Ilanngussaq 2
Suliffeqarfiit mingutsitsivallaartut il.il. akuerineqarnissaannik qinnuteqarnermi paasissutissiissutit.
A. Qinnuteqartoq piginnittuunerlu pillugit paasissutissat
1) Qinnuteqartup aqqa, najugaa, oqarasuaataata normua.2) Pigisamik piginnittoq pillugu paasissutissat, suliffik sumi inissisimanersoq sumiluunniit sananeqarumanersoq, piginnittoq tassaanngippat qinnuteqartoq: ateq, sumi najugaqarneq oqarasuaatillu normua.
3) Suliffeqarfiup aqqa, sumiiffia, ulloq pilersinneqarfissaa, inuussutissarsiortutut nalunaarsugaanermi normu, sumiiffimmi sumiinnerata nalunaarnera kiisalu illuutit akuersissummi ilaasussat normui.
B. Suliffeqarfik pillugu paasissutissat4) Suliffeqarfiup nalunaarsuiffimmi taaguutaa, tak. bilag 1.
5) Pilersaarutip qinnutigineqartup naatsumik allaaserinera. Nalunaarlugu pineqarnersoq nutaamik sanaartorneq imaluunniit suliffeqarfimmi pioreersumi ingerlatsinerup annertusinera/allanngortinnera pineqarnersoq.
6) Paasissutissat qinnutigineqartumi illuutit allineqassanersut/allanngortinneqassanersut.
C. Suliffeqarfiup sumiinneranik paasissutissat7) Pissutsit naapertuuttumik angissusilerneqarnerat (soorlu 1:500) illuutit tamarmik suliffeqarfiullu pigisaqarfimmi sumiinnerat takutillugu illut normui nalunaarlugit. Pilersaarut avannamut tikkuartumik nalunaaqutserneqassaaq.
D. Pilersitsineq pillugu paasissutissat8) Illuliortiternerup sanaartornerullu aallartiffissaattut inerfissaattullu suliffeqarfiullu ingerlatsinermik aallartiffissaatut ilimagineqartut.
9) Suliffeqarfik ingerlanneqarallaannassappat qaqugu unissangatinneqarnera nalunaarutigineqassaaq. Peqatigillugu nassuiaatigineqassaaq suliffeqarfiup uninnerani qanoq iliuuseqartoqarniarnersoq siunissami avatangiisit mingutsitaanissaat pinngitsoorniarlugu.
E. Suliffeqarfiup aaqqissugaanera pillugu titartakkat10) Titartagaq naammaginartumik angissuseqarlunilu ilusilik takutillugu nioqqutissiorfiit toqqorsiviillu sumiinnerat aaqissugaanerallu, tamatumani ilanngullugu nioqqutissiorfiit il.il. inissisimanerat. Sumiiffiit aalajangersimasut aamma takutinneqassapput. Silami sulisoqarpat aamma taakkua nalunaarneqassapput.
11) Niqqutissiassat, atugassat, akoorutissat igitassallu inissinneqarfiisa titartarnerat.
12) Kuuffinnut pilersaarut (suliffimmi namminermi avataanilu) oliat immikkoortinneqarfiat sioqqallu katersorfiat nalunaarlugit, kiisalu ruujorit oliap immikkoortinneqarfiisa sioqqallu katersuiviisa sumiinneri nalunaarlugit, aammalu ruujorit aamma tankit/toqqorsiviit nunamut assaassat sumiinneri nalunaarlugit.
13) Suliffeqarfik nammineq imermut igitamut aqqusigaappat ingerlavia nunap assingani titartarneqassaaq nalunaarlugit aniatitsiffiup itissusia sumerpiarlu aniasup anillattarnera.
14) Titartagaq takutillugu nunami, silaannarmi, imermi, nipiliornermi aallaaviusut silaannaallu mingutsitaanera tamatumani ilanngullugit soorlu oliap tangii, pujoorfiit, silaannarissarfiit aniatitsinerat, nillataartitsiviit, ermup igitap aqqutai il.il.
F. Suliffeqarfiup nioqqutissiornerata allaaserineqarnera15) Nioqqutissiorsinnaassuseq kiisalu nioqqutissiassat suunerat atorneqarnerallu, nukissap, ermup atortullu ikiuutit atorneqarnerat, tamatumani ilanngullugit akoorutissat, pillugit ilisimatitsissutit.
16) Akoorutissanut atatillugu suliffeqarfiup toqqortaasa amerlanerpaaffiat nalunaarneqassaaq avatangiisillu mingutsinneqannginnissaat anguniarlugu paarineqarnerat iliuutsillu allaaseralugit. Akoorutissanut ataasiakkaanut tunngatillugu nioqqutissianut akoorutissanut nalunaarsuut ilanngunneqassaaq.
17) Suliffeqarfimmi ingerlatsinerup aaqqissuulluakkamik allaaserinera, tamatumani ilanngullugu atortussanik atuinerit, aniatitsinerit igitassiornerillu, immaqa flow-diagram (ingerlaarfinnut takussutissaq) atorlugu.
18) Ingerlatsinermi ajoqusiisinnaasut ajutoornerilluunniit nalinginnaasumik ingerlatsinermut sanilliullugu mingutsitsinerunermik kinguneqarsinnaasut ilisimatitsissutigineqarnerat.
19) Ingerlatsiviup aallartinneranut/matuneranut atatillugu pissutsit immikkut ittut ilisimatitsissutigineqarnerat.
20) Suliffeqarfik ulluinnarni qanoq sivisutigisumik ingerlasarnersoq. Tamatuma saniatigut atortorisat ataasiakkaat mingutsitsisut qanoq sivutigisumik ingerlasimanerat piffissanilu suni ingerlasimanerat nalunaarneqassaaq, tamatumani ilanngullugit nipiliorfiusut suliffeqarfiup tamarmiusup ingerlanerani piffissamit nalinginnaasumit allaaneruppata. Nalunaaarutigineqassaaq suliffeqarfik arfininngornerni imaluunniit sapaatini nalliuttunilu ingerlasarnersoq.
G. Teknikkit/ningutsitsineq killilerniarlugu sillimmartaarutit pitsaanerpaamik atorne- qarsinnaanerannik paasissutissat21) Nassuiaatigalugu pilersaarummi/suliffeqarfimmi teknikki atorluarsinnaanerpaaq atorne-qarnersoq. Nassuiaammi pasiisutissiissutigineqarsinnaapput
- nukissamik, imermik nioqqutissiassanillu atuinerup killilerneqarsinnaanera, tamatumani ilanngullugu kiaap sinneruttup suliffeqarfimmi allani atorneqarsinnaanera,
- akuutisaat ajoqusiisaqisut pasinapilussinnasulluunnit ajoqusiinnginnerusunik pasimapillunnginnerusunillu taarserneqarsinnaanerat,
- eqqagassanik pilersitsisarnerup pinngitsornissaa, ajornarpallu atueqqissinnaaneq kaaviiaartitseqissinnaanerlu,
- Eqqiaanermut teknikip atoriaannaap pitsaanerpaap atorneqarsinnaanera.
H. Mingutsitsineq mingutsitsinermullu killilersuutaasumik iliusaasinnaasut pillugit paasissutissatSilaannarmik mingutsitsineq
22) Allaaseralugu akoorutissat silaannartut ittut suut aniatinnerai, soorlu kiassaammit oliatortumit aniasut (CO2, NOx, SOx partikler), arrortitsissutit aalai, nioqqutissiornermit erngup aalaa il.il. aamma immaqa kattunnerat qanoq annertutiginersoq Nm3-mi ataatsimi.
23) Allaaseralugu silaannarmut aniatitat salinneranni suliffeqarfiup periaatsit suut atornerai.
24) Paasissutissiissutigalugu kissarsuussuarnut/kissarsuutinut suut qisugineqarnersut kiisalu nunap qanittumiittup portussusianut sanilliullugu pujoorfiit portussusiat aniasullu qutsissusiat, illut qaliaasa portussusiat suliffeqarfimmi illuni qaninnerni 100 meterit tikillugit qanitsigisuni.
25) Ilisimatitsissutigalugu suliffeqarfiup ingerlannera tipikkut pujoralatsitsinikkulluunniit akornusiinersoq kiisalu pujoralaat suut qanorlu annertutigisut pineqarnersut.
Imeq igitaq26) Ilisimatitsissutigalugu erngup igitap suliffeqarfiup aniatitaata annertussusia, sunik akoqarnera erngullu sukkut aniaffeqarnera, kiisalu ilisimatitsissutigalugu akoorutissat mingutsitsisut katillutik annertussusiat tamatumani ilanngullugit akoorutissat, igitat uumassusilinneersut il.il.
Nalunaarutigineqassaaq erngup igitap aniatitap annertussusia kubikmeterinngorlugu ullormut/unnuamut/qaammammut/ukiumut.
Imeq nillataartitsissut aniatinneqarpat kissassusia nassuiaatigineqassaaq.27) Allaaserineqassapput saliinermi periaatsit akugisallu qanoq annertutigisumik salinneqarnersut.
Nipiliorneq sajuppilunnerlu28) Ilisimatitsissutigalugu suliffeqarfimmi nipiliorneq sajuppilunnerlu suminngaaneernersut, immaqa nalunaarlugu pilerfiup sakkortussusia (nipip sunniinerata annertussusia) nipiliorfinni ataasiakkaani, tunngavigalugit nipiliornerup annertussusissaanut qulakkeerutit, pisiffigisap ilisimatitsissutai imaluunniit nammineq misilittakkat.
29) Immaqa eqqaamiorisani nipilorfigineqarnerpaasuni nipiliornerup katilluni annertussusia naatsorsorlugu uuttorluguluunniit.
30) Allaaseralugit nipiliorneq sajuppilutsitsinerlu annikillisarniarlugit aaqqiissutissatut toqqarneqarsimasut atortulersuutinut, maskiinanut qamutinullu suliffeqarfimmi namminermi atukkanut suliffeqarfimmullu tamarmut nipiliortitsillutillutilluunniit sajuppilutsitsisartunut tunngatillugu.
31) Paasissutissiissutigalugu sumiiffinnut/ineqarfinnut eqqaamiorisanut nipiliornikkut ajornartorsiutaasimasut ilimagineqartulluunniit.
Igitat32) Ilisimatitsissutigalugu suliffeqarfiup igittagaasa sunik katitigaanerat ukiumullu annertussusiat, tamatumani igitat navianartut ilanngullugit.
33) Ilisimatitsissutigalugu igitat navianartut igitallu pujoralakkut tipikkullu akornusii-sinnaasut suliffeqarfimmi qanoq paarineqarnersut, aamma ajoqutaasut paarinninnikkullu eqqaaniittut mingutsinneqarnerat akiorniarlugit sunik aaqqissuussisoqarsimanersoq.
34) Ilisimatitsissutigalugu igitat, tamatumani ilanngullugit igitat navianartut, qanoq iliorluni peerneqartarnersut taamaassimappalluunniit iluaqutigineqartarnersut.
Tankeqarfiit35) Paasissutissiissutigalugu oliamut tankeqarfiit, tamatumani ilanngullugu imarisaat, annertussusiat pisoqaassusiallu.
36) Allaaseralugit olianit nioqqutissiat kiisalu ruujorit aamma tankit/toqqorsiviit passunneqarnerannut paarineqarnerannullu atatillugu avatangiisit mingutsinneqannginnissaat anguniarlugu iliuuserineqarsimasut. Iliuuserineqartut ilaatigut tassaasinnaapput tankinut assaaviit/illersuiviit, aniasoornissamut isumannaarineq / kalerrisaarut, ruujorit, tankit toqqorsiviillu qamutinit assakaasulinnit aqqusaarneqarsinnaanerannut isumannaarineq, tankit toqqorsiviit il.il.imminnut qanissusiisa nakkutigineqarnerat.
Qamutinik ingerlalluni isertarfiit anisarfiillu.37) Paasissutissiissutigalugit sulilluni biilerluni isertarfiit anisarfiillu aamma avatangiisit qanoq artorsartitaatiginerat, tamatumani ilanngullugit biilit amerlassusiat, qanoq ittuunerat qaqugukkullu ingerlasarnerat.
I. Piumasaqaatinut imminullu nakkutiginermut siunnersuutit38) Suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani suliffeqarfiup imminut nakkutigineranut piumasaqaatinut suliffeqarfiup siunnersuutai.
Imminut nakkutiginermut piumasaqaatit imarissavaat:
a) Nioqqutissiassat, akoorutit ikiuutaasut akoorutissat nukissallu atorneqartut nalunaarsornissaannut siunnersuutit
b) Saliinermut aaqqissuussinerit aserfallatsaaliinerannut nakutiginerannullu siuleriaatsinut siunnersuutit, ilaatigut silaannarmik sorujuiaatit, oliamik immikkoortitsiviit, sioraliinerit assigisaallu.
c) Nakkutilliilluni uuttuinissanut siunnersuutit, tamatumani ilanngullugit misiligutissanik tigusiviit, misiligutissanik tigusisarnerit akulikissusiat, misissueqqissaarnermi uuttuutit misissueqqissaarnermilu periaatsit.
J. Ingerlatsinermi akornutit ajutoornerillu ilisimatitsissutigineqartarneri39) Ingerlatsinermi ajoqusernerit ajutoornerilluunniit immikkut ittumik aniatitsinermeersut immikkoortoq 18-mi taaneqartut ilisimatitsissutigineqarnerat.
40) Allaaseralugit ingerlatsinermi akornutit ajutoornerillu pinngitsoorniarlugit aaqqissuussinerit.
41) Ingerlatsinermi akornutit ajutoornerillu immikkoortoq 18-imi taaneqartut inunnut avatangiisinullu sunniutaat killilerniarlugu aaqqissuussinerit allaaseralugit.
K. Suliffeqarfiup uninneranut atatillugu ilisimatitsinerit42) Ilisimatitsissutigalugu qinnuteqartoq sunik aaqqissuussilersaarnersoq suliffeqarfiup uninnerani mingutsitsisinnaaneq pinngitsoortinniarlugu.