Meeqqat atuarfii pillugit Landstingip peqqussutaa nr. 6, 16. oktober 1979.

 

Kapitali .
Meeqqat atuarfiata suussusia, siunertai oqaatsillu atuartitsissutit.

§ 1. Suussuseq oqaatsillu atuartitsissutit
§ 2. Siunertat

Kapitali 2.
Ilinniartitsinerup aaqqissuussaanera.

§ 3. Atuarfiup immikkoortui
§ 4. Sunngiffimmi sammisassat
§ 5. Atuarfik piareersarfiusoq
§ 6. Atuarfik tunngaviusoq
§ 7. Atuarfik nangitsiviusoq
§ 8. Kursusskole
§ 9. Fagit siunertaat
§ 10. Atuarfiit nerisaqarfigiitigisat
§ 11. Immikkut aaqqissuussamik ilinniartitsineq
§ 12. Atuartut kalaallisut oqalunngitsut
§ 13. Tapiussamik ilinniartitsineq
§ 14. Kristumiussutsimik ilinniartitsineq, ilinniartitaanngitsoornissaq
§ 15. Klasset
§ 16. Angerlarsimaffimmut nalunaarutit - naggataarummik misilitsinnerit
§ 17. Ukiup atuarfiup sivisussusissaa
§ 18. Piffissap ilinniartitsiviup sivisussusissaa
§ 19. Klasseni atuartut amerlassusissaat
§ 20. Ilinniartitsinissamut pilersaarut
§ 21. Ilinniartitsinermi atortussat
§ 22. Atuarfinni bibliotekit
§ 23. Misiliinernut tunngasut

Kapitali 3.
Atuarfeqarfiit aaqqissuussaanerat

§ 24. Atuarfiit kommunep ingerlatai
§ 25. Meeqqat atuarfiata avataani atuarneq
§ 26. Napparsimasunik ilinniartitsineq
§ 27. Atuarfiit atorunnaarsinnissaat
§ 28. Klassenut immikkoortiterineq
§ 29. Atuarfimmik pilersaarut

Kapitali 4.
Ilinniartitsisut

§ 30. Atuarfimmi atuartitsisut
§ 31. Atuartitsisut immikkut ittumik ilinniagaqarsimasut
§ 32. Kristumiussutsimik ilinniartitsinngitsoornissaq

Kapitali 5.
Ilinniartitaasussaatitaaneq. Meeqqat atuarfianni allatsinnissaq tiguneqarnissarlu

§ 33. Ilinniartitaasussaatitaanerup imaa
§ 34. Ilinniartitaasussaatitaanerup aallartinnera naaneralu
§ 35. Ilinniartitaasussaatitaaneq
§ 36. Angjoqqaat akisussaasusiat
§ 37. Allatsinneq tiguneqarnerlu
§ 37. Atuanngitsoortarnerit

Kapitali 6.
Aalajangersakkat allat

§ 39. Ileqqoreqqusat
§ 40. Apersortinnissamut piareersarneq
§ 41. Angajoqqaat pisinnaatitaanerat pisussaaffiilu

Kapitali 7
Atortuulersitsinermi ikaariarnermilu aalajangersakkat il.il.

§ 42. Atulersitsineq.

 

Kapitali 1
Meeqqat atuarfiata suussusia, siunertai oqaatsillu ilinniartitsissutit:

§ 1. Suussuseq oqaatsillu ilinniartitsissutit.
Meeqqat atuarfiat tassaavoq atuarfik pisortanit ingerlanneqartoq meeqqat atuarfii pillugit landstingip peqqussutaa una malillugu ilinniartitsiviusoq.
Imm. 2. Ilinniartitsinermi oqaatsit tassaapput kalaallit oqaasii.
Imm. 3. Ilinniartitsisussaqarneq, ilinniartitsinermi atortussaqarneq imaluunniit atuartup pisariaqartitsinera malillugu qallunaat oqaasii ilinniartitsinermi atorneqarsinnaapputtaaq.

§ 2. Siunertat.
Atuarfitta siunertaraa angerlarsimaffiit suleqatigalugit, atuartut periarfissiornissaat, anersaakkut timikkullu piginnaassusiisaineriartortitaanissaannut, namminneq eqqarsarsinnaanerisa ineriartortitaanissaat, suleqatigiissinnaanermullu sungiusameqarnissaat iluaqutaasunik paasisimasaqalersinnerisigut inuttut patajaatsumik ineriartornissamut aqqutissiorneqarnissaat, imminnut inuiaqatiminnullu akisussaafiginninnermik tamannalu tunngavigalugu allat isumaannik ataqqinninnermik ilinniartinnissaat, inuutissarsiutitigut periarfissanik tamatigoortumik ilitsersuunneqamissaat, innuttaaqataasutut silarsuarmi allanngorartuartumi inooqataanissaannut piareersarnissaat.
Imm. 2. Kristumiussutsimik atuartitsinerup siunertaraa atuartut angerlarsimaffii ilagiillu kalaallit suleqatigalugit ilagiit lutherikkut inuunermik isiginninnerata pingaassusianik ilinniartinnissaat.

 

Kapitali 2.
Ilinniartitsinerup aaqqissuussaanera

§  3. Atuarfiup immikkoortui
Meeqqat atuarfiat tassaavoq atuarfiit pingaarnersaat ukiuni 9-ni atuarfiusartoq, ingerlateqqinneqarsinnaasoq ukiuni 2-ni atuarfimmik nangitsivimmik aammalu ukiuni 2-ni atuarfimmik kursuseqarfiusumik.
Imm. 2. Atuarfiit pingaarnersaat taassaavoq ukiuni 3-ni atuarfik piareersarfiusoq tassaalluni 1. (børnehaveklasse), 2. aamma 3. klasse aammalu ukiuni 6-ini atuarfik tunngaviusoq tassaalluni 4. klassemit 9. klassemut.

§ 4. Sunngiffimmi sammisassat.
Meeqqat atuarfiata meeqqat inuusuttullu atuartut atuartuunngitsullu ukiumutpeqqussummitmatuminnga pineqartut tamaasa, tak. § 24 imm. 1, sunngiffimmi ilinniartitaanissaannut periarfissaqartissavai.
Imm. 2. Meeqqat atuarfiata meeqqat inuusuttullu atuartut atuartuunngitsullu ukiumikkut peqqussummit matuminnga pineqartut sunngiffimmi sammisassanut allanut peqataanissaannut periarfissaqartissinnaavai.
Imm. 3. Unnersuussutit taakku meeqqat atuarfiata nalinginnaasumik ilinniartitsinerani aammalu sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu peqqussut malillugu unnersuussutit allat ataqatigiissaarneqassapput.
Imm. 4. Kultur- aamma atuartitsinermut direktioni sammisassat imm. 1-imit 3-mut taaneqartut pillugit erseqqinnerusunik aaljangersaassaaq.

§ 5. Atuarfik piareersarfiusoq.
Atuarfimmi piareersarfiusumi (1., 2. aamma 3. klassemi) ilinniartitsinermi sammineqartut tassaassapput sammisat ineriartortisissutit peqatigalugulu fagit kalaallisoorneq, kisitsineq/matematik, eqaarsaarneq, erinarsorneq/rytmik ilusilersuineq kristumiussuserlu. 2. aamma 3. klassemi aammattaaqqallunaatoorneq ilinniartitsissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. 1. klassemi ilinniartitsineq fagit immikkoortinnagit aaqqissuunneqassaaq.
Imm. 3. 2. aamma 3. klasseni iliiniartitsineq fagit immikkoortinnagit aaqqissuunneqarsinnaavoq.

§ 6. Atuarfik tunngaviusoq.
Atuarfimmi tunngaviusumi klasseni tamani, taamaattorli tak. imm. 9, ilinniartitsinermi (4. - 9. klasseni) atuartunut tamanut ilaatinneqassapput kalaallit oqaasii  danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, kristumiussuseq, historie, biologi, geografi, eqaarsaarnerit, ilusilersuineq, erinarsorneq/nipilersorneq.
Imm. 2. Sapaatip akunnerani time aalajangersimasoq piffissaritinneqassaaq klassep ilinniartitsisuata klassemi immikkut sulinissaanut atugassaq.
Imm. 3. Atuartitsissutini ilisimatitsiniutaasuni, tassa historie, biologi aamma geografi, ilinniartitsineq iluarsartuunneqarsinnaavoq ilinniartitsinertut faginut immikkoortitaanngitsutut.
Imm. 4. 6. 9. Klasseni ilinniartitsinermi atuartunut tamanut ilaatinneqassapput sananeq aamma assassorluni sulineq, taamaattorli tak. imm. 9. Fagit 4. klassenit atulersinneqarsinnaapput.
Imm. 5. 8. aamma 9. klasseni ilinniartitsinermi atuartunut tamanut ilaatinneqassapput illumi suliassat (husgerning) aamma fysik/kemi.
Imm. 6. 7., 8. aamma 9. klasseni tuluit oqaasii fagitut  nammineq qinigassatut unnersuussutigineqarsinnaapput.
Imm. 7. Atuarfimmi tunngaviusunik ilinniartitsiviusumi ilinniartitsinermut ilaatinneqassaaput kinguaassiornermut tunngasunik nassuiaaneq, peqqinnissamik ilinniartitsineq, ilaautariit inuunerannik paasinninneq, inuulluarniutinik, aalakoornartunik ikiaroornartunillu nassuiaaneq, aqqusinermi angalanermik ilinniartitsineq, aallaasilerinermik ilinniartitsineq aammalu ilinniagaqarnissamik inuutissarsiutitaarniarnissamillu nassuiaaneq.
Imm. 8. Kultur- aamma atuartitsinermut direktionip  imm. 1-imit 6-imut aalajangersakkanit allannguutit fagit sammisassallu taagorneqartut fagitut immikkoortinnagit ilinniartitsissutigineqarnissaannik siunertallit akuersissutigisinnaavai aammalu akuersissutigisinnaallugit fagit sammisassallu allat ilinniartitsinermut ilaatinneqarsinnaanerat.
Imm. 9. 81. aamma 9. klassemi atuarut fagit uku - ilusilersuineq, sananeq, assassorneq aammalu erinarsorneq/nipilersorneq -   ilaannit ataatsimik marlunnilluunniit peqataanngitsorrsinnaatitaapput malittarisassat kultur- aamma atuartitsinermut direktionip aalajangersagai malillugit.
Imm. 10. Faginik qinersinerit tak. imm. 6 aamma 9 angajoqqaanit, tak. § 41, aalajangerneqartassapput atuartoq atuarfillu isumasioqatigalugit.

§ 7. Atuarfik nangitsiviusoq.
Atuarfimmi nangitsiviusumi (l0. aamma 11. klassemi) ilinniartitsinermi ilinniartut tamanut ilaatinneqassapput kalaallit oqaasii, danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, eqaarsaarnen, kristumiussutsimut tunngasut, nalerput pillugunassuiaaneq tamatumunnga ilaasallutik ilinniagaqarnissamik inuutissarsiutitaarniarnissamillu nasuiaaneq, sulinermut tunngasut ilisimasassat ilanngullugit.
Imm. 2. Sapaatip akunnerani time aalajangersimasoq piffissaritinneqassaaq klass p ilinniartitsisuata klass peqatigalugu immikkut suliassaanut atugassaq.
Imm. 3. Ilinniartitsissutissatut unnersuussutigineqassapput qisummik/saviminermik sananeq, motorilerineq, piniarneq/aalisarneq, assassorneq, illumi suliassat, erinarsorneq/nipilersorneq aamma ilusilersuineq. Ilinniartut tamarmik immikkut fagit taakku ilaat minnerpaamik marluk qinissavaat.
Imm. 4. Ilinniartitsissutissatut unnersuussutigineqassapput tuluit oqaasii, tyskit oqaasii aamma fysik/kemi.
Imm. 5. Ilinniartitsissutigssatut unnersuussutigineqarsinnaapput skrivemaskinamik allanneq, naatsorsuuserineq, ammerineq amminillu mersorneq.
Imm. 6. Kulturimut atuartitsinermullu direktionip imm. 3-mi aamma 5-imi aalajangersakkanit allaassutit fagini taaneqartuni ilinniartitsinerup faginut agguagaanani aaqqissuunneqarnissaanik siunertallit akuersaarsinnaavai akuersaarsinnaallugillu faginik sammisassanilluunniit allanik ilinniartitsineq.
Imm. 7. Danskit oqaasiinik aamma kisitsinermik/matematikkimillu, tak. imm. 1, taamatullutuluitoqaasiinik, tyskit oqaasiinikaammafysik/kemi-mik ilinniartitsineqarsinnaavoq kursuseqarnerni marlunni assigiinngitsunik imalinni, kursusernerit taaneqassapput tunngaviliisumik kursuserneq annertusisamillu kursuserneq. Fagini tamani ilinniartut kursusernissat taakku marluk arlaat qinersinnaavaat.
Imm. 8. Kulturimut atuartitsinermullu direktionip atuarfeqarnermut ataatsimiititat, ilinniartitsisut rådiata aammalu kultur- aamma atuartitsinermut udvalgip inassuteqarnerisigut akuersaarsinnaavaa imm. 7 malillugu fagimi ataatsimi arlalinniluunnit kursusit marluk
avinneqassanngitsut.
Imm. 9. Faginik kursusinilluunniit qinersineqangajoqqaanit, tak. § 41, aalajangerneqartassaaq atuartoq atuarfillu isumasioqatigalugit.

§ 8. Kursusskole
Kursusskolemi (12. aama 13. klasseni) ilinniartitsinermi ilinniartunut tamanut ilaatinneqassapput kalaallit oqaasii, danskit oqaasii aamma nalerput pillugu ilisimasassat, tamatumunnga ilaassallutik ilinniagaqarnissamik inuutissarsiutitaarniarnissamillunassuiaaneq, sulinermut tunngasut ilisimasassat ilanngullugit.
Imm. 2. Sapaatip akunnerani time aalajangersimasoq piffissaritinneqassaaq klassep ilinniartitsisuata klasse peqatigalugu immikkut suliassaanut atugassaq.
Imm. 3. Fagini kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii, tyskit oqaasii aamma fysik/kemi ilinniartitsinissaq unnersuussutigineqassaaq.
Imm. 4. Ilinniartitsissutissatut unnersuussutigineqassapput qisunnik/saviminernik sananeq, motorilerineq, piniarneq/aalisarneq,assassorneq, ilusilersuineq, illumi suliassat, erinarsorneq/nipilersorneq aamma eqaarsaarneq.
Imm. 5. Ilinniartitsissutissatut unnersuussutigineqarsinnaapput maskinamik allanneq, naatsorsuuserineq, ammerineq amminillu mersorneq.
Imm. 6. Ilinniartitsissutissatut unnersuussutigineqarsinnaapput franskit oqaasii aamma latinerit oqaasii.
Imm. 7. Kulturimut atuartitsinermullu direktionip imm. 4-mi aamma 5-imi aalajangersakkanit allaassutit akuersaarsinnaavai tamatumani siunertarineqarpat fagit taaneqartut ilinniartitsissutiginerat pissasoq fagit ataatsimoortillugit soorlu holdikkuutaanut sap. ak. assigiinngitsunik tiimilinnut aaqqissuutanut agguaallugit, direktionip akuersaarsinnaavaa faginik sammisassanilluunniit allanik ilinniartitsineq.
Imm. 8. Danskit oqaasii, tak. imm. 1, aammalu kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii, tyskit oqaasii aamma fysik/kemi, tak. imm. 3, ilinniartitsissutigineqassapput kursusini marlunni assigiinngitsunik imalinni, tassaasuni tunngavissaasumik kursuserneq aamma kursuserneq annertusisaq, tak. § 7, imm. 6 ilinniartut tamarmik immikkut fagini tamani kursusit taakku marluk arlaat qinersinnaavaat.
Imm. 9. Kulturimut atuartitsinermullu direktionip atuarfeqarnermut ataatsimiititat, ilinniartitsisut rådiata aammalu kulturikkut atuartitsinermullu udvalgip inassuteqarnerisigut akuersaarsinnaavaa imm. 7 malillugu fagimi ataatsimi arlalinniluunniit kursusit marlunnut avinneqassanngitsut.
Imm. 10. Imm. 7-imi taaneqartuni kursusini tamani ilinniartitsineq aammalu kursusinut avinnagit ilinniartitsineq, tak. imm. 8, kalaallillu oqaasiinik ilinniartitsineq, tak. imm. 1, aaqqissuunneqarsinnaasariaqarput holdikkuutaanut sap.ak. assigiinngitsunik timelinnut agguaallugit atuartut holdimi ataatsimiittut qanoq piginnaatiginerat naapertorlugu.Imm. 11. Faginik, kursusunik holdinillu qinersineq atjartup aalajangertassavai angajoqqaat, tak. § 41, atuarfillu isumasioqatigalugit.

§ 9. Fagit siunertaat.
Kulturimut atuartitsinermullu direktionip §-ini 5-imi, 6-imi, 7-imi 8-imi fagit sammisassallu taaneqartut pillugit fagini sammisassanilu ataasiakkaani ataatsimoortuniluunniit ilinniartitsinermi siunertat pillugit malittarisassat aalajangersartassavai aammalu timet agguaanneqarnissaannut pilersaarusiornermi atuagassallu pilersaarusiornissaanni malinneqakannersinneasut agguaattassallugit, tak. § 20 Imm. 2.

§ 10. Atuarfiit nerisaqarfigiitigisat.
Ileqqoreqqusaq manna naapertorlugu ilinniartut tamarmik ilinniartitaanissamik unnersuuneqarnissaat isumannaallisarniarlugu pisariaqartumik annertussusilimmik pilersinneqassapput atuarfiit nerisaqarfigiitigisat nammineersut imaluunniit kollegiat atuarfinnut atareersunut atatillugit.
Imm. 2. Tiguneqarneq pisassaaq angajoqqaat - atuartoq atuarfillu isumasioqatigalugit - qinnuteqarneratigut. tak. § 41.
Imm. 3. Atuarfinni nerisaqarfigiitigisani, kollegianilu najugaqarneq ilinniartumut akeqassanngilaq.
Imm. 4. Atuarfinni nerisaqarfigiitigisani, kollegianilu najugaqartussanngortitsineq pisassaaq direktionip erseqqinnerusumik aalajangersagai naapertorlugit.

§ 11. Immikkut ittumik ilinniartitsineq.
Ilinniartut ineriartornerat eqqarsaatigalugu immikkut pisariaqartitsisut tapersertariallilluunniit immikkut ilinniartinneqassapput allatullu perorsaanikkut ilinniartitsinikkullu ikiorsiivigineqassallutik.
Imm. 2. Ilinniartut nunaminni taamatutnaammattumikikiorsiivigineqarsinnaanngitsut neqeroorfigineqassapput atuarfinni nerisaqarfigiitigisani/kollegieni § 10-mi taasani najugaqarnissaminnik.
Imm. 3. Atuarfinni nerisaqarfigiitigisani immikkut aaqqissuussani ilinniartut innarluutillit inissinneqarsinnaapput isumaqarnaraangat atuaqqinnissaq/pikkorissaqqinnissaq siunertaralugu angerlarsimaffiup avataaniinnissaq annertuumik iluaqutaassasoq.
Imm. 4. Perorsaanikkut ilinniartitsinikkullu immikkut ikiorsiineq pisassaaq malittarisassat kulturimut atuartitsinermullu direktionip aalajangersagai malillugit. Tamatumani direktioni pisinnaatitaavoq §-ini 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-imi, 16-imi, 18-imi aamma 24-imi aalajangersakkanit allaasumik aalajangiinissamut.

§ 12. Ilinniartut kalaallisut oqalunngitsut.
Atuartunut oqaatsinut tunngasut pissutigalugit kalaallit oqaasii atorlugit ilinniartitsinermik malinnaasinnaanngitsunut immikkut ittumik ilinniartitsineq iluarsartuunneqassaaq.
Imm. 2. atuartunut taakkununnga kalaallit oqaasiinik ilinniartitsineq iluarsartuunneqassaaq takornartat oqaasiinik ilinniartitsinertut.
Imm. 3. Kulturimut ilinniartitsinermullu direktioni ilinniartitsineq imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartoq pillugu erseqqinnerusumik malittarisassiussaaq. Tamatumani aamma pineqarput immikkorluinnaq pisoqartillugu ilinniartitsinerup imm. 2-mi taaneqartup pinngitsoorsinnaanera pillugu malittarisassat.

§ 13. Tapiussamik ilinniartitsineq.
Atuartunut sivisunerusumik ilinniartitaasimanngitsunut, imaluunniit § 11-mi aamma 12-mi taaneqarsimasunit allaanerusut pissutigalugit, ilinniartitaanermik nalinginnaasumikmalinnaanissamut tunngavissanik amigaateqartunut, tapiussamik ilinniartitsineq iluarsartuunneqarsinnaavoq maleruagassiat kulturimut atuartitsinermullu direktionimit aalajangerneqarsimasut naapertorlugit.

§ 14. Kristumiussutsimik ilinniartitsineq, ilinniartitaanngitsoorneq.
Atuartoq kristumiussutsimik ilinniartitaassanngilaq angajoqqaat, tak. § 41, tamánna pillugu allakkatigut atuarfiup pisortaa namminneerlutik meeqqap kristumiussutsimik ilinniartinnissaa isumagiumallugu nalunaarfigippassuk. Ilinniartoq 15-ileereersimappat ilinniartitaanngitsoorneq taamaallaat pisinnaavoq ilinniartup akuersineratigut.

§ 15. Klasset.
Atuartut ilinniartinneqassapput sapinngisamik klasseni ukioqatigiikkuutaartunut immikkoortitikkani, tak. §§ 19 aamma 28.
Imm. 2. atuartoq angajoqqaat akuersineratigut, tak. § 41, klassemi ataatsimi ukiut marluk ilinniartinneqarsinnaavoq immikkut pissutissat tamanna pisariaqartikkaangassuk. Taamattaaq pissutsit immikkut illuinnartut pissutigalugit ilinniartup klasse ataaseq alluinnarsinnaavaa.

§ 16. Angerlarsimaffimmut nalunaarutit - naggataarummik misilitsinnerit.
Atuartut angajoqqaallu, tak. § 41, akuttuvallaanngitsumik nalunaarfigineqartassapput atuartut atuarnerminni qanoq pissarsitiginerannik atuariiup isumaanik. 9.klassemit fagini imm. 3-5-imi pineqartuni atuartut qanoq issusii karakteriliinikkut nalunaarneqartassapput. Tamatumanissaaq pineqarput atuartut 8. klasse-mit anisut, tak. § 35 imm. 3.
Imm. 2. Ilinniartunut 8. klassemit kingusinnerusukkulluunniit atuarunnaartunut atuarfik atuarunnaarnermut nalunaarusiussaaq. Tassani nalunaarsimassaaq atuartoqtlinniartitsinernut sunut peqataasimanersoq, karakterit (årskarakterit) kingulliit taamaattoqarpallu misilitsinnermi karakterit, tak. imm. 3-5.
Imm. 3. 11., 12. imaluunniit 13. klassemit naggataarnermi ilinniartut kalaallit oqaasiini, danskit oqaasiini, kisitsineq/matematikimi, tuluit oqaasiini, tyskit.
Imm. 4. 12 imaluunniit 13. klassemit naggataarnermi ilinniartut taamatuttaaq kalaallit oqaasiini, danskit oqaasiini, kisitsineq/matematikimi, tuluit oqaasiini, tyskit oqaasiini aamma fysik/kemimi annertusisamik taasamut misilitsissinnaapput. Tamatumani danskit oqaasii, kisitsineq/matematik, tuluit oqaasii, tyskit oqaasii aamma fysik/kemi pillugit pisariaqassaaq ilinniartup ukiumi kingullermi ilinniartitsineq kursusitut annertusisatut imaluunniit kursusitut avitaanngitsutut, tak. § 8, imm. 8, fagimi pineqartumi malittarisimassagaa. Misilitsinnerit taakku taaneqassapput fagimi pineqartumi meeqqat atuarfiata annertusisamik misiliineri.
Imm. 5. Maskinamik allannermik, franskit oqaasiinik aamma latinerit oqaasiinik ilinniartut misilitsissinnaapput ilinniartitsinerup naanerani.
Imm. 6. Misilitsinnerni allattariarsorluni misilitsissutissat kulturimut atuartitsinermullu direktionimit atugassanngortinneqassapput. Misilitsissutissat allat atuagassanngortinneqassapput ilinniartitsisumit imaluunniit censorimit kulturimut atuartitsinermullu direktionip erseqqinnerusumik aalajangersagai naapertorlugit.
Imm. 7. Misilitsittussangornissaq aalajangerneqassaaq ilinniartumit angajoqqaat, tak. § 41, atuarfillu siunersioqatigereerlugit.
Imm. 8. Kulturimut atuartitsinermullu direktionip maleruagassiat aalajangissavai fagini ataasiakkaani misilitsinnerni piumasarisassat pillugit, misilitsittussanngorneq pillugu misilitsinnerit ingerlanneqarnissaat pillugu, qanoq iginninneq karakterilersuinerlu pillugit aamma atuarnermik naggasiisimanermut allagartat uppernarsaatit ilusilersornissaat pillugu.

§ 17. Ukiup atuarfiusup sivisussusia.
Meeqqat atuarfiamii ukioq atuarfiusoq aallartissaaq I. august aammalu ullut atuarfiusussat tassaassallutik 200-240 sap. ak. ulluinnarnut siullernut tallimanut imaluunniit ulluinnarnut arfinilinnut tamanut agguarsimasut.
Imm. 2. Ilinniartitsineq tamatiguunerusoq sap. ak. 40-ni ingerlanneqartassaaq, kulturimulli ilinniartitsinermullu direktionip akuerisinnaavaa ilinniartitsineq sap. ak. ikinnerni, ikinnerpaamilli sap. ak. 36, ingerlanneqassasoq.
Imm. 3. Kulturimut atuartitsinermullu direktionip feriassanik pilersaarusiaq malinneqarsinnaasoq atuarfeqarfiillu ataasiakkaat feriassaannik aaqqissuussinerni tunngaviusinnaasoq suliarissavaa.
Imm. 4. Klasseni ilinniartitsineq taamaatinneqarallarsinnaavoq atuarfiup piareersarfiusup atuarfiullu tunngaviusup klassiinut atatillugu timenut amerlanerpaamik ukiumut ullutut atuarfittut 18-itut amerlatigisut atuarfiullu nangiffiusup kursuskolellu klassiinut atatillugu amerlanerpaamik ukiumut ullutut atuarfittut 3o-tut amerlatigisut. Tamatumani siunertarineqassaaq ilinniartut tammaarsimallutik atuarnissaat, inuutissarsiutinik paasisassarsiorlutik angalanissaat, praktikeqarnissat assigisaalluunniit.

§ 18. Piffissap ilinniartitsiviup sivisussusissaa.
Piffissap ilinniartunut ilinniartitsivissap sivisussusissaa aalajangerneqassaaq ukiumut najoqqutassatut lektionit 45 minutsiusut tunngavigalugit.
Imm. 2. Lektionit sivisussuseqarnerata allanngortinissaanut maleruagassiat kulturimut atuartitsinermullu direktionip aalajangersinnaavai.
Imm. 3. 1., 2. aamma 3. klasseni ukiumut lektionini ikinnerpaamik 720-ni, 4. klassemi 960-ini, 5. klassemi 1040-ni, 6. klassemi 1120-ni, 7., 8., 9., 10. aamma II. klasseni 1280-ini aammalu 12. aamma 13. klasseni 960-ini ilinniartitsineqassaaq. oqaasiini aamma fysik/kemimi naggataarummik misilitsissinnaapput. Misilitsinnerit ilinniartunut tamanut ataatsimoortuussaapput apeqqutaatinnagu §7 imm.6 imaluunniit § 8 imm. 7 malillugu kursusimik qinersisimaneq. Misilitsinnerit taaneqassapput fagimi pineqartumi meeqqat atuarfiata naggataarummik misiliineratut.
Imm. 4. 1., 2. aamma 3. klasseni ilinniartut sap. ak. annerpaamik lektionini 24-ni ilinniartinneqassapput, 4. klassemi 28-ni, 5. klassemi 30-ni, 6. klassemi 32-ni aammalu 7.-13. klasseni 36-ni.
Imm. 5. Piffissaq ilinniartut ullormut sivisunerpaamik ilinniartinneqarfiat 1. 2. aamma 3. klasseni lektioniussapput 5, 4. aamma 5. klasseni 6, 6.-9. klasseni 7 kiisalu 10.-13- klasseni 8.
Imm. 6. Atuarfeqarfiit minnerit 1.-9. klassenut tamatigut aggorsimanngitsut pillugit kulturimut atuartitsinermullu direktionip lektionit amerlassusii imm. 3-mi aalajangersakkanit allat akuersissutigisinnaavai.
Imm. 7. Imm. 1-6-imi aalajangersakkani pineqangillat § 4 malillugu sunngiffimmi ilinniartitsineq aamma § 13 malillugu tapiussamik ilinniartitsineq.

§ 19. Klasseni atuartut amerlassusii
Ukiupatuarfiusupaallartinnerani klassemi ataatsimi ilinniartut 24 sinnerlugit amerlassuseqaraangata klasse avinneqartassaaq.
Imm. 2. Kulturimut atuartitsinermullu direktioni pissutsit immikkut ittut pillugit akuersisinnaavoq imm. 1 malillugu avitsineq pissanngitsoq.

§ 20. Ilinniartitsinissamut pilersaarut
Atuarfiit ataasiakkaat tamaasa pillugit ilinniartitsinissamut pilersaarut suliarineqassaaq makku pillugit aalajangersakkanik imaqartussaq:
1) Ilinniartitsinissap aaqqissuuneqarnera klassetrinini tamani, takukkit §§ 3-8 aamma 11-13, tassunga ilaatillugu fagit ataasiakkaat imaluunniit faggruppet pillugit tiimit agguataarnissaanut pilersaarut.
2) Ilinniartitsinerup imarisassai fagini ataasiakkaani, faggruppeni eqqartugassanilu ilinniarnissamut pilersaarutitut ilusilikkat.
3) Klassetrinini tamani ukiukoortumik aammalu sapaatip akunnikkuutaartumik tiimit amerlassusissaat tamarmiusut, takuuk § 18, kiisalu immikkut ittumik atuartitsineq pillugu §§ 11 aamma 12.
4) Feriarnissat pilersaarusiornerat, tak. § 17.
Imm. 2. Ileqquusumik ilinniartitsinissamut pilersaarusiaq ilitsersuussutaasoq kulturimut atuartitsinermullu direktionip suliarissavaa, takuuk § 9.
Imm. 3. Ilinniartitsinissamut pilersaarutit kulturimut  atuartitsinermullu direktionimut akueritinneqartassapput.

§ 21. Ilinniartitsinermi atortussat.
Ilinniartitsinermi atortussat pisariaqartut atuartunut akeqanngitsumik atugassanngortinneqassapput.

§ 22. Skolebibliotekit.
Atuarfinni tamani skolebibliotekeqassaaq.
Imm. 2. Skolebibliotekimi ilaatinneqassapput atuarfimmi atortussat aaqqissuussineq ataatsimoortoq naapertorlugu allattorneqarsimasut.
Imm. 3. Bibliotekimut tunngasutigut sulineq pillugu najoqqutaseiat kulturimut atuartitsinermullu direktionip aalajangissavai, tak. bibliotekeqarneq pillugu Landstingip peqqussutaani § 6.

§ 23. Misiliinermut tunngasut.
Misiliinermik sulinissaq siunertaralugu ilinniartitsinissap aaqqissuunneqarnerapillugu ileqqoreqqusap kapitsliata 2-ni maleruagassianit allaassuteqartitsinerit kulturimut atuartitsinermullu direktionip akuerisinnaavai, meeqqat atuarfianni siunertat aalajangiunneqarner rannut naleqquttuusussat.

 

Kapitali 3.
Atuarfeqarfiit aaqqissuussaanerat.

§ 24. Atuarfiit kommunep ingerlatai.
Meeqqat inuusuttullu 20 inorlugit ukiullit §§ 4-8 aamma 10-13 naapertorlugit ilinniartitaanissaat pisortatigut oqartussaatitat isumagissavaat.
Imm. 2. Kommunemut allamut ilinniartut unnerssuunneqarnissaannik kissaatigisat kulturimut atuartitsinermullu direktionimut aalajangigassanngorlugit saqqummiunneqarsinnaapput.

§ 25. Meeqqat atuarfiata avataani atuarneq.
Meeqqat atuarfiata avataani atuarnissaq kulturimut atuartitsinermullu direktionimit akuerineqassaaq, tak. § 34.

§ 26. Napparsimasunik ilinniartitsineq.
Tunillaanissamut navianaat imaluunniit atuartut peqqinnissaat atugarissaarnissaalluunniit pissutigalugit atuartut atuarfimmi sivisuumik ilinniartitaasinnaasimanngitsut, ilinniartinneqassapput angerlarsimaffimminni imaluunniit isumaginniffimmi najugaqarfimminni.
Imm. 2. Pisortatigut oqartussaatitat imm. 1 naapertorlugu ilinniartitaanissaq iluarsartuutassaraat napparsimmavinni imaluunniit isumaginniffinni allani kommunemiittuni meeqqanik inuusuttunillu 20 inorlugit ukiulinnik tigusaqartartuni.
Imm. 3. Kulturimut atuartitsinermullu direktioni imm. 1 aamma 2 naapertorlugit ilinniartitsineq pillugu maleruagassianik aalajangiisassaaq.

§ 27. Atuarfiit atorunnaarsinnissaat.
Atuarfimmik atorunnaarsitsineq taamaallaat pisinnaavoq kulturimut atuartitsinermullu direktionip akuersineratigut.

§ 28. Klassenut immikkoortiterineq.
Atuartut amerlassuseqarnerat naapertorlugu atuarfiit klassenut immikkoortiterissapput, tak. §§ 15 aamma 19. pisariaqartillugu atuartut klassenet arlalinneersut klassemi ataatsimiissinnaapput. Taamatuttaaq faginik ataasiakkaanik ilinniartitsineq ingerlanneqarsinnaavoq atuartut klassenit arlalinneersut ataatsimoortillugit.
Imm. 2. Meeqqat klassenutaggua-taarneqarneranni anguniarneqassaaq, klasset ataasiakkaat ataatsimoorlutik atatiinnarneqarsinnaanissaat klasseni tulliuttuni atuarfiit pingaarnerssaanni.

§ 29. Atuarfinnik pilersaarut.
Kommuneni ataasiakkaani tamani atuarfimmik pilersaarusiaq suliarineqassaaq makku pillugit aalajangersakkanik imaqartussaq:
1) Atuarfiit taaguutai tassunga ilaatillugit atuarfik suna kommuneni atuarfiunersoq qitiusoq.
2) Atuarfiit ataasiakkaat tamarmik annertussuseqarnerat §§ 4-8 aamma 10-13 naapertorlugit ilinniartitsineq pillugu.
3) Paaqqinniffinni ilinniartitsineq, tak. § 26.
4) Meeqqat atuarfianni tjenestemanditut, timelæreritut,  alajangersimasumik vikaritut, socialpædagogitut aammalu perorsaanermi atuartitsinermilu ikiortitut atorfiit amerlassusii.
Imm. 2. Atuarfimmik pilersaarutit kulturimut atuartitsinermullu direktionimut nassiunneqassapput.
Imm. 3. atuarfinnik pilersaarutini atorfiit inuttalerneqartarnerannut tunngaviusussat hjemmestyrep erseqqinnerusumik jnalittarisassiuutissavai.

 

Kapitali 4.
Ilinniartitsisut

§ 30. Atuarfimmi ilinniartitsisut.
Meeqqat atuarfianni ilinniartitsineq isumagisinnaajumallugu inuk taanna meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussatut ilinniartitaanermik naammassisaqarsimassaaq imaluunniit ilinniartitaanermik allamik kulturimut atuartitsinermullu direktionimit akuerineqarsimasumik.
Imm. 2. Timelasrerit, vikarit sulisullu allat tjenestemanditut atorfeqanngitsut atorfinitsinneqartassapput pineqartut pillugit aalajangersakkat malillugit.

§ 31. Ilinniartitsisut immikkut ittunik ilinniaqaqarsimasut.
Sunngiffimmi § 4 naapertorlugu ilinniartitsinissap isumagineqarnissaanut imaluunniit atuarfinnut nerisaqarfigiitigisanut, tak. § 10, atatillugit ilinniartitsinermut perorsaanermullu tunngasutigut naammassiniagassat imaluunniit immikkut ittumik perorsaanermi ilioriusissat, tak. § 11, isumagineqarnissaanut ivertinneqarsinnaapput sunngiffimmi ilinniartitsisut perorsaasartut imaluunniit sulisut allat immikkut ilinniagaqarsimasut.

§ 32. Kristumiussutsimik ilinniartitsinngitsoornissaq.
Ilinniartitsisoq tamanna pillugu qinnuteqaruni kristumiussutsimik ilinniartitsinissamut pinngitsoortitaassaaq.

 

Kapitali 5.
Ilinniartitaasussaatitaaneq. Meeqqat atuarfianni allatsinnissaq tiguneqarnissarlu.

§ 33. Ilinniartiaasussaatitaaneq.
Meeraq kinaluunniit Kalaallit Nunaanni najugaqartoq, imaluunniit ikinnerpaamik qaammatine 6-ini Kalaallit Nunaanni najugaqartussaq ilinniartitaasussaatitaavoq §§ 34-36-ni maleruagassiat naapertorlugit.

§ 34. Ilinniartiaasussaatitaanerup imaa:
Ilinniartitaasussaatitaanerup nassatarissavaa peqataanissamut pisussaatitaaneq meeqqat atuarfianni ilinniartitsinermi imaluunniit ilinniartitsinermi allami nalinginnaanerusumik meeqqat atuarfianni piumasanut nallersuuttunut piumasaqarfiusumi.

§ 35. Ilinniartitaasussaatitaanerup aallartinnera naaneralu.
Ilinniartitaasussaatitaaneq atulissaaq qaammatisiutit malillugit ukiumi meeqqap 6-inik ukioqalerfiani 1. augustimi naassallunilu 31. julimi meeraq ukiuni 9-ni pissusissamisoortumik ilinniartitaareersimagaangat. Taamaattoq ilinniartitaasussaatitaaneq naassaaq kingusinnerpaamik 31. juli qaammatisiutit malillugit ukiumi meeqqat 16-inik ukioqalerfiani imaluunniit atuarfik tunngaviusoq naasimagaangagu.
Imm. 2. Angajoqqaat qinnuteqarneratigut imaluunniit akuersineratigut atuarfimmut ilinniartisinermullu udvalgip akuerisinnaavaa meeqqap ilinniartitaanissaa ilinniartitaasussaatitaanerup atulernerata kingornatigut ukiumik ataatsimik kinguartinneqassasoq, meeqqap ineriartorsimaneranik tamanna tunngavissaqaraangat.
Imm. 3. Kulturi aamma ilinniartitsineq pillugu udvalgip angajoqqaat qinnnteqarnerat naapertorlugu ukiut 8 ilinniartitaanerup kingornatigut ilinniartoq ilinniartitaajunnaarsissinnaavaat immikkut ittunik tamanna pissutissaqarpat. Aalajangiineq kulturimut atuartitsinermullu direktionimut nalunaarutigineqassaaq.

§ 36. Angajoqqaat akisussaassusiat.
Angajoqqaatut oqartussaassutsimik piginnittoq imaluunniit inuk meeqqamut pilersuisoq ikiuutissaaq meeqqap ilinniartitaasussaatitaanermik eqqortitsinissaanut tamatumunngalu akornusersuisussaanani.

§ 37. Allatsinneq tiguneqarnerlu.
Meeqqat atuarfianmi tiguneqarneq pisassaaq ukiup atuarfiusup aallartsinnerani ukiuni meeqqap 6-inik ukioqalerfiani, taamaattorli tak. § 35, Imm. 2.
Imm. 2. Kulturimut atuartitsinernmllu udvalgip aalajangersinnaavaa piffissaq aalajangersimasoq nallertinnagu allatsinneq pissasoq, allatsinnerli kingusinnerpaamik 1. juni pereersimassaaq.
Imm. 3. Kulturimut atuartitsinermullu direktioni atuartut pinngitsoornatik atuartinneqartussat atualernissartik atuarunnaarnissartillu allatsinnissaat pillugu malittarissiorsinnaavoq.

§ 38. Atuanngitsoortarnerit.
Ilinniartitsisut nakkutigissavaat meeqqat ilinniartitaasussaatitaasut atuarfimmi tiguneqarsimasut ilinniartitsinermi peqataanissaat.
Imm. 2. Ilinniartoq ilinniartitsinermut takkutinngitsoorsimappat angajoqqaat, takuuk § 36, namminneerlutik imaluunniit allakkatigut tamatumunnga pissutaasoq pillugu atuarfik nalunaarfigissavaat. Takkutinngitsoornermut pissutaappat napparsimaneq sapaatip akunnerinit 2-nit sivisunerusoq tamanna pillugu uppernarsaat nakorsap atsiugaa atuarfiup piumasarisinnaavaa.
Imm. 3. Atuarfiup siulersuisuata atuarfeqarnermut ataatsimiititat nalunaarfigissavai agginngitsoornerit napparsimanermik imaluunniit pissutissavimmik allamik pissuteqanngitsut tamaasa pillugit.
Imm. 4. Pissutissaqavinnani ilinniartoq ilinniartitsinermut takkutinngitsoorsimappat atuarfeqarnermut ataatsimiititat
1) angajoqqaat qinnuvigissavaat oqaatsitigut allakkatigulluunniit nassuiaammik erseqqinnerusumik.
2) atuarfik peqqussavaat angajoqqaat erseqqinnerusumik atassuteqarfiginiaqqullugit.
3) atuarfik peqqussavaat ilinniartoq tarnimut tunngasutigut misissugassanngorteqqullugu.
4) suliassaq tamanna ukiuisarnermi udvalgrmut nalunaarutigissavaat.

 

Kapitali 6.
Aalanjangersakkat allat.

§ 39. Ileqqoreqqusat.
Kulturimut atuarfeqarnermullu direktionip maleruagassiat nalinginnaasut aalajangissavai atuarfinni ordneqarluarnerup siuarsarnissaanut aamma atuarnerup nalaani atuarfiit ilinniartunik nakkutiginninnissaat pillugu, taakku kulturimut atuartitsinermullu udvalgimit akuerineqartussaapput. Maleruagassiat taakku pillugit najoqqutassat ilitsersuussutaasut kulturimut atuartitsinermullu direktionip suliarissavai.

§ 40. Apersortinnissamut piareersarneq.
Apersortinnissaq pillugu piareersarnissamut piffissaq aalajangerneqassaaq atuarfiup pineqartup aammalu palaseqarfiup pineqartup palasiata isumaqatigiinniarneratigut, isumaqatigiinneq anguneqarsinnaanngippat atuarfimmut ilinniartitsinermullu udvalgi aalajangiissaaq  palaseqarfiup siulersuisui isumaqatiginiareerlugit.

§ 41. Angajoqqaat pisinnaatitaanerat pisussaaffiilu.
Peqqussut manna naapertorlugu angajoqqaat pisinnaatitaaneri pisussaatitaanerilu tunngassuteqassapput inummut imaluunniit inunnut, ilinniartumut angajoqqaatut oqartussaassuseqartunut. Ilinniartut angajoqqaatut oqartussaaffigineqanngitsut pisinnaatitaanernik pisussaatitaanernillu atugaqalissapput angajoqqaatut oqartussaassusermik piginnittup pigisartagaraluinik.
Imm. 2. Atuarnerup aallarnernissaa sivisussusissaalu pillugit apeqqutit taassanngikkaanni atuarfiup inuk ilinniartumik paaqqinnittoq piginnaatitaasutut isumaqarfigisinnaavaa angajoqqaatut oqartussaassusernik piginnittoq sinnerlugu iliuuseqartussatut.

 

Kapitali 7.
Atortuulersitsinermi ikaariarnermilu aalajangersakkat il.il.

§ 42. Atulersitsineq.
Peqqussut atulissaaq 1. januar 1980.
Imm. 2. Nalunaarutit il.il. inatsit nr. 152 af 10. maj 1967 kingusinnerusukkut allanguutitalik tunngavigalugu pilersitat atuinnassapput aalajangersakkatigut peqqussut manna tunngavigalugu pilersitatigut allanngortinneqartinneqa,rnissamik atorunnaarsitaanissamilluunniit tungaannut.

Nuuk, 16. oktober 1979

Jonathan Motzfeldt

/

Thue Christiansen