Imigassanik aalakoornartortalinnik niogqutrqartarnermik sassaallertarnermillu killilersuineq pillugu landstingip peqqussutaa nr, 1, 19. maj 1979-imeersoq.
Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 99-imi 16. februar 1973-imeersumi imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqartarnermut sassaallertarnermullu tunngasumi inatsimmi nr. 623-mi 22. december 1976-imeersumi aamma inatsimmi nr. 110-mi 21. marts 1979-imeersumi allanngortinneqarsimasumi § 22 naapertorlugu, imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermut maleruagassat kinguliiniittut matumuuna Kalaallit Nunaata Landstingianit aalajangersarneqarput:
§ 1. Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqartut 18-it sinnerlugit ukiullit, qaammatit tamaasa pisiniarfinni sutorniartarfinnilu namminneq imigassaminnik aalakoornartortalinnik imigassarsisinnaapput, tak. kisianni stk. 4, annerpaamik imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermut pointit 72-it amerlaqataannik, tak. § 3.
Stk. 2. Inuit 18-it sinnerlugit ukiullit Kalaallit Nunaanniunngitsoq imaluunniit Kalaallit Nunaanni killeqarfinni peqqussutip atortitaanngiffiani najugaqavissut, tak. § 9, Kalaallit Nunaanni killeqarfinnut peqqussutip atortitaaffianut tikinnerminni imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermut pointinik 72-inik pisinnaatitaapput, tikeraarsimanissarluunniit qaammammit ataatsimit sivikinnerugaluarpat. Inuit tikeraaginnartut qaammammit ataatsimit sivisunerusumik tikeraarsimassagunik, qaammatit aallartinneranni, ulloq tikiffik aallarnerfigalugu, imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermut pointinik 72-inik pisinnaatitaapput.
Stk.3. Pointit aalakoornartortalinnik imigassarsissutissat pisissutigineqarsinnaanngillat pissarsiarineqarnerisa kingorna qaammat ataaseq qaangiussimappat.
Stk. 4. Inuit pinerluttulerinermi inatsit malillugu nakoringerlanneqartumik imigassartortinnaveersaarneqartut, imigássanik aalakoornartortalinnik pisissutaasinnaasunik pointinik pisinnaatitaanngillat, Kalaallit Nunaanni pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfimmit kommunalbestyrelse nalunaarfigineqartussaq pineqaatissiissummik taassumalu sivisussusissaanik nalunaarfigineqarsimappat.§ 2. Imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermi pointinik pisinnaaneq imigassanillu aalakoornartortalinnik, ileqqoreqqusami uani maleruagassat malillugit pisiarineqarsinnaasunik imaluunniit akitsuuteqanngitsunik eqqussisinnaanermi maleruagassat sukkulluunniit atuuttuusut najoqqutaralugit Kalaallit Nunaannut eqqussanik, peqarsinnaaneq inummut tunngalluinnarpoq pigineqartullu allamut tunniunneqarsinnaanatik.
Stk. 2. Immikkut ittoqartillugu imigassat aalakoornartortallit piginnaatitsissut atorlugu pisiaritinneqarsinnaapput. Taamaaiorsinnaanermi maleruagassat Inunnik Isumaginninnermut landsstyremi ilaasortamit aalajangerneqassapput.§ 3. Imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermi pointi ataaseq imatut aalajangersarneqarpoq immiaaraq 45 cl oqimaassusiata procentia 1,75 sinnerlugu kisianni 2,50 inorlugu imaluunniit immiaaraq 35 cl oqimaassusiata procentia 2,50-ip 3,65-illu akornanniittoq imaluunniit immiaaraq 24 cl oqimaassusiata procentia 3,66 sinnerlugu imaluunniit nerinermi viinni 12,5 cl annertussuiata procentia 14 sinnernagu imaluunniit viinni kimittuneq 6 cl annertussusiata procentia 22 sinnernagu imaluunniit imigassaq kimittooq 3 cl annertussusiata procentia 45 sinnernagu.
Stk. 2. Inunnik isumaginninnermi landsstyremi ilaasortap aalajangersinnaavaa, pointit atorlugit aalakoornartortalinnik aatsaat qassiiusunik imigassarsisoqarsinnaasoq kinaassutsimik upperarsaanikkut; taamaattoqanngippallu pisiniartoq qassiiusinik pisiariumasarigaluaminik pisisinnaatitaasussaanngimmat.
Stk. 3. Aalakoornartut imigassiaajunnaarsagaanngitsut 45 sinnerlugu annertussutsimik procentillit nioqqutaanissaat inerteqqutaavoq.§ 4. Imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermut pointinik piniartoqarsinnaavoq inuup normuata kommunemi pisortanut takutinneratigut uppernarsaanikkut, maleruagassat Inunnik isumaginninnermi landsstyremi ilaasortamit aalajangersarneqarsimasut malillugit. Kommunemi pisortat pointinik piniartoqartillugu piniartup kinaassutsiminik uppernarsaanissaanik piumasaqarsinnaatitaapput.
Stk. 2. Inuit Kalaallit Nunaanniunngitsoq imaluunniit peqqussutip atuutsitaanngiffiani najugaqavissut uppernarsaammik pisinnaapput kommunemi pisortanit illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit peqqussutip atuutsitaaffiani tikiffigeqqaakkaminni. Nuna allamiut nunat avannarlerneersut nunagisaminni inuup normuanut uppernarsaat imaluunniit uppernarsaat paatsuugassaanngitsoq tassunga assingusoq uppernarsaatigisinnaavaat. Nuna allamiut allatpassip normua uppernarsaatigisussaavaat. Kommunep allaffiata kimilluunniit Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngitsumit piumasarisinnaavaa, billettit allalluunniit atorlugit uppernarsaateqarnissaq, qaammatip kingulliup ingerlanerani kommunemi allami imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermi pointinik pissarsisimannginnermik. Angalasunut nunanit allaniit Kalaallit Nunaanni peqqussutip atuutsitaangiffianut tikittunut, Inunnik isumaginninnermi landsstyremut ilaasortamit aalajangerneqarsinnaavoq akunnittarfiit uppernarsaataagallartussanik tunniussaqarsinnaanerannik, taassuma kingornatigut pissutsit pisinnaalersinniariarpassuk kommunemi pisortanut nalunaaruteqarfissanut nalunaarutigineqartussanngorlugu.§ 5. Niuvertut sutorniartarfiutillillu iluarsartuussinerup atulersinneqarnerani imigassanik nioqquteqarsinnaanermut akuersissummik pissarsisussaasut, pissarsisussaapput kommunalbestyrelsemut saaffigisassamut uppernarsaanikkut imigassanik aalakoornartortalinnik nioqqutissanik pisisinnaatitaapput, kommunalbestyrelsep missiliuinera naapertorlugu siunissami nioqquteqarfissap annertussusissaatut ilimagineqartumut naleqquttumik.
Stk. 2. Niuvertut sutorniartarfiutillillu iluarsartuussinerup atulersinneqarnerani imigassanik aalakoornartortalinnik nioqquteqarsinnaatitaasussat kommunalbestyrelsemut nalunaaruteqarfissamut ilumoorluinnarlutik nalunaaruteqartussaapput iluarsartuussinerup atulersinneqarnerani imigassat aalakoornartortallit nioqqutissat qanoq annertutigisut pigineqarnersut.
Stk. 3. Niuvertut sutorniartarfiutillillu inatsisinik unioqqutitsinerunngitsumik nioqqutissanik, taakkununnga ilanngullugit nioqqutissat 1˝ %-iat nioqqutissat annaasarisimasat matusissutissaannik pisiniarsinnaatitaapput. Procenti taanna kommunalbestyrelsemit annertusineqarsinnaavoq nioqqutissanik pisiniartup uppernarsarsinnaappagu nioqqutissat annaasarisimasat annertunerusut. Taamatut annertunerusnik tunniussaqarsinnaaneq qinnuteqarnikkut aatsaat pisinnaavoq, ingerlaannartussatut akuersissutigineqarsinnaanani. Taamatut qinnuteqarnermut ilanngunneqartussaavoq ilumoorluinnarluni nalunaaruteqarneq iluarsartuussinerup atulersinneqarnerani nioqqutissallu ilaneqarneranni assigiissitsinermi assigiinngissutaasoq allaganngorlugu.
Stk. 4. Inatsit malillugu nioqqutissaatigineqartut annertuumik ikileriarsimatillugit, soorlu ikuallattoornerup, tillinniarfigitinnerup, aserorterisoqarnerup assigisaasalu kingunerisaanik, nioqquteqartoq nioqqutissaminik pisiniarsinnaatitaavoq kommunalbestyrelsemut saaffiginninnikkut, tassanngaaniillu uppernarsaatit pisariaqartut saqqummiunneqarnissaat piumasarineqarsinnaalluni. Pinerluttuliornerup kingunerisaanik annaasaqarsimanermi piumasarineqarpoq pinerluutip politiinut nalunaarutigineqarsimanissaa.§ 6. Niuvertut sutorniartarfiutillillu uppernarsarneqarsinnaasumik nioqqutissamik angeqataanik immaqalu tapiutitalinnik KGH-mi ingerlaannartumik imigassanik aalakoornartortalinnik pisiniarsinnaatitaapput, tak. § 5, stk. 3 aamma 4. Taamatut pisiniarsinnaatitaaneq annaaneqarsinnaavoq niuvertup sutorniartarfiutillilluunniit uppernarsaatinik pisiniartunit tigusimasaminik KGH-mut tunniussaqarsimanngippat. Misiliisarneq pisariaqartoq KGH-mit suliarineqartassaaq, taanna KGH-p isumaa malillugu ataasiakkaajusunik misiliisarnerusinnaalluni.
Stk. 2. Imigassanik aalakoornartortalinnik nioqqutissanik pisiniarsinnaaneq pisiniaqqissinnaanerluunniit § 5 tunngavigalugu niuvertup sutorniartarfiutillilluunniit kissaatigisaa malillugu pisinnaavoq, taamaallaat piumasarineqarluni nioqqutigisimasat amerlaqataannik pisiaqarnissaq.§ 7. Imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermut pointinik pisinnaanermut uppernarsaasarnissaq taakkualu tunniunneqarsinnaanerannut piffissaq killigitinneqartussaq Inunnik isumaginninnermut landsstyremi ilaasortamit aalajangersarneqartussaavoq. Matumuuna aamma aalajangersarneqarsinnaavoq uppernarsaatit qaammammit ataatsimit sivisunerusumik atorneqarsinnaasut tunniunneqarsinnaasut, uppernarsaammi erseqqissumik takuneqarsinnaappat uppernarsaatit qaammatini sorlerni pisissutaasinnaanersut.
Stk. 2. Inunnik isumaginninnermut landsstyremi ilaasortamit aalajangerneqassaaq uppernarsaatit pisiniartumit nioqquteqartumut pisissutigalugit atorneqarsimasut KGH-mullu pisissutitut nioqquteqartumit atorneqartussat aserorterneqartassanersut imaluunniit kommunep allaffianut tunniussivissamut ingerlateqqinneqartassanersut, atorneqaqqinnissaat siunertaralugu.§ 8. Imigassanik aalakoornartortalinnik pisisinnaanermut pointit uppernarsaatit kommunemi pisortanit tunniunneqartassapput. Aningaasartuutit tassunga tunngasut landskassemut attuumassuteqartinneqassanngillat.
Stk. 2. Uppernarsaatit pissarsiarineqarneranni nassiussorneqarnerannilu aningaasartuutit landskassemit tigummineqartussaapput.§ 9. Peqqussut manna Qaanaap Illoqqortoormiullu kommuneanni atuuttuunngilaq, taakkunani iluarsartuussinerit atuutooreersut atuutsinneqaannartussaammata. Peqqussut aamma kommunet agguarneqarnerisa avataani atuutuunngilaq.
§ 10. Peqqussut manna najoqqutaralugu aalajangiinerit kommunalbestyrelsemit aalajangerneqarsimasut, aalajangiinerup kingorna sapaatip-akunneri arfinillit qaangiutsinnagit Inunnik Isumaginninnermi Qullersaatitanut saqqummiunneqarsinnaapput, taakkulu aalajangiinerat ingerlateqqinneqarsinnaanngilaq.
§ 11. Peqqussummik matuminnga unioqqutitsinerit aamma peqqussut manna najoqqutaralugu inassutinik peqqussutinilluunniit unioqqutitsinerit akiliisitsinermik pillaatississutigineqassapput.
§ 12. Peqqussut manna atortuulerpoq 1. august 1979.
Taamaalilluni akuerineqarpoq Kalaallit Nunaata Landstingianit.
Nuuk, ulloq 19.maj 1979.
Jonathan Motzfeldt/
Moses Olsen