Ilanngussaq 1
PIGINNEQATIGIILLUNI INISSIAATILLIT PEQATIGIIFFIINUT TOQQAMMAVISSATUT MALITTARISASSAT
Aqqa sumiiffialu
§ 1. Piginneqatigiilluni inissiaatilit peqatigiifiat ateqarpoq Piginneqatigiilluni Inissiaatillit Peqatigiiffiat XXXX. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat XXXX kommuniani angerlarsimaffeqarpoq.
Siunertaa§ 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siunertaraa piginneqatigiilluni inissianik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiini ilaasortat atugassaannik sananissaq, pisinissaq, pigisaqarnissaq aqutsinissarlu (ataaseq arlallilluunniit atorneqassapput).
Ilaasortat§ 3. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaani piginneqatigiilluni inissiamik atuisinnaatitaalersoq kisimi piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanngorsinnaavoq. Ilaasortaaneq piginneqatigiilluni inissiamut atuisinnaatitaaffigisamut taamaallaat tunngassuteqarsinnaavoq. Ilaasortaq taamaallaat piginneqatigiilluni inissiamik ataatsimik atuisinnaatitaaffeqarsinnaavoq.
Aallaqqaatissatut akiliut§ 4. Piginneqatigiilluni inissianik pisinissamik siunertaqarlutik peqatigiiffiup pilersinneqarnerani ilaasortanngortunut aallaqqaatissatut akiliutissat angissuserissavaat ilaasortap inigerusullugu kissaatigisaatut angissuseqartup atuisinnaatitaaffigisassaatalu pisiarineranut akigititaasup pisiarineranullu atatillugu aningaasartuutinik ilassusersimasup 5%-a.
Imm. 2. Ilaasortaq piginneqataassummik pisinissaminik uppernarsaalluni atsiortigani aallarniutitut akiliutissap angissusissaviatut ilimagisaq pillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulittaasuanit aamma aningaaserisuanit ilisimatinneqassaaq. Aningaasat taamatut amerlassusillit aningaasanngorlugit akilerneqassapput, imaluunniit ataatsimeersuartut aalajangiinerisigut Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit arlaanni kontomut toqqorneqassallutik. Pisinissamut akigititassaq qanorpiaq angitigissanersoq akuerineqariarpat ataatsimeersuartut ilaasortat ataasiakkaat ilisimatissavaat qanorpiaq angitigisumik aallarniuteqassanersut, tamannalu pereerpat ilaasortap erngerluni akiliutissaminut sinneruttut akilissavai imaluunniit akiliutissani sinnerlugit akiliisimaguni akiliivallaarutigisimasani utertissallugit.
Imm. 3. Peqatigiiffiup pilersinneqareernerata kingornagut nutaamik ilaasortanngortut aallaqqaatissatut akiliutip saniatigut tapiliussamik akiliuteqartinneqartassapput, taamaalilluni aallaqqaatissatut akiliut tapiliussatullu akiliut katillutik §17 naapertorlugu akigititassatut akuerisaasumut naapertuuttussanngorlugit.
Imm. 4. Aallaqaatissatut akiliut tapiliussatullu akiliut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaasaataannut akisussaaffinnut atorneqarsinnaasunngorlugit ilanngunneqassapput, taakkulu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit ernialersorneqartussaanngillat.
Pisussaaffiliineq§ 5. Piginneqataasoq taamaallaat pisussaaffinnut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut attuumassuteqartunut aallaqqaatissatut akiliutigisimasami nalinginut akiliisussaatitaasinnaavoq, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Ataatsimeersuartut aalajangerpata, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaanut illuut qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsisoqassasoq, tamanna taarsigassarsititsisup allakkatigut erseqqissumik piumasarisimappagu ilaasortat namminneerlutik nammaqatigiillutillu akiitsunut akiliisussaatinneqassapput.
Imm. 3. Piginneqataasoq taassumaluunniit qimatai imm. 1 aamma 2 naapertorlugit akiliisussaatitaapput, piginneqatigiilluni inissiap tassanilu akiitsunut pisussaaffiit piginneqataasumit nutaamit tiguneqarnissaasa tungaanut.
Piginneqataassut§ 6. Piginneqataasut, piginneqataassutsit aggorlugit annertussusilerneqarnerat naapertorlugu, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisuussutaanut piginneqataapput, tak. imm. 2.
Imm. 2. Piginneqataassutsit aggorlugit annertussusilerneqarnerat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni inigisap angissusaanut tamakkiisumut naleqqiullugu, piginneqatigiilluni inissiani piginneqataaffiusuni ataasiakkaani, piginneqatigiilluni inigisap angissusaa naapertorlugu naatsorsorneqartarpoq.
Imm. 3. Piginneqataassutsinut naligitinneqartut naleqqussarneqarsimanngippata, piginneqatigiilluni inissianut ataasiakkaanut, sanaartornermut akigitinneqartoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiani sanaartornermut akigitinneqartumut tamakkiisumut naleqqiullugu, aggornilersuineq tunngavigalugu, tak. imm. 2, piginneqataassutsinut naligitinneqartoq naatsorsorneqassaaq. Piginneqataassutsinut naligitinneqartup naleqqussarneqarnera ataatsimeersuarnermi akuerisassanngorlugu saqqummiunneqassaaq.
Imm. 4. Piginneqataasut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisuussutaanit piginneqataassutaat qularnaveeqqusiissutaasinnaanatillu eqqartuussisutigoortitsissutigineqarsinnaanngillat. Aningaasanik taarsigassarsiniarnermi piginneqataassut qularnaveeqqusiunneqarsinnaanngilaq, taamaallaalli § 13-mi maleruagassat naapertorlugit piginneqataassut allanut tunniunneqarsinnaalluni allatulluunniit iliorluni allanut nuunneqarsinnaalluni.
Imm. 5. Piginneqataassummut piginneqataanermut uppernarsaammik, piginneqataasup aqqanik allassimasumik tunniussissoqassaaq. Piginneqataanermut uppernarsaat tammarpat nutaamik sanasoqassaaq, tassanilu taassuma tammartumut taartaanera allassimassaaq.
Piginneqatigiilluni inissiamut isumaqatigiissut§ 7. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aamma ilaasortap akornanni allaganngorlugu piginneqatigiilluni inissiamut isumaqatigiissusiortoqarsinnaavoq, tassani piginneqatigiilluni inissiamut akilersuutissaq atugassarititaasussallu allat allassimassallutik.
Piginneqatigiilluni inissiamut akilersuut§ 8. Piginneqatigiilluni inissiamut akilersuutip angissusissaa ataatsimeersuarnermi aalajangersarneqassaaq, taamatuttaaq piginneqatigiilluni inissianut ataasiakkaanut akilersuutit angissusii ataatsimeersuarnermi naleqqussarneqarsinnaapput, piginneqatigiilluni inissiamut akilersuutit annertussusaat piginneqatigiilluni inissianut naligititaasunut naapertuuttunngorlugit.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqatigiilluni inissiaataanni piginneqatigiilluni inissianut akilersuut katillugu sukkulluunniit angissusilerneqarsimassaaaq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat inissianut akilersuutinit isertitaminit inissiat ingerlanneqarnerinut aningaasartuutinut matussusiissinnaanngorlugu, tassunga ilaallutik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsiaanut taarsersuutinut akiliutit kiisalu aserfallatsaaliinissamut sillimmatissatut illuartitat. Piginneqatigiilluni inissiamut akilersuut qaammammut siumoortumik akilerneqartassaaq.
Aserfallatsaaliuineq§ 9. Piginneqatigiilluni inissiat naammaginartumik aserfallatsaalineqassapput.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissianik aserfallatsaaliinerit ataatsimeersuarnermi erseqqinnerusumik maleruagassiuunneqassapput, tassani ilaallutik illup iluani aserfallatsaaliinerit, illut qaliaasa, igalaavisa, kaajaluisartaasa avatangiisaasalu illunut atasut, illuutit ataatsimoorullugit atugassiat assigisaasalu aserfallatsaalineri. Ukiumoortumik missingersuusiani aningaasanik isumannaatsumik aserfallatsaaliinissamut naammattunik kontomut immikkut ittumut toqqorsisoqartassaaq.
Imm. 3. Piginneqataasup aserfallatsaaliuisussaatitaanini sumiginnarpagu, siulersuisut piginneqataasoq piffissap naleqquttup, sukumiinerusumik aalajangerneqartup iluani aserfallatsaaliuinissamik peqqussavaat. Siulersuisut aserfallatsaaliuinissaq suliarineqarsimanersoq paasiniarlugu piginneqatigiilluni inissiaq takuniassallugu pisinnaatitaapput.
Imm. 4. Piginneqataasoq siulersuisunit peqquneqartaraluarluni imm. 3 malillugu aserfallatsaaliuisimanngippat, aserfallatsaaliuisussaatitaaneq annertuumik sumiginnarneqarsimassaaq, siulersuisullu piginneqataasup akiligaanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat aserfallatsaaliugassanik isumaginnitsissinnaavaat imaluunniit piginneqataasoq ilaasortaajunnaarsissinnaallugu.
Allannguinerit§ 10. Piginneqataasoq nammineq akisussaaffigisaminik piginneqatigiilluni inissiap iluani nalinginnaasunik annikinnerusunillu allannguinissamut pisinnaatitaaffeqarpoq. Inissiap iluani annertuunik allannguisoqassappat, tamanna siulersuisunit akuerineqassaaq. Illup silataani allannguisoqassappat, tamanna ataatsimeersuartunit akuerineqassaaq.
Imm. 2. Allanngortiterinerit sanasut suliaattut isumannaatsumik aammalu sanaartortitsinermi inatsisini pisortallu maleruaqqusaanni allani piumasarineqartut malillugit suliarineqassapput. Sananissamut akuersissummik pissarseqqaarnissaq piumasarineqarpat suliaq aallartinneqalersinnagu akuersissut siulittaasumut takutinneqassaaq.
Imm. 3. Akuersissutinik pisariaqartunik pisortanit piniarnissamut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat akisussaasuunngilaq imaluunniit inissiap allanngortiternerani aserukkanut akisussaasuunani. Akisussaasoq tassaavoq piginneqataasoq inigisaminik allanngortiterisoq.
Inigisamik allamut attartortitsineq§ 11. Siulersuisut piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiamik inigisaminik inuinnarnut attartortitsinissaa akuerisinnaavaat, piginneqataasoq peqanngikkallartussaappat, aammalu peqanngikkallarnissaa napparsimanermik, ilinniagaqarnermik, pinerluuteqarsimasunik inissiisarfimmiinnermik, imaluunniit piginneqataasup nammineerluni imaluunniit inoqutigiinni ilaasup nuutsikkallarneqarsimaneranik pissuteqarpat. Qaammatinit pingasunit sivikinnerusumik inigisamik allamut attartortitsisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2. Piginneqatigilluni inissiaatip sivisunerpaamik ukiuni pingasuni inummut allamut attartortinneqarnissaanut piginneqatigiilluni inissiaatillit siulersuisui akuersisinnaapput.
Imm. 3. Inummut allamut attartortitsineq apeqqutaatinnagu, piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut, piginneqatigiilluni inissiamut akilersuummik akiliinissamik pisussaaffeqarpoq.
Imm. 4. Piginneqatigiilluni inissiaatip inummut allamut attartortinneqarnerani, attartornermut akiliutissap annertussusissaa, inissiallu inummit allamit attartorneqarneranut atugassarititaasut siulersuisunit akuerineqartussaapput. Attartornermut akiliut annerpaamik piginneqatigiilluni inissiamut ineqarnermut akitsuutip annertoqatigissavaa. Pequtit inummut allamut attartortitsinermi isumaqatigiissummut ilaatinneqarpata, attartornermut akiliut annerutinneqarsinnaavoq, taamaattorli akiliut annertunerpaamik ineqarnermut akitsuut 10%-imik ilallugu annertussuseqarsinnaalluni.
Imm. 5. Piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut, piginneqatigiilluni inissiamut akilersuummik akiliinissamik pisussaaffeqarpoq.
Imm. 6. Inigisamik allamut attartortitsiniarluni isumaqatigiissuteqarnermi, inigisamik attartortinneqartup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut, piginneqataasumut inummulluunniit allamut allanik isumaqatigiissuteqarnissaa piumasarineqarsinnaanngilaq. Taamatut isumaqatigiissuteqartoqarsimappat taakkua atuutissanngillat.
Imm. 7. Attartortinneqartup siulersuisunit akuerineqarluni akuerineqaraniluunniit piginneqatigiilluni inissiaq attartukkani allamut attartorteqqissinnaanngilaa atortissinnaanaguluunniit.
Torersaarnissamut maleruagassat§ 12. Qanoq ilinikkulluunniit ataatsimeersuarnermi torersaarnissamut, uumasuuteqarnermut il.il. maleruagassat aalajangersaaffigineqarsinnaapput, taakkulu ilaasortanit tamanit maleruanngitsuugassaajunnaarlugit aaqqinneqassapput. Uumasuuteqarnerli il.il. pillugit maleruagassat atuuttut allanngortinneqarnerini pisinnaatitaaffiit atuutereersut uumasup toqunissaata tungaanut pigiinnarneqarsinnaapput.
Piginneqataassutsit allanut tunniunneqartarnerat§ 13. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat piginneqataassutsit allanut tunniunneqarnerannik tunineqarnerannillu isumaginnittuussapput.
Imm. 2. Allanut tunniussineq imatut tulleriinnilersorlugu tunniussisoqassaaq:
1) Inunnut piginneqataasup nammineq kinguaavinut siuaavinulluunniit, imaluunniit inunnut minnerpaamik ukiuni marlunni piginneqataasumut inoqutaasimasunut.
2) Inunnut allanut piginneqatigiilluni inissiamik allamik paarlaguunnermut atatillugu.
3) Inunnut siulittaasup allattorsimaffimmut tulleriiaarlugit allattorsimasaannut. Allattorsimaffimmi allattukkani siulliusoq allanit salliutinneqassaaq. Allattorsimaffimmi allattorneqarsimasut utaqqqisut allattorsimaffianiiginnarumanertik ukiumut ataasiarlutik uppernarsartassavaat, taamaaliunngikkunik piiarneqassagamik.
Imm. 3. Nutaamik piginneqataalersussaq ataatsimeersuartunit akuersissutigineqassaaq. Akuersisoqarumanngippat, siulittaasup kina inassutigineqarnersoq tusartinneqarnerata kingorna sap. ak. sisamat qaangiutsinnagit akuersinnginnermut pissutaasoq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 4. Piginneqataajunnaarluni inimik qimatsisussap piumasaqarneratigut ataatsimeersuartut pisussaapput piumasaqarnermiit sap. ak. arfinillit qaangiutsinnagit piginneqataalersussamik allamik innersuussissallutik. Taamaanngippat piginneqataasoq nammineerluni pisinnaatitaavoq oqaaseqatigiinni uku siuliini piffissaliunneqartup naaneranit sap. ak. arfinillit qaangiutinnagit imm. 3-mi aalajangersakkat naapertorlugit piginneqataalersussamik ataatsimeersuarnermi akuerisassanngorlugu innersuussuteqassalluni.§ 14. Allamut tunniussinissaq § 13-imi aalajangersakkat unioqqutillugit pisimappat, piginneqataassut kimit pisiarineqassanersoq tamannalu atugassarititaasut suut malillugit pissanersoq ataatsimeersuartunit aalajangerneqassaaq. § 17-mi aalajangersakkat naapertorlugit akiliisitsisoqassaaq.
§ 15. Piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiaminit aninngikkaluarluni piginneqataassutsini tamaat ilaaluunniit inoqutimi arlaannut minnerpaamik ukiuni marlunni inoqutaasimasumut tunniutissallugu pisinnaatitaavoq. Tunniussivigineqartussarli ataatsimeersuarnermi akuersissutigineqassaaq. Itigartitsisoqassagaluarpat tamanna tunngavilersorlugu allaganngorlugu tunniunneqassaaq.
§ 16. Piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiaminit aninerminit minnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunnerini inigisaminik tigusisussamik innersuussuteqanngippat, imaluunniit allamut tunniussineq maleruagassanik unioqqutitsilluni pisimappat ataatsimeersuartunit aalajangerneqassaaq piginneqataassut kimit tiguneqassanersoq tunniussinermilu suut atugassarititaassanersut. § 17-mi aalajangersakkat naapertorlugit akiliisitsisoqassaaq.
Akigititaq§ 17. Piginneqataassumut akigititassaq ataatsimeersuartunit akuersissutigineqassaaq, taamatullu aamma imm. 4 naapertorlugu isumaqatigiissutaasimasinnaasut akuersissutigineqassallutik. Piginneqatigiilluni inissiat pillugit inatsisit sukkulluunniit atuuttut malillugu piginneqataassutsit akiisa qaffasinnerpaaffissaattut aalajangersarneqartut sinnerlugit amerlassuseqartut ataatsimeersuartunit akuersissutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Tamatuma saniatigut ataatsimeersuartut makkua misissussavaat:
1) Allap tigusinissaanut neqeroorummik peqartoq.
2) Piginneqataassutsip akia kingullermik ataatsimeersuarnermi aalajangersarneqartumut naapertuuttoq.
3) Piginneqatigiilluni inissiap aserfallatsaalineqarnermigut qanoq issusia, tassami taanna pitsaalluinnartuuppat ajorluinnartuuppalluunniit akianut naleqquttumik qaffaasoqartussaammat annikilliliisoqartussaalluniluunniit.
Imm. 3. Piginneqatigiilluni inissiap pitsanngoriaataasa nalingat aalajangersarneqassaaq pigilernerani nalinga naatsorsuutigalugu, pisoqaassusianik aserfallassimaneranillu pissuteqartumik nalikillissutaasimasinnaasut ilanngaatigalugit. Pequtaasa inissiamut naleqqussakkat ikkunneqarsimasulluunniit nalingi pigilernerini akii, pisoqaassusii aserfallassimanerilu apeqqutaatillugit aalajangerneqassapput. Pitsanngoriaatsinut, pisattanut pequtinullu akit piginneqataajunnaalersup naatsorsuusiai aallaavigalugit aalajangiiffigineqassapput.
Imm. 4. Piginneqataassutsip tunniunneqarneranut peqatigitillugu pequtit pialuillu allat tunniunneqasappata allatulluunniit inatsisinut naapertuuttumik isumaqatigiissutigineqarpata akiliutissat nalinginnaasumik niuerneq malillugu nalilerneqassapput.
Imm. 5. Pitsanngoriaatinut, pisattanut, pequtinut pigisanullu akit kiisalu aserfallatsaalineqarnerata qanoq issusia apeqqutaatillugu tapiliussatut akikilliallaatissatulluunniit ataatsimeersuartunit aalajangerneqartut piginneqataajunnaalersumit akuerineqarsinnaanngippata, naliliisartumit takuniarneqarnermikkut missiliuusiorfigineqarnermikkullu nalilerneqassapput. Illuatungeriit peqatigiillutik naliliisussaq kinaassanersoq toqqassavaat. Tamanna illuatungeriit isumaqatigiissutigisinnaanngippassuk naliliisussaq Naalakkersuisunit toqqarneqassaaq. Naliliisussap inissiamik takuniaanissaminut piginneqataasoq ataatsimeersuartullu aggersassavai, naliliissutaasumillu nalunaarusiussalluni akit naatsorsorneqarnerinut immikkoortitaaraluni ersersitsisumik akillu taamaannerinut pissutaasunik takutitsisumik. Naliliisup naliliinera piginneqataasumit ataatsimeersuartunillu malinneqartussaavoq. Naliliisup akissarsiassami annertussusissai nammineerluni aalajangissavai, aammalu takuniaanermi naliliinermilu aningaasartuutaasimasut piginneqataajunnaalersup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akornanni qanoq avinneqassanersut aalajangissallugu, taamaaliornermi illuatungeriit arlaat sorleq ilalerneqarsimanersoq isiginiarneqassalluni.
Periaaseq§ 18. Piginneqataassutsip allamit pigineqalernissaanik isumaqatigiissuteqartoqannginnerani, siulittaasup aamma aningaaserisup inissiamik pisisussamut piginneqatigiillutik inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassai, piginneqatigiillutik inissiaatillit peqatigiiffiata ukiumut naatsorsuutai kingulliit akuerisat, missingersuutit kiisalu piginneqataassummut, piginneqatigiilluni inissiami pitsanngorsaataasimasunut pequtinullu akigititassap qanoq naatsorsorneqarneranut takussutissiaq, tunniutissavaat. Aamattaaq tigusinissap isumaqatigiissutigineqannginnerani siulittaasup aamma aningaaserisup piginneqatigiilluni inissiamik pisisussaq ilaasortatut pisussaaffinnik taakkualu unioqqutinneqarpata pineqaatissiissutaasussat pillugit allakkatigut ilisimatissavaat.
Imm. 2. Siulittaasup aamma aningaaserisup tunisisussaq pisisussarlu qanoq iliornissaannik ilitsersussavaat, tunisinissamullu allaganngorlugu isumaqatigiissusiortoqarnissaa isumagissallugu.
Imm. 3. Tunniussinermi atugassarititaasut tamarmik ataatsimeersuartunit akuersissutigineqassapput. Isumaqatigiissutip saqqummiunneqarneranit sap. ak. sisamat qaangiunnerini ataatsimeersuartut qisuarianngippata tunniussineq akuersissutigineqartutut isigineqassaaq.
Imm. 4. Piginneqataajunnaalersup inigisaminit aninermini pisassaanik tunniussinerminni siulittaasoq aamma aningaaserisoq piginneqatigiilluni inissiamut akilersuutit aamma kiassarnermut akiliutitut tapiliussassat assigisaasalu akilerneqarnissaannut qularnaveeqqutissanik aningaasanik unitsitsigallarnissaminnik pisinnaatitaapput. Piginneqataajunnaalersup inigisaminit aninissaa sioqqullugu pisassaanik tunniussisoqassappat siulittaasoq aamma aningaaserisoq pisinnaatitaapputtaaq inissiamik tigusissussap inissiap tunniunneqarnerani amigaatitut malugisaqassagaluaruni piumasaqaatigisinnaasai matussuserniarlugit tunniussassat ilaannik unitsitsigallarnissaminnut.
Imm. 5. Tigusinermit kingusinnerpaamik qaammatip ataatsip qaangiunnerani amigaataasinnaasut paasiumallugit, pisisup piginneqatigiilluni inissiaq taassumalu pequtai siulittaasoq aamma aningaaserisoq peqatigalugit misissussavai. Naleqquttutut nalilerneqarpat siulittaasup aamma aningaaserisup pisisoq amigaataasutut paasineqartunut akikillisaaffigissavaat imaluunniit eqqartuussisoqarneratigut imaluunniit illuatungeriit akornanni isumaqatigiissuteqarnikkut kina arlaat tigusisussatut aalajangiiffigineqareernerani aatsaat tunniunneqartussanik, piginneqataajunnaartumut akiligassanik aaqqiinermi aningaasanik unitsitsissalluni.
Imm. 6. Piginneqataassutsip allamit pigineqalernerani akiliutissat aningaaserisumut akilerneqassapput, peqatigiiffillu pisassaqarsimappat pisassai ilanngaatigeriarlugit aningaasat sinneri piginneqataajunnaartumut tunniunneqassallutik. Siulittaasup aamma aningaaserisup isumaqatigiissuteqarfiginerisigut inissiap allamit tiguneqarnerani akiliutinut tigusisinnaatitaasussamik piginneqataajunnaartoq nalunaaruteqarsimappat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisassaqarsimaguni pisassani ilanngaatigereerlugit tigusisinnaatitaasussamik uppernarsaat naapertorlugu aningaasat tunniutissavai.
Toqusoqartillugu, averusertoqartillugu aamma avittoqartillugu il.il§ 19. Piginneqataasup toqunerani aappaasoq qimataasoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaalernissamik pisinnaatitaaffeqarpoq.
Imm. 2. Aapaasoq qimataasoq ilaasortaalernissaminik kissaateqanngikkuni, tak. imm. 1, kina piginneqataassummik tigusisuussanersoq innersuussisinnaatitaavoq.Imm. 3. Aappaasumik qimataasoqanngippat, imaluunniit taassuma pisinnaatitaaffini atorusunngippagu, tak. imm. 1 aamma 2, tulleriinnilersuineq una malillugu salliutitsisoqassaaq:
1) Inuit toqusoqarnerata nalaani piginneqatigiilluni inissiami najugaqartut aammalu uppernarsarneqarsinnaasumik minnerpaamik ukiut marluk piginneqataasumut inoqutaaqataasimasut.
2) Inuit piginneqataasup toqunerani piginneqataasumit toqusumit kingornussisussatut nalunaarsorneqarsimasut imaluunniit siulittaasumut allakkatigut saaffiginninnikkut piginneqataassummut aammalu piginneqatigiilluni inissiamut pisinnaatitaasutut nalunaarutigineqarsimasut.
3) Inunnut piginneqataasup nammineq kinguaavinut siuaavinulluunniit, tak. § 13.
Imm. 4. Tunniussinermi, tak. imm. 3, nr. 2-3, § 13, imm. 3-mi maleruagassat taamatuttaaq atuutissapput.
Imm. 5. Piginneqataasup averusernerani avinneraniluunniit, imaluunniit piginneqataasup aappaqarnerata atorunnaarsinneqarnerani aappariiusuni arlaat piginneqataasutut ingerlaannarnissamut pisinnaatitaaffeqassanersoq, pisariaqassappat akuersissuteqarnikkut eqqartuussinikkulluunniit aalajangerneqassaaq.
Imm. 6. Piginneqataasup aappani qimassimappagu piginneqataasup aappaata ilaasortaalernissani pisinnaatitaaffigaa, taamaattorli tak. imm. 5.
Imm. 7. Piginneqataasoq utoqqalinini imaluunniit napparsimanini pissutigalugu illumut paaqqinnittarfimmut assigisaanulluunniit nuuppat, imm. l-3-imi aamma § 13, imm. 3-mi maleruagassat taamatuttaaq atuutissapput.
Immikkut isumaqatigiissuteqartarneq§ 20. Inuit, ataaseq piginneqataasuulluni minnerpaamik ukiut marluk inoqutigiiusimasut, inooqatigiikkunnaarunik, arlartik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaasussaatitaassanersoq isumaqatigiissutigisinnaavaat. Isumaqatigiissut ataatsimeersuartunit tunngavissaqarluarunik isumaqatigiissummut akerliusinnaasunit, akuerineqaqqaassaaq.
Kingornussisussaq piginneqatigiilluni inissiami najugaqartuunngippat§ 21. Kingornussinikkut piginneqataassut inummut inissiami najugaqanngitsumut tunniunneqassappat, tunniussinissaq ataatsimeersuartunit akuerineqassaaq. Ataatsimeersuartut tunngavissaqarluarunik tuniussinissamut akerliusinnaapput. Taamatut pisoqartillugu, piginneqataalersussamit piginneqataassutip pisiarineqareernerani, ataatsimeersuartut tunisinermi iluanaarutit, piginneqatigiilluni inissiat pillugit inatsit malillugit naatsorsugaasoq, kingornussisumut akilissavaat.
Tamaatitsineq§ 22. Piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaanini aamma piginneqatigiilluni inissiamut atuisussaatitaanini atorunnaarsissinnaanngilaa, taamaallaalli piginneqataassutit allamut tunniunneqartarnerat pillugu maleruagassat malillugit ilaasortaajunnaarsinnaalluni.
Ilaasortaajunnaarsitsineq§ 23. Ataatsimeersuartut piginneqatigiilluni inissiat pillugit inatsimmi taagorneqartunik pisoqartillugu kiisalu malittarisassat taamaaliorsinnaatitsippata, ilaasortaq ilaasortaajunnaarsissinnaavaat aammalu atuisinnaatitaanera atorunnaarsissinnaallugu.
Ataatsimeersuarneq§ 24. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni oqartussaasuni qullersaasut tassaapput ataatsimeersuartut. Ileqquusumik ataatsimeersuarneq ukiut tamaasa ukiup naatsorsuusiorfiusup naaneranit qaammatit sisamat qaangiutsinnagit pisassaaq, makkua oqaluuserisassatut saqqummiunneqartassallutik
1) Ataatsimiinnermi aqutsisussamik toqqaaneq.
2) Siulittaasup nalunaarutaa
3) Ukiumoortumik naatsorsuutit saqqummiunneqarneri, immaqalu kukkunersiuisup nalunaarutaa kiisalu ukiumut naatsorsuutit akuersissutigineqarneri.
4) Ingerlatsinermi aningaasartuutissat isertitassallu missingersuusiorneqarnerisa akuerisassanngorlugit saqqummiunneqarneri aammalu piginneqatigiilluni inissiamut akilersuut allanngortinneqassappat allangortinneqarnissaanik aalajangiineq.
5) Siunnersuutit.
6) Siulittaasussamik aningaaserisumillu, taakkualu sinniisussaannik qinersineq.
7) Kukkunersiuisussamik qinersineq.
8) Pisariaqarpat peqatigiiffiup pigisaannik aqutsisussamik toqqaaneq.
9) Oqaluuserisassat allat.
Imm. 2. Ataatsimeersuartut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortat arlaata imaluunniit aqutsisup, oqaluuserisassat suunissaat taallugu tamanna piumasarippassuk, ilaasortat immikkut ittumik ataatsimeersuartinneqassapput.
Ataatsimiigiaqqusineq il.il.§ 25. Ataatsimeersuarnissaq ullunik 8-inik sioqqullugu allakkatigut ataatsimiigiaqqusisoqassaaq. Ataatsimiigiaqqusissummi ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassat allassimassapput.
Imm. 2. Siunnersuutit ataatsimeersuarnermi oqaluuseritikkumasat kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnissaq ullunik marlunnik sioqqullugu siulittaasumut tunniunneqareersimassapput. Siunnersuut aatsaat oqaluuserineqarsinnaavoq ataatsimiigiaqqusissummi taaneqarsimaguni imaluunniit assigisaanik uppernarsarneqarsinnaasumik kingusinnerpaamik ataatsimeersuarnissamut aqaguttoq siunnersuut oqaluuserineqassasoq piginneqataasut ilisimatinneqarpata.
Imm. 3. Ataatsimeersuarnermi peqataasinnaatitaasut, oqaaseqarsinnaatitaasut kiisalu siunnersuuteqarsinnaatitaasut tassaapput piginneqataasut tamarmik taakkulu inoqutaat namminersorsinnaatitaasut. Peqataasinnaatitaasut pisortatigoortumik siunnersuisartumik imaluunniit nammineq siunnersortigiumasamik ilaqarsinnaatitaavoq. Taamatuttaaq peqatigiiffiup pigisaannik aqutsisoq kukkunersiuisorlu kiisalu inuit siulittaasumit ataatsimeersuarnissamut aggersarneqarsimasut ataatsimeersuarnermi peqataasinnaatitaapput oqaaseqarsinnaatitaallutillu.
Ataatsimiinnermi aqutsisoq§ 26.
Ataatsimeersuarnermi aqutsisussaq ataatsimeersuarnermi peqataasunit aalajangerneqassaaq. Ataatsimeersuarnermi suleriaasissaq peqataasut namminneerlutik aalajangissavaat. Ataatsimeersuarnermi aalajangiinerit imaqarniliornerat kingusinnerpaamik ataatsimeersuareernermit ullut arfineq-marluk qaangiutsinnagit siulittaasumit aningaaserisumillu atsiorneqassaaq aammalu erngerluni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiani ilaasortanut nalinginnaasumik allakkatigut nassiussorneqassalluni.
Aalajangiineq§ 27. Ataatsimeersuarnermi amerlanerussuteqartut isumaat aalajangiisuusassaaq, taamaattorli tak. imm. 2 aamma 3. Ikinnerpaamik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ilaasortaasa affaat ataatsimeersuarnermi peqataappata aatsaat ataatsimeersuartut aalajangiisinnaapput. Piginneqataassut ataaseq taasinermik ataatsimik naleqarpoq. aatsimeersuarnermi taasisinnaatitaasoq tassaavoq piginneqataanermut uppernarsaammi ateq allassimasoq.
Imm. 2. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pigisaasa aalaakkaasut tunineqarnissaannut taarsigassarsinermilu qularnaveeqqusiunneqarnissaannut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnissaanut, malittarisassat allanngortinneqarnissaannut, aallaqqaatissatut akiliuteqarnissamut, piginneqatigiilluni inissiamut akilersuutit imminnut naleqqiullugit iluarsiiffiginissaannut, pitsanngorsaanissamut aserfallatsaaliinissamullu piginneqatigiilluni inissiamut akilersuutip 25% sinnerlugu qaffanneqarnissaanik kinguneqartussamut siunnersuutit taamaallaat ataatsimeersuarnermi aalajangiiffigineqarsinnaapput, taamatut aalajangiinermi ilaasortat minnerpaamik 3/4-ii peqataappata peqataasullu minnerpaamik 3/4-ii amerlanerussuteqarlutik akuersippata. Ataatsimeersuarnermi minnerpaamik ilaasortat 3/4-ii peqataanngippata, kisiannili ataatsimiigiarsimasut minnerpaamik 3/4-ii siunnersuummut isumaqataasimappata ataatsimeersuaqqinnissamut aggersaasoqarsinnaavoq. Ataatsimeersuaqqinnermi najuuttut amerlassusiat apeqqutaatinnagu minnerpaamik peqataasut 3/4-ii siunnersuummut akuersinerisigut siunnersuut inaarutaasumik akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ataatsimeersuarnermi allaganngorlugu piginnaatitsissuteqarnikkut taasisoqarsinnaavoq, taannalu taasisoqarnissaa sioqqullugu ataatsimeersuarnermi aqutsisumut takutinneqassaaq.
Ulluinnarni aqutsineq§ 28. Ulluinnarni aqutsineq siulittaasumit aamma aningaaserisumit, ukiut marlukkaarlugit ataatsimeersuartunit qinerneqartartussanit, isumagineqassaaq. Aammattaaq taakkununnga sinniisussanik ataatsimik marlunniilluuniit ataatsimeersuartut ukiut tamaasa toqqaasassapput. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Siulittaasumut, aningaaserisumut imaluunniit sinniisussamut qinigassanngortittut marluk amerlanerusulluunniit qiniisinermi amerlaqqatigiinnik qinerneqarpata, qiniisineq taakkua akornanni makitsinikkut aalajangiivigineqassaaq.
Imm. 3. Siulittaasutut, aningaaserisutut aamma sinniisussatut qinerneqarsinnaapput piginneqataasut aamma taakkua inoqutai namminersorsinnaatitaasut.
Imm. 4. Siulittaasoq imaluunniit aningaaserisoq qiniisiviup ingerlanerani soraarpat, sinniisussaq tullianik ileqquusumik ataatsimeersuarnissap tungaanut aqutsisunut ilaalissaaq. Siulittaasup soraarnerani aningaaserisoq tullianik ileqquusumik ataatsimeersuarnisap tungaanut siulittaasunngussaaq.
Ataatsimiinnerit§ 29. Siulittaasoq aamma aningaaserisoq ulluinnarni aqutsinermi pisariaqarnera naapertorlugu ataatsimiittassapput.
Imm. 2. Ulluinnarni aqutsinermut apeqqutinut tunngatillugu ataatsimiinnermi aalajangiinerit siulittaasup aningaaserisullu akornanni isumaqatigiissutigineqarlutik aalajangiiffigineqatassapput. Aalajangiinernut imaqarniliaq siulittaasumit aamma aningaaserisumit atsiorneqartasaaq aammalu atsiorneqarneranit kingusinnerpaamik ullut arfineq-marluk qaangiutsinnagit ilaasortanut nalinginnaasumik allakkatigut nassiussorneqassaaq. Taamaattorli piginneqataasup siulittaasup imaluunniit aningaaserisup aalajangiineri pillugit ataatsimeersuarnissamut aggersaasoqarnissaa tamatigut piumasarisinnaavaa. Tamatuma kingorna ataatsimeersuartut aalajangiineq allanngortissinnaavaat.
Aalajangiisinnaatitaaneq§ 30. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat sinnerlugu siulittaasoq aamma aningaaserisoq ataatsimoorlutik aalajangiisinnaapput.
Allaffitsigut aqutsineq§ 31. Aningaasat inatsisillu nalinginnaasumik illuutinut tunngassuteqartut aqutsisussaannik ataatsimeersuartut toqqaasinnaapput. Ataatsimmeersuartut sukkulluunniit aqutsisoq soraarsissinnaavaat. Siulittaasup aningaaserisullu ataatsimoorlutik aqutsisussaq suliassai oqartussaaffeqarnissaalu pillugit erseqqinnerusumik isumaqatigiissuteqarfigissavaat.
Imm. 2. Ataatsimeersuartut aqutsisussamik toqqagaqanngippata illuutit allaffitsigut aqunneqarnerat imm. 3-mi aamma 4-imi maleruagassat naapertorlugit siulittaasumit aamma aningaaserisumit isumagineqassaaq.
Imm. 3. Aningaasat amerlanngitsut aningaaserisup tigummiai kisiisa pinnagit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaasaatai aningaaserivimmi immikkut kontomut toqqorneqassapput, taakkunanngalu aatsaat tigusisoqarsinnaassalluni siulittaasup aningaaserisullu peqatigiillutik atsiornerisigut. Ilaasortanit inissianillu attartortunit akiliutit tamarmik, taakkununnga ilaallutik piginneqataassutsinik tunisinermi isertut, konto-mut pineqartumut toqqaannartumik toqqorneqartassapput, taamatullu checkit aningaasallu allagartakkut nassiunneqartut toqqaannartumik konto-mut tassunga toqqorneqartassallutittaaq.
Imm. 4. Siulittaasup aningaaserisullu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tungaanut aningaasatigut akisussaatitaanerannut qularnaveeqqutitut piginneqatigiiluni inissiaatillit peqatigiiffia, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiup affaanut isertitaasa nalinginik, qularnaveeqqusiilluni sillimmasiissuteqassaaq.
Naatsorsuutit§ 32. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata missingersuutai aamma ukiumoortumik naatsorsuutai Naalakkersuisut maleruagassiaat naapertorlugit suliarineqassapput.
Imm. 2. Ukioq naatsorsuusiorfiusoq qaammatinik 12-inik sivisussuseqassaaq. Taamaattorli piffissaq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata naatsorsuusiorfigisaa siulleq, aamma kingusinnerusukkut piffissap naatsorsuusiorfiusup allanngortinneqarnerani, sivikinnerusinnaavoq sivisunerusinnaalluniluunniit, taamaakkaluartorli sivisunerpaamik qaammatinik 18-inik sivisussuseqassaaq.
Imm. 3. Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilluunniit piginneqatigiillutik inissiaatillit peqatigiiffiata naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnissaat piumasarisinnaavaat.
Kukkunersiuisoqarneq§ 33. Kukkunersiuisumik naalagaaffimmit akuerineqarsimasumik imaluunniit kukkunersiuisut nalunaarsorneqarfiani nalunaarsorneqarsimasumik ukiumoortumik naatsorsuutinik kukkunersiuisussamik ataatsimeersuartut toqqaassapput. Kukkunersiuisoq kukkunersiuinini pillugu nalunaarusiussaaq.
Atorunnaarsitsineq§ 34. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinnissaanik aalajangiineq ileqquusumik imaluunniit immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi pissaaq.
Imm. 2. Taamaattorli ataatsimeersuartut aalajangiinerat, tak. imm. 1, pisortanut oqartussaasunut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut taarsigassarsititsisimasunut akuerineqartussanngorlugu saqqummiunneqassaaq.
Imm. 3. Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsip akuersinerat piaartumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulittaasuanut nalunaarutigineqassaaq, taassumalu ileqquusumik imaluunniit immikkut ittumik ataatsimeersuarnermi atorunnaarsitsinissamik apeqqutip inaarutaasumik isummerfigineqarnissaa isumagissavaa.
Imm. 4. Ataatsimeersuartut atorunnaarsitsinissaq aalajangiuppassuk, tak. imm. 3, ataatsimeersuartut atorunnaarsitsisussanik atorunnaarsitsinermik ingerlatsisussanik marlunnik toqqaassapput.
Imm. 5. Peqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pigisai nalillit tunineqareerpata akiligassallu akilerneqareerpata aningaasaatit sinneri maannakkut piginneqataasunut agguarneqassapput, tassani piginneqataassutsit nalingisa annertussusiat naapertorlugit agguaassisoqassalluni.
Imm. 6. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnerani piginneqatigiilluni inissiat nalinginnaasumik attartortittagaalerpata, maannamut piginneqataasuusimasut attartortutut najugaqaannarnissamik pisinnaatitaaffeqarput, aammalu attartortitsisup qularnaveeqqusiissummut qaammammullu ataatsimut ineqarnermut akiliummut matusissutissatut, qaammatinut sisamanut ineqarnermut akiliutip akilerneqarnissaa piumasarisinnaavaa.
Imm. 7. Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsip piginneqatigiilluni inissiat utertillugit pisiarissavai, sanaartornermut aningaasartuutaasimasut nalingannik akilerlugit. Sanaartornermut aningaasartuutit akinut iluarsiivigineqassanngillat.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ataatsimeersuarnermi ulloq XX XX XXXX akuersissutigineqarput
…………………………
Pilersitsisut aqqi, najugaat atsiornerilu.
1)
2)
3)
4)