Ilanngussaq 1

Nakkutilliinermut atortup atuuffia:

Nakkutilliinermut atortup nalunaarsugassaraa biilit inunnik angallassissutit ingerlaarneranni ilaasoqarsimanersoq (kilometerit ilaasoqarfiit). Nakkutilliinermut atortoq taxameterip kilometerinik ilaasoqarfiusunik nalunaarsuineranut naapertuuttumik atuutissaaq. Aammattaaq nakkutilliinermut atortoq aalajangersakkanut makkununnga naapertuuttuussaaq:

1. Nakkutilliinermut atortup, ikinnerpaamik kisitsisit 4-t atorlugit kilometerit ilaasoqarfiusut katitertuarlugillu elektroniskiusumik takutittassavai.

2. Nakkutilliinermut atortup killiffia noorlunngortinneqarsinnaassanngilaq imaluunniit kilometerit kisitai taakkualuunniit ilaat piiarneqarsinnaassanngillat. Nakkutilliinermut atortup kisitsinera kilometerit kisitat ataasiakkaarlugit nikittarsinnaavoq. Tillerniusanik kisitsissut, 1000 m-inik ingerlanerit tamaasa 500-t sinnerlugit tilleriarnernik kisitsiguni pissusissamisut ingerlasimassaaq.

3. Kisitsisit qaqugukkulluunniit qiviaannarlugit takuneqarsinnaassapput, sakkoqanngikkaluarluniluunniit allatut atuarneqarsinnaassallutik.

4. Nakkutilliinermut atortoq malussarniutinit issiavinnut ikkussorneqarsimasunit (issiavinni malussarniutit) ikinneqartassaaq, imaluunniit

5. Nakkutilliinermut atortoq attaveqaatinik atortuliinikkut atulersinneqassaaq, taakku qinngornerit ersinngitsut qaamanerat assiliissullu iluaqutigalugit atortarput, aallartinneqartarlutik aallakaatitsissutip tigooraassutillu akornanni qaamanerup qinngornera akornuserneqaraangat. Nakkutilliinermut atortoq attaviilu seqernup qinngorneranik nalaatsortumilluunniit innaallagissap saviup kajungerisartaata qinngorneqarneranik sunnerneqarsinnaassanngillat.

6. Nakkutilliinermut atortoq ilaasussanik ikisoqarnerani, taakku ilaasut issiaviinut sorlernut inginneri apeqqutaatinnagit malussarniutinit ikinneqartassaaq. Tamanna aamma pissaaq ilaasunik kørestolertunik ikisoqarnerani.

7. Malussarniutit atuuffissamissut atuunnissaannut akornutaasinnaasumik innarliisoqassanngilaq, malussarniutillu ilaatigut innarlerneqartussaajunnaarlugit, ilaatigullu biilit inunnik angallassissutit nalinginnaasumik atorneqarneranni aserorneqartussaajunnaarlugit inissinneqarsimassallutik.

8. Aammattaaq nakkutilliinermut atortoq taxameterip akiliutissamut inissinneqareerluni aallartinneqarnerani ikinneqartassaaq.

9. Nakkutilliinermut atortoq ikissimatillugu kilometerillu nalunaarsorneqartillugit qulleeqqamik ikittartumik allatulluunniit takussutissamik ingerlatitsisup takusinnaasaanik peqassaaq.

Nakkutilliinermut atortut ikkussorneqarneri

1.1 Nakkutilliinermut atortoq taxameterilu ataatsimoortuusinnaapput. Nakkutilliinermut atortoq immikkut ikkussorneqarsimappat, taanna taxameterilu ataatsimoorussamik aallakaatitsiveqarsinnaapput nikittaateqarlutilluunniit.

1.2 Nakkutilliinermut atortoq biilit inunnik angallassissutit akkumulatorpolsko-anit toqqaannartumik innaallagissersorneqassaaq.

Nakkutilliinermut atortut aqerlorterneqarneri

2.1 Nakkutilliinermut atortup biilinut inunnik angallassissutinut atassutai (aallakaatitsissutaa), ledningit katiffii ikkuffiillu ima aqerlorterneqarsimassapput, aqerlortigaq ataaseq arlallilluunniit peeqqaarlugit aatsaat nakkutilliinermut atortoq innarlerneqarsinnaanngorlugu.

2.2 Nakkutilliinermut atortup biilinut inunnik angallassissutinut atassutai (aallakaatitsissutaa), ledningit katiffii ikkuffiillu misissorneqarsimallutillu aqerlorterneqarsimassapput.

Nakkutilliinermut atortup eqqorluinnartuunissaa nikingalaarsinnaaffialu

3.1 Nakkutilliinermut atortoq taxameterimut ikkunneqarsimappat (ilaatinneqarpat), kilometerinut ilaasoqarfiusunut taassuma kisitsisai taxameterillu kisitsisai assigeerluinnartuussapput.

Nakkutilliinermut atortoq immikkut ikkussorneqarsimasoq taxameterip kilometerinik ilaasoqarfiusunik kisitsissutaanut naapertuuttumik kisitsissaaq. Kisitsissutit pissutsimikkut assigiinngissuteqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu aqqutip ataatsip ingerlaarfiginerani kisitaasa annerpaamik 1 pct.-imik nikingasinnaanerat akuersaarneqarsinnaavoq.