersit 6 qinerneqassapput.
Najukkani 2501-3500-nik inulinni sinnersit 7 qinerneqassapput.
Najukkani 3501-4500-nik inulinni sinnersit 8 qinerneqassapput.
Najukkani 4500 sinnerlugit inulinni sinnersit 9 qinerneqassapput.
Imm. 4. Ilagiinni sinnersit tamarmik immikkut 2 tikillugit sinniisussaqarsinnaapput.§ 12. Ilagiit sinnersaannik qinersinermut qinersisinnaatitaapput kikkulluunniit kommunalbestyrelsenut qinersisinnaatitaasut aammalu Danmarkimi ilagiit naalagaaffiup tapersersugaasa iluarsartuussaanerata avataaniittunut upperisarsioqatigiinnut ilanngussimanngitsut allatulluunniit iliorlutik - soorlu kuiseqqillutik, erseqqissumik kristumiut upperisaannik miserratiginnissimallutik imaluunniit Danmarkimi ilagiinnut naalagaaffiup tapersersugaanut ilaasortaajunnaarsimallutik - ilagiinnut akerliulersimanngitsut.
§ 13. Ilagiit sinnersaannut qinigaasinnaassuseqarput kikkulluunniit § 12-imi aalajangersakkat naapertorlugit ilagiit sinnersaannut qinersisinnaatitaasut inuk pineqartoq eqqartuussaanikkut pisuutitaasimanngippat pinerluttuliornermut tunngasuni inuit takkunani ilagiit sinnersaannut ilaasortaanissamut qinngaqqunnarsiffigisamini.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa nutaamik qinikkat namminneq aalajangissavaat qinigassanngortissimasup qinigaasinnaassuseqarnini annaasimaneraa eqqartuunneqarsimanini pissutigalugu, takuuk imm. 1. Taamaattoq ilagiit sinnersaasa aalajangiinerat vicebiskopimut suliassanngortinneqarsinnaavoq.§ 14. Ilagiit sinnersaat taakkununngalu sinniisussat ukiunut 4-nut qinerneqassapput kommunalbestyrelsenut qinersinermut atatillugit, ilaasortallu tamarmik ataatsikkut ilaasortaajunnaassapput. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa qinigaaffiata kommunalbestyrelset qinigaaffiat malissavaa.§ 15. Qinersisinnaasut nalunaarsuutaat kommunalbestyrelsemit qinersinermi atugassatut suliaralugu nassiunneqarsimasoq tunngavigalugu ilagiit sinnersaasa suliarissavaat qinersisinnaasut nalunaarsuutaat immikkut ittoq, ilaatillugit inuit ullormi qinersiviusussami ilagiit sinnersaannut qinersisinnaatitaasut. Qinersisinnaasut nalunaarsuutaat taanna suliarineqarsinnaavoq kommunalbestyrelsemut qinersinissamut qinersisinnaasut nalunaarsuutaata assilineqarneratut, taamalu inuit ilagiit sinnersaannut qinersisinnaatitaanngitsut assilineqarnerani peerneqarsimassallutik. Kommunalbestyrelsep ilagiit sinnersaat nalunaarutinik pisariaqartunik ikiussavai.
Imm. 2. Qinersisinnaasut nalunaarsuutaat taanna qinersivimmi kikkunnut tamanut saqqumisumi saqqummiunneqassaaq kommunalbestyrelsemut qinersinermut qinersisinnaasut nalunaarsuutaat pillugu maleruagassiat aalajangerneqarsimasut naapertorlugit.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsemut ilagiillu sinnersaannut qinersinissaq kingusinnerpaamik qaammatinik 2-nik sioqqullugu palasi palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua ilagiinnik ataatsimiigiaqqusissaaq, tassani pisortaqarfittut siulersuisoq imaluunniit taanna pisinnaanngippat palaseqarfimmi palasi alla imaluunniit tassani ajoqiunerusoq nassuiaateqassaaq ilagiit sinnersaasa suliassaat erseqqissarlugit paasiniarlugu isumaqatigiittoqarsinnaanersoq siunnersuutigissalllugu ilagiit sinnersaannik pisariaqartutut amerlassusilinnik taakkununngalu sinniisussanik qinersinissaq. Taamaassappat ataatsimiiinnermi imaluunniit ataatsimiinnermut atatillugu sinnersissanut sinniisussanullu qinerneqartussatut kissaatigineqartunut nalunaarsuut suliarineqassaaq. Inuit siunnersuummi ilanngunneqartut tamarmik immikkut ikinnerpaamik 5-inik amerlanerpaamillu 10-nik qinigassanngortitsiseqassapput.
Imm. 4. Kinaluunniit ilagiit sinnersaannut qinerneqartussanit inunnikamerlanerusunik qinigassanngortitsisuusinnaanngilaq.
Imm. 5. Qinigassanngortitsisuusinnaapput taamaallaat inuit ilagiit sinnersaannut qinersisinnaatitaasut.
Imm. 6. Inuk qinigassanngortittunut arlalinnut sinniisussaasinnaavoq. Qinigassanngortittoq aamma qinigassanngortittunut allanut sinniisussaasinnaavoq.
Imm. 7. Ataatsimiinnissamut imm. 3-mi taaneqartumut ataatsimiigiaqqusineqassaaq naalagiarnerni nalunaaruteqarnikkut ataatsimiinnissaq sioqqullugu sapaatini kingullerni pingasuni, tassani piffissaq ataatsimiiffissarlu nalunaarutigineqassapput, aammalu allagarsiinikkut imaluunniit najukkami aviiseeqqani nalunaarutigineqarsinnaallutik.
Imm. 8. Ataatsimiinnissami pineqartumi peqataanissamut inuit ilagiit sinnersaannut qinersisinnaatitaasut kisimik isersinnaatitaapput.§ 16. Ataatsimiinnermi § 15-imi taaneqartumi qinigassanngortittut sinniisussallu amerlassusissaat pisariaqartut isumaqatigiissutigineqaraluarpataluunniit sinnersissanut sinniisussatullu siunnersuutit allat - atsiorneqarsimasut qinigassanngortitsisunit ikinnerpaamik 5-init amerlanerpaamillu 10-nit - kingusinnerpaamik qinersinissaq ullunik 30-nik sioqqullugu tunniunneqarsinnaapput kommuneni tamani qinersinerup piareersaatiginissaanut siulersornissaanullu qinersinermi pisortaatitanut kommunalbestyrelsep pilersitainut.
Imm. 2. Piffissap killilikkap naanerani nalunaarsuut ataasiinnaappat, sinnersissat sinniisussallu pisariaqartumik amerlassusillit imaralugit, taakku qinigaasutut isumaqarfigineqassapput.§ 17. Ilaasortaq toquppat, nuuppat, qinigaasinnaassuseqarnermut pissutissanik eqqortitsiunnaarpat imaluunniit allatut iliorluni sinnersinut ilaasortaajunnaarpat sinniisussaq ilagiit sinnersaanni ilaasortaalissaaq.
Imm. 2. Ilaasortaq qaammat 1 sinnerlugu aallarsimagallassappat sinniisussaq sinnersini ilaasortaalissaaq.
Imm. 3. Pissutsini imm. 1-imi eqqartorneqartuni ilaasortaq taarserlugu sinniisussamik nassaassaqanngippat ilaasortat allat sinnersissaq nutaaq qinissavaat qinigaaffiup sinneranut atuuttussaq, tamatumalu kingorna ilagiit pineqartut, palasi palaseqarfimmi pisortaqarfittut siulersuisuusoq aammalu vicebiskopi qinersineq pillugu nalunaarfigissavaat.§ 18. Qinersinermi aningaasartuutit, taakkununnga ilaatillugit ataatsimiinnermi § 15-imi taaneqartumi aningaasartuutit, kommunalbestyrelsemit akilerneqassapput.
§ 19. Ilagiit sinnersaasa ilaasortarissavaat ilagiit sinnersaat qinikkat aamma najukkami ajoqi (ajoqit) aammalu palasi imaluunniit palasit najukkami tassani najugaqartut. Taamaattoq ilaasortat qinikkat palasit ajoqillu amerlassusiannit tamatigut amerlanerusussaapput, pisariaqassappallu ajoqit nukarlersaat peertussaassaaq.Taamaattoq taanrta ilagiit sinnersaasa ataatsimiinneranni peqataasinnaatitaavoq kisianni taaseqataasinnaanani.
Imm. 2. Palasit kiffartuuteqartut taaseqataasinnaanatik peqataasinnaatitaapput ilagiit sinnersaasa ataatsimiinnerini palaseqarfimmi najukkani namminneq najugarinngisaminni. Vicebiskopi taamatuttaaq pisinnaatitaavoq ilagiit sinnerssaasa kukkunniluunniit ataatsimiinerini peqataanissamut.
Immikkoortoq 2: Ilagiit sinnersaasa suliassanik ingerlatsinissaat.
§ 20. Palasip palaseqarfimmi pisortaqarfittut siulersuisup, imaluunniit ajoqip (ajoqiunerup) noqqaaneratigut qinersinerup kinguninnguatigut ilagiit sinnersaat ataatsimiissapput ukiunullu ataasiakkaanut qinissallugit siulittaasussartik, siulittaasup tullia allatsilu, taannalu pillugu nalunaarut ilaasortat tamaasa pillugit aammalu ilaasortat qinigaasimasut sinniisussaat pillugit nalunaarssuumntik ilaqartillugu vicebiskopimut nassiutissavaat palasi palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua aqqutigalugu. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq. Ilagiit sinnersaat ikinnerpaamik ukiumut marloriarlutik ataatsimiittassapput aammalu ataatsimiittassallutik ilaasortap ataatsip ataatsimiinnissaq kissaatigippagu. Ilagiit sinnersaat taamaallaat aalajangiisinnaassuseqassapput ikinnerpaamik ilaasortat affaat najuuppata. Taasinerit naligiippata siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa ataatsimiinnerinut allattuiffiit atorneqassapput. Tassani allanneqartassapput qanga sumilu ataatsimiittoqartoq, kikkut ataatsimiinnermi najuuttut, apeqqutit suut oqaluuserineqartut aammalu aalajangiinerit. Allattuiffiit atsiorneqassapput siulittaasumit allatsimillu aammalu ataatsimiinnermi tullermi akuerisassatut saqqummiunneqassallutik.
Imm. 3. Ilagiit sinnersaasa suliassanik ingerlatsinissartik namminneq aalajangissavaat.
Immikkoortoq 3: Ilagiit sinnersaasa suliassaat pillugit.
§ 21. Ilagiit sinnersaasa ilagiinni sulinermi ilagiit peqataalluarnissaat siuarsarniassavaat.
§ 22. Ilagiit sinnersaasa ataatsimiinnerminni apeqqutit ilagiinnut soqutiginaatillit suugaluartulluunniit oqaluuserisinnaavaat, tassunga ilaatillugit ataatsimiinnissat aammalu ilagiinni sulinissat allat pillugit siunnersuutit.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa palasimut palaseqarfimmi pisortatut siulersuisuusumut, tamatumalu kingorna vicebiskopimut saqqummiussinnaavaat apeqqutit suugaluartulluunniit ilagiinnut soqutiginartut imaluunniit ilagiinni sulinermut atasut erseqqinnerusumik misissugassatut isumaliutigisassatullu kissaatiginarsorinartut.
Imm. 3. Ilagiinnut sinnersip kialuunniit ilagiit sinnersaanni oqaluuserisassatut eqqartugassat oqaatigineqareersut pillugit apeqqutit saqqummiussinnaavai.§ 23. Ilagiit sinnersaasa akuersinissaat piumasarineqarpoq atulersinneqassappata naalagiartitsinermi ileqqorisassiat (liturgi) akuerineqarsimasut allat imaluunniit naalagiartitsissutit (ritualer) akuerineqarsimasut allat manna tikillugu ilagiinni atorneqartartunit allaanerusut aammalu naalagiartitsinermi najoqqutassat manna tikillugu ilagiinni atorneqartartunit allaanerusut akuerineqarsimasut atorneqassappata. Allannguutit siuliini taaneqartut atortuulernissaat sioqqullugu vicebiskopip akuersinera pissarsiarineqarsimassaaq.
§ 24. Sapaatini naalagiarnermut piffissap allanngornissaa ilagiit sinnersaannit palaseqarfimmi pisortatut siulersuisoq aqqutigalugu taassumalu oqaaserisaanik ilaqartillugu vicebiskopimut saqqummiunneqassaaq.
Imm. 2. Palaseqarfimmi pisortatut siulersuisoq isumaqatigiissuteqarfigereerlugu naalagiarnerit allat pillugit piffissanik ilagiit sinnersaat aalajangiissapput.§ 25. Ilagiit sinnersaat aalajangiisinnaapput naalagiarnernut atatillugu aningaasanik katersuisoqassasoq najukkami ilagiinni siunertanut iluaqutissanik, tassunga atatillugu soorlu assersuutigalugu ilagiinni sulinerup siuarsarneqarnissaanut suliassanik tigusinissaq.
Imm. 2. Aningaasanik katersuiniarnerit allat suut oqaluffimmi tassani ingerlanneqarnissaannik apeqqut ilagiit sinnersaannut oqaaseqarfigisassatut saqqummiunneqassaaq palasimit imaluunniit ajoqimit.§ 26. Ilagiit sinnersaat palaseqarfiup siulersuisunut, takuuk kap. IV, siunnersuutinik saqqummiussissaaq oqaluffiit, atuarfiit aamma naalagiartarfiusut toqusullu inaasa sananeqarnissaat, iluarsartuunnissaat, aserfallataalinissaallu pillugit aammalu iliveqarfinnik pilersitsinissaq aserfallattaaliinissarlu pillugit. Taamattaaq ilagiit sinnersaat siunnersuutinik saqqummiussisinnaapput najukkani nutaanik oqaluffiliorfiusussani oqaluffitoqqat atorneqarnissaat pillugit. Siunnersuutit ilagiit sinnersaasa saqqummiussaat ilagiit sinnersaasa kissaateqarneratigut palaseqarfiup siulersuisuinit saqqummiunneqassapput.
Imm. 2. Oqaluffiit, atuarfiit aamma naalagiartarfiusut il. il. iliveqarfiillu pillugit siunnersuutit il.il. ilagiit najukkami sinnersaannit pinnatik inunnit allanit pisut ilagiit siulersuisuinut saqqummiunneqarnissartik sioqqullugu ilagiit sinnersaannut oqaaseqarfigisassanngorlugit saqqummiunneqassapput.
Kapitali III.
Palaseqarfiup siulersuisui.
Immikkoortoq 1: Palaseqarfiit siulersuisuinut qinersineq pillugu.§ 27. Palaseqarfimmi ilagiit sinnersaasa ilaasortamik akornanni qinigaaffik tamaat pillugu palaseqarfiup siulersuisunut ilaasortassat qinissavaat aammalu toqqassallugit sinniisussaq 1 amerlanerpaamillu sinniisussat 2.
Imm. 2. Ilagiit sinnersaasa qinikkanik 3-nik ilaasortallit palaseqarfiup siulersuisunut ilaasortaq 1 qinissavaat. Ilagiit sinnersaasa qinikkanik 4-6-inik ilaasortallit palaseqarfiup siulersuisunut ilaasortat 2 qinissavaat. Ilagiit sinnersaasa qinikkanik 7-8-nik ilaasortallit palaseqarfiup siulersuisunut ilaasortat 3 qinissavaat. Ilagiit sinnersaasa qinikkanik 9-nik ilaasortallit palaseqarifiup siulersuisunut ilaasortat 4 qinissavaat.
Imm. 3. Qinersineq pissaaq ataatsimiinnermi § 20-mi eqqartorneqartunti, qinersinerullu inernera ataatsimiinnerup kinguninnguatigut nalunaarutigineqassaaq palasimut palaseqarfimmi pisortatut siulersuisuusumut. Taassuma palaseqarfiup siulersuisuisa ilaasortalersugaanerat aammalu ilaasortat ataasiakkaat sinniisussaat ilagiit siulersuisuinut nalunaarutigissavai.
Imm. 4. Palasi palaseqarfimmi pisortatut siulersuisuusoq palaseqarfiup siulersuisunut pinngitsoorani ilaasortaasussaavoq aammalu suliassanik ingerlatsisuussalluni.
Immikkoortoq 2: Palaseqarfiup siulersuisuisa suliassanik ingerlatsinissaat pillugu.
§ 28. Palasip palaseqarfimmi pisortatut - siulersuirsup sulineratigut qinersinerup § 27, imm. 3-mi eqqartorneqartup kingornatigut sapinngisamik piaartumik palaseqarfiup siulersuisui ataatsimiilissapput nammineerlutillu siulittaasortik, siulittaasup tullia allatsilu qinissallugit, taanna pillugu nalunaarut ilaasortat tamaasa aammalu ilaasortat ataasiakkaat sinniisussaat tamaasa pillugit nalunaarsuut ilanngullugu nassiunneqassaaq palaseqarfimmi ilagiit sinnersaannut ilagiit siulersuisuinullu.
Imm. 2. Palaseqarfiup siulersuisuisa siulittaasuata siulersuisut ataatsimligiaqqusassavai tamatumunnga pissutissaqarsorigaangamiuk imaluunniit tamanna kissaatigineqarpat suliassanik ingerlatsisumit imaluunniit ikinnerpaamik siulersuisut ilaasortaasa 1/3-iinit.
Imm. 3. Palaseqarfiup siulersuisui taamaallaat aalajangiisinnaassuseqarput ikinnerpaamik ilaasortat affaat najuuppata. Taasinerit naligiippata siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.
Imm. 4. Palaseqarfiup siulersuisuisa suliassanik ingerlatsinissartik namminneq aalajangissavaat.
Imm. 5. Palaseqarfiup siulersuisuisa ataatsimiinneri pillugit allattuiffik atorneqassaaq. Tassani allanneqartassapput qanga sumilu ataatsimiittoqartoq, kikkut ataatsimiinnermi najuunnersut, apeqqutit suut oqaluuserineqarnersut aammaluaalajangiinerit.Allattuiffik atsiorneqassaaq siulittaasumit allatsimillu aammalu ataatsimiinissami tullermi akuerisassatut saqqummiunneqassalluni.
Immikkoortoq 3: Palaseqarfiup siulersuisuisa suliassaat pillugit.
§ 29. Palaseqarfiup siulersuisuini ilaasortat ilagiinni sulinermi ilagiit peqataalluarnissaat siuarsarniassavaat.
§ 30. Palaseqarfiup siulersuisui palaseqarfimmi sulinissaq pillugu ukiumut budget-imik suliaqassapput aammalu akisussaassuseqassallutik aningaasanut najoqqutassat ilagiit siulersuisuisa suliarisimasaatmalillugit atugassanngortinneqarsimasunut.
§ 31. Palaseqarfiup siulersuisui najoqqutassat ilagiit siulersuisuinit suliarineqarsimasut malillugit nakkutilliissapput palaseqarfimmi oqaluffinnik, toqusut inaannik, iliveqarfinnik aammalu palasit illuinik aammalu taakku pitsaasuutinnissaat isumagissallugu.
Imm. 2. Ininik naalagiarnermut atorneqartartunik (atuarfiit aamma naalagiarfiusartut) nakkutilliineq pissaaq najukkami kulturimut ilinniartitsinermullu udvalgi suleqatigalugu.§ 32. Palaseqarfiup siulersuisui najoqqutassat ilagiit siulersuisuinit suliarineqarsimasut malillugit matumunnga akisussaassuseqarput oqaluffinni ikiortissat pisariaqartut soorlu palaseqarfimmi kiffat eqqiaasartullu sulisigineqarnissaannut.
§ 33. Palaseqarfimmi ullut piffissallu suut apersortitsiviusussat aalajangerneqarnissaat palaseqarfiup siulersuisuisa isumagissavaat. Palaseqarfiup siulersuisuisa aalajangiinerat vicebiskopimut suliassanngortinneqarsinnaavoq.
§ 34. Palasitut atorfik palaseqarfimmi inuttassarsiuunneqarpat aammalu atorfiup inuttassarsiuunnera pillugu ilagiit siulersuisuinit nalunaarutip kingornatigut palasit arlallit tassunga nuukkumallutik kissaatigisaminnik ilagiit siulersuisuinut saqqummiussisimappata palaseqarfiup siulersuisuisa siunnersuut ilagiit siulersuisuinit pissarsiarissavaa. Ataatsimiinnermi siunnersuuteqartoqassaaq. Palaseqarfiup siulersuisui isumaqatigiillutik siunnersuuteqarsimappata ilagiit siulersuisuisa taanna malissavaat.
Imm. 2. Ilagiit siulersuisui maleruagassianik aalajangiissapput ataatsimiinnermi imm. 1-imi taaneqartumi suliassamik ingerlatsinissaq pillugu aammalu palasit inissinneqarnerata allannguutissaa pillugu.§ 35. Palasit, ajoqiunerit, ajoqit aammalu ajoqit "tiguinnakkat" atorfimminni ingerlatsinerminni, tassunga atatillugu inunnik tarnimikkut suliffigisariaqartunik sulinerminni, palaseqarfiup siulersuisuinit aamma ilagiit sinnersaannit akuliuffigineqartassanngillat.
Kapitali IV.
Peqqussutip atortuulernissaa il.il.§ 36. Landstingip ileqqoreqqusaa manna atortuulerpoq 1. januar 1980.
Imm. 2. Matumuuna atorunnaarsinneqarput Kalaallit Nunaanni ilagiit sinnersaat pillugit kunngip peqqussuta 9. marts 1962-imeersoq aamma peqqussutip allannguutaa 16. februar 1979 kirkeministeriap Nalunaarutaatigut pisoq.
Imm. 3. Ilagiit siulersuisuisa maleruagassiat erseqqinnerusut aalajangersinnaavaat iliorisissat peqqussummi taaneqarsimasut atortinniarlugit, tassunga ilaatillugit immaqa ikaariarnissami aalajangersagassat.
Jonathan Motzfeldt/
Thue Christiansen