Kapitali 1
Ilinniarnerup siunertaa

 

§ 1.  Ilinniarnertuunngorniarluni ilinniagaq tassaavoq ilinniagaqalernissamut piareersaataasumik aamma nalinginnaasumik peroriartuutaasumik ilinniagaq. Ilinniarneq ukiunik 3-nik sivisussuseqarpoq, taamaattoq tak. §§ 40-42. Ilinniagaq saaffiginnippoq inunnut ilisimasaqarnermik, itisilerinermik, ungavarluni isiginneriaaseqarnermik takorluuisinnaanermillu soqutigisaqartunut, annermillu annertusisamik ilinniagaqarnissaq siunertaralugu. Ilinniagaq ataasiuvoq nunamilu piumasaqaataasut malillugit soraarummeernermik inaarneqassalluni (ilinniarnertuutut soraarummeerneq).
Imm. 2.  Ilinniarnertuutut soraarummeerneq Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi nunanilu allani annertusisamik ilinnialissutaasinnaavoq tamanna pillugu malittarisassat aalajangersarneqartut naapertorlugit.
Imm. 3.  Ilinniarnertuunngorniarluni ingerlatsinerit immikkut ittut, Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ingerlaqqiffiusumik ilinniakkani sivikinnerusuni akunnattumillu sivisussusilinni ilinnialissutaasinnaasut pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamanna pillugu malittarisassat aalajangersarneqartut naapertorlugit.
Imm. 4.  Ilinniartut ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkamik naammassisaqartut, kingusinnerusukkut ingerlaqqiffiusumik ilinniakkamik aalajangersimasumik aallartinnissaannut naammassinissaannullu naammattumik piginnaasaqalernissaat siunertaralugu ilassutaasumik ilinniartitsinerit pilersinneqarsinnaapput. Naalakkersuisut ilinniarnertuunngorniarfimmi ilassutaasumik ilinniartitsinerit pillugit erseqqinnerusunik malittarisassaliussapput, ilinniarnertuunngorniarfinni ataasiakkaani pikkorissarnerit pineqartut inissinnissaat ilanngullugu.

 

§ 2.  Ilinniarnerup ilinniagaqalernissamut piareersaataanerata siunertaraa ilinniartut annertusisamik ilinniagaqalernissamut piareersarnissaat, tamatumunnga ilanngullugit ilinniakkap ilisimasariaqartutigut atitussusia itisileriffiuneralu aamma atuartitsissutit imminnut ataqatigiinneri aqqutigalugit ilisimasaqalerlutillu piginnaasaqalernissaat.
Imm. 2.  Ilinniartut ilinniarnerup ilikkagassatigut aamma perorsaanikkut inerikkiartornera aqqutigalugu, ilikkagassatigut paasisaqarneq ilinnialernissamullu piginnaasaqarneq inerisassavaat. Suleriaatsit assigiinngitsut atornissaat aamma ilinniartutut avatangiiseqarluni sulisinnaaneq ilikkassavaat, nammineersinnaanermik, suleqatiginnissinnaanermik ilisimasanillu ujarlersinnaanermik piginnaasaqarnissamik piumasaqaatit qitiutinneqarfianni.

 

§ 3.  Ilinniagaq peroriartuutaasussanik ilaqartinneqassaaq, ilinniartut inuttut oqartussaalernissaannik inerisaanissaq pingaartillugu. Taamaammat ilinniartut avatangiiserisaminnut: inoqatiminnut, pinngortitamut inuiaqatigiinnullu, kiisalu ineriatornerminnut eqqarsaatigilluakkamik akisussaasumillu pissuseqarfiginnissinnaanissaq ilinniassavaat. Aammattaaq ilinniakkap ilinniartut pilersitsisinnaanerat nassaarniarsinnaanerallu aamma isummersorsinnaassusiat inerisassavai.
Imm. 2.  Ilinniarnerup ilinniarfiillu ilusiligaanerisa ataatsimut ilinniartut inuiaqatigiinni kiffaanngissuseqartuni tamallu oqartussaaqataanerat naapertorlugu aqutaasuni aalajangeeqataanissamut, akisussaaqataanissamut, pisinnaatitaaffeqarnermut pisussaatitaaffinnullu piareersassavai. Taamaammat ilinniartitsinerup ilinniarnertuunngorniarfiullu ulluinnarni inuunerisaata tamarmi tunngavigisariaqarpai anersaakkut kiffaanngissuseqarneq, naligiissuseq demokratiilu. Tamatumuunakkut ilinniartut inuiaqatigiinni demokratiskiusuni peqataalluarnissamut piginnaaneqalersinneqassapput aamma inuttut kisimiilluni ataatsimoorlunilu ineriartornermut allannguinermullu periarfissanik paasinnissallutik, kiisalu eqqaamiorisani nunarsuarlu tamakkerlugu isiginneriaaseqarnermik paasinnissallutik.
Imm. 3.  Ilinniartut ilinniarnertik aqqutigalugu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanikkut, kulturikkut, inooqatigiissutsikkut, teknikkikkut aningaasaqarnikkullu ineriartornera paasisaqarfigalugulu ilisimasaqarfigilissavaat.

 

Kapitali 2
Neqerooruteqarneq, inissanik aqutsineq, ilinniartunngorsinnaaneq ilinniarnertuunngortitsinerlu

Neqerooruteqarneq inissanillu aqutsineq

 

§ 4.  Ilinniarnertuunngorniarluni ilinniagaq ilinniarfinni siunertamut Naalakkersuisunit pilersinneqartuni imaluunniit akuerineqartuni neqeroorutigineqassaaq. Ilinniarfiit ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkamik neqeroortussatut pilersinneqartut inatsimmi matumani taaneqarput ilinniarnertuunngorniarfinnik. Ilinniarfiit ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkamik neqeroornissamut akuerisaasut inatsimmi matumani taaneqarput ilinniarfiit akuerisaasut. Ilinniarnertuunngorniarfiit aamma ilinniarfiit akuerisaasut ataatsimut inatsimmi matumani taaneqarput ilinniarnertuunngorniarfiit.

 

§ 5.  Naalakkersuisut ilinniarnertuunngorniarnermut ilinniartunullu inissiaqarnikkut inissat ima amerlatigisut qularnaassavaat, qinnuteqartut § 8,  imm. 1 naapertorlugu ilinniartunngornissamut piumasaqaatinik piviusunngortitsisut tamarmik ilinniartunngorsinnaatillugit. Aammattaaq Naalakkersuisut anguniassavaat ilinniarnertuunngorniarfiit ilinniartunullu inissiat ima amerlatiginissaat, qinnuteqartut ilinniartunngorniarluni misilitsinnermi angusisut tamarmik, tak. § 9, imm. 1, aamma qinnuteqartut immikkut akuerisaallutik ilinniartunngortinneqarumasut, tak. § 8, imm. 2, ilinniartunngortinneqarsinnaallutik ilinniarnertuunngorniarlunilu ilinniagaq naammassisinnaallugu
Imm. 2.  Naalakkersuisut ilinniarnertuunngorniarfimmut ataatsimut amerlanernulluunniit naleqqiullugu inissanik killiliisinnaapput inissat tamarmiusut siunertamut naapertuuttumik atorneqarnissaat siunertaralugu.

 

§ 6.  Ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkami ilinniartitsineq klassinut holdinullu agguaassilluni aaqqissugaassaaq.
Imm. 2.  Naalakkersuisut klassimi holdimilu ataatsimi ilinniartut amerlanerpaaffissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaassapput, taamatullu klassiliortoqassappat holdiliortoqarluniluunniit ilinniartut amerlassusissaat aalajangersaaffigissallugu.

Ilinniartunngorsinnaaneq aamma ilinniartunngortitsineq

 

§ 7.  Ilinniarnertuunngorniarluni ilinniagaq ammavoq kikkunnut tamanut, piffissap qinnuteqarfiup nalaani Kalaallit Nunaanni najugaqartunut, taammaattoq tak. imm. 2 aamma 3.
Imm. 2.  Qinnuteqartut siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni najugaqareersimasut, ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkamut qinnuteqarnermut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni najugaqavissutut isigineqassapput, Kalaallit Nunaata avataaniinnerat Kalaallit Nunaanni oqartussaasut peqataaffigisaannik isumagineqarnermik imaluunniit ilinniarnermik peqquteqarpat.
Imm. 3.  Ilinniarnertuunngorniarluni ilinniagaq qinnuteqartunut Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngitsunut ammavoq, taakku nunat tamat akornanni isumaqatigiissutaasut, Kalaallit Nunaanni atuuttut, naapertorlugit Kalaallit Nunaannit qinnuteqartut assigalugit ilinniartunngorsinnaatitaappata.

 

§ 8.  Qinnuteqartut ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinnialernissamut naleqqiullugu ukiut kingulliit marluk ingerlaneranni meeqqat atuarfianni naammassisut imaluunniit meeqqat atuarfianni atuartitsinermut nalinginnaasumik piumasaqaataasunut nallersuussinnaasumik atuartinneqarsimasut, ilinniarnertuunngorniarlutik ilinnialersinnaapput, qinnuteqartumit makku anguneqarsimappata:
1) Greenlandic Grading System-skala naapertorlugu minnerpaamik karakteeri E aalajangersimasumik qulequtsiilluni suliassami anguneqarsimappat,
2) Greenlandic Grading System-skala naapertorlugu minnerpaamik karakteeri E inaarutaasumik pinngitsoorani misilitsiffiusussani tamani anguneqarsimappat aamma
3) Greenlandic Grading System-skala naapertorlugu 10. klassimi killiffimmi karakteerini tamani E anguneqarsimappat.
Imm. 2.  Rektori imm. 1, nr. 2 aamma 3-mi piumasaqaatinik sanioqqutitsinissamut akuersisinnaavoq, qinnuteqartup misilitsinnerit imaluunniit killiffimmi karakteerit ikittunnguit ilaanni E ataassimappagu, rektorillu nalilerpagu qinnuteqartup ataatsimut pisinnaasai ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkap naammassinissaanut naammattut.
Imm. 3.  Naalakkersuisut qinnuteqartup imm. 1-imi piumasaqaatinut naleqqiullugu ilinniakkatigut pisinnaasaasa nalilernissaat siunertaralugu, karakteerilersueriaatsit Greenlandic Grading System-skalamit allaanerusut sanilliunneqarsinnaanngorlugit naatsorsornissaat pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 4.  Naalakkersuisut imm. 1-imi piumasaqaatit qinnuteqartunut nunanit allaneersunut atatillugu sanioqqunneqarnissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaassapput.

 

§ 9.  Qinnuteqartut § 8, imm. 1-imi piumasaqaatinik piviusunngortitsinngitsut misilitsinnikkut Naalakkersuisunit suliarineqarlunilu nalilerneqartukkut ilinniartunngorumallutik qinnuteqarsinnaapput. Misilitsinnerup siunertaraa, qinnuteqartup ilinniartitsinermik malinnaanissamut ilinniakkallu naammassinissaanut naammattumik ilinniakkatigut ilisimasaqassutsimik takutitsinissamut periarfissinnissaa.
Imm. 2.  Inissaq pissutigalugu qinnuteqartut ilinniartunngorniarluni misilitsinnermi angusisut imaluunniit § 8, imm. 2 naapertorlugu immikkut akuersinikkut ilinniartunngortikkumasat tamarmik ilinniartunngortinnissaat ajornarpat, rektorip aalajangissavaa qinnuteqartut kikkut ilinniartunngortinneqassanersut. Rektorip taamatut aalajngiinermini qinnuteqartup ilinniarnertuunngorniarnerluni ilinniakkamik naammassinninnissamut periarfissai ataatsimoortumik nalilersussavai. Qinnuteqartut ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartunngortinneqanngitsut, inissaqassuseq apeqqutaatillugu ilinniarnertuunngorniarfimmi allami ilinnialernissaannik neqeroorfigineqassapput.

 

§ 10.  Ilinniartoq tunngaviusumik ilinniagaq, tak. § 15, naammassereerlugulu, rektori isumaqatigisinnarlugu ukiut 2 angullugit ilinniarunnaarallartoq, semesterit aappaasa aallartinneranni ilinniarnertuunngorniarnini semesterimi tassani nangissinnaavaa, ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartup ilinniarfigeriigaani imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi allami.
Imm. 2.  Ilinniartup 1. G imaluunniit 2. G naammassereerlugit rektori isumaqatigisinnarlugu ukiut marluk angullugit ilinniakkaminik unitsitsigallartup, 2. G-p imaluunniit 3 G-p aallartinnerani ilinniarnertuunngorniarnini nangissinnaavaa ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartup ilinniarfigeriigaani imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi allami.

 

§ 11.  Qinnuteqartut ilinniarnertuunngorniarfimmi kommunimi qinnuteqarnermik nalaani aalajangersimasumik najugaqarfigisaminniittumi (kommuni angerlarsimaffik) ilinniartunngussapput, taamaattoq tak. imm. 2 aamma 3.
Imm. 2.  Qinnuteqartut, ilinniarnertuunngorniarfimmi teknikkikkut imaluunniit niuernikkut sammivinnik neqerooruteqartumi ilinnialerumasut, ilinniarnertuunngorniarfimmi sammivimmik kissaatigisaminnik neqeroorutilimmi ilinniartunngortinneqassapput, taamaattoq tak. imm. 3.
Imm. 3.  Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat qinnuteqartoq ilinniarnertuunngorniarfimmi imm. 1-imi aamma 2-mi pineqartuunngitsumi ilinniarnertuunngorniartutut aallartissinnaasoq, inissaqarnikkut imaluunniit suliamut atatillugu inuttulluunniit pissutsit immikkut ittut tamanna pisariaqartilerpassuk.
Imm. 4.  Naalakkersuisut qinnuteqartut ilinniarnertuunngorniarfimmi aalajangersimasumik ilinniakkatigut sammivilimmi ilinnialerumasut ilinniarfimmi taamaattumi ilinnialernissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 12.  Ilinniartut illoqarfimmi illiniarnertuunngorniarfimmik avataani najugaqartut, ilinniartunut inissiani assigisaanniluunnit inissaqarnissamik neqeroorfigineqassapput.
Imm. 2.  Ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartut ataasiakkaat ilinniartunut inissiani assigisaanniluunniit atugarissaassusiat nakkutigissavaa.

 

§ 13.  Ilinniartut ilinniartunut inissiani assigisaanniluunniit najugaqartut nerisaqarnissamik imaluunniit nerisaqartitaanikkut aaqqissuussinermik neqeroorfigineqassapput.
Imm. 2.  Ineqarnermut assigisaanullu, nerisaqarnermut imaluunniit nerisaqartitaanikkut aaqqissuussinermut akiliutissat pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

 

§ 14.  Naalakkersuisut ilinniartut ilinniarnertuunngorniarfinni ilinnialersinnaanerat pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit inissat pillugit aalajangersakkat, qinnuteqarnermi periutsit, qinnuteqarnissamut piffissaliussat, agguaassinermi periutsit, ilinniartunut inissiat assigisaallu, ilinniartut ilinniartunut inissiani assigisaannilu najugaqartut nakkutiginerat, ilinniartunut inissiani assigisaannilu nerisaqarneq nerisaqartitaanikkullu aaqqissuussinerit, ilinnialernissamut misilitsinnerit, ilinniarnertuunngorniarnerup aallarteqqinnera unitsinneraluunniit, immikkut aaqqissuussamik ingerlatsinernut immikkullu ilusilikkamik ilinniartitsinernut ilinniartunngortarnerit aamma ilinniartunngortitsinermi sulianik naammagittaalliorneq.

 

Kapitali 3
Ilinniakkap aaqqissugaanera imarisaalu

Ilusaa, atuartitsissutit piffissarlu ilinniartitsivik

 

§ 15.  Ilinniagaq aaqqissugaassaaq tunngaviusumik ilinniakkatut, ilinniartunut tamanit ataatsimoorunneqartutut, tamatumalu kingorna ilinniarnermi immikkut sammiveqarluni ingerlatsinertut, ilinniartunit ataasiakkaanit ingerlatsinernit ilinniarnertuunngorniarfiit neqeroorutigalugillu pilersitaasa akornannit toqqarneqartumik, tak. § 29. Tunngaviusumik ilinniarneq tassaavoq ilinniakkap semesteria siulleq. Immikkut sammiveqarluni ilinniagaq tassaavoq ilinniakkap semesteriisa aappaanniit arfernannut.
Imm. 2.  Semesterit 1, 3 aamma 5 ukiup ilinniarfiusup aallartinneraniit 31. decemberimut ingerlasarput. Semesterit 2, 4 aamma 6 1. januarimiit ukiup ilinniarfiusup naaneranut ingerlasarput.
Imm. 3.  Semester 1 aamma 2 taaneqartarpoq 1. G, semesteri 3 aamma 4 taaneqartarpoq 2. G semesterillu 5 aamma 6 taaneqartarlutik 3. G.
Imm. 4.  Ilinniakkami ilinniartitsissutit tassaapput ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsissutit killiffik C-mi, B-mi A-milu inissisimasut, A qaffasinnersaalluni.

 

§ 16.  Piffissaq ilinniartut atuarfissaat aalajangerneqassaaq ukiumoortumik tiimiliussat 60 minutsikkaartut tunngavigalugit.
Imm. 2.  Ilinniakkap ataatsimut katillugit tiimii tassaapput tiimit 2225-2725-it, ilinniartup sammivittut ilinniartitsissutinillu toqqagassanit toqqagai apeqqutaallutik.
Imm. 3.  Ilinniartut tiimii sapinngisamik ukiumi atuarfiusumi sapaatip-akunnerinut aamma sapaatip-akunnerisa atuarfiusut ulluinut naligiimmik agguaanneqassapput.

 

§ 17.  Ukioq ilinniarfiusoq aallartittarpoq 1. august 180-i 200-nut ulloqarluni, taakku sapaatip-akunnerata ulluinut siullernut 5-inut imaluunniit ulluinnarnut 6-inut tamanut (sapaatip-akunnera ilinniartitsiffiusoq) agguaassimassapput.
Imm. 2.  Pikkorissarnermut immikkut aaqqissuussanut, ilinniartitsilluni ingerlatsinernut ilinniartitsissutinik arlariissitsiffiusunut, aalajangersimasumik qulequtsiilluni suliniuteqarluniluunniit ingerlatsinernut atatillugu ilinniarnertuunngorniarfiup sapaatip-akunneranut ulluni 5-ini ilinniartitsisartup sapaatip-akunnerani ullut arfernat ullutut ilinniartitsiffittut ilanngussinnaavaa. Taama pisoqassappat, ilinniarnertuunngorniarfiup ukiup ilinniartitsiffiusup aallartinnissaa sioqqullugu tamanna pillugu pilersaarut suliaralugulu tamanut saqqummiutissavaa.
Imm. 3.  Ilinniartitsineq minnerpaamik sapaatip-akunnerisa 36-t annerpaamillu sapaatip-akunnerisa 40-t ingerlaneranni naammassineqassaaq.
Imm. 4.  Ilinniarnertuunngorniarfiit ukiup ilinniartitsiffiusup aallartinnerani sulinngiffeqarnissanut pilersaarutit suliarisassavaat tamanullu saqqummiullugit.
Imm. 5.  Naalakkersuisut sulinngiffeqarnissamut pilersaarutit sinaakkutissaannik aalajangersaasinnaapput.

Tunngaviusumik ilinniagaq

 

§ 18.  Tunngaviusumik ilinniagaq tunngaviusumik atuarfiup nanginneratut aaqqissuunneqassaaq. Tunngaviusumik ilinniakkap ilinniartut ilinniagassanut tunngatillugu ilisimasaqalersissavai paasisaqartillugillu aamma ilinniarnertuunngorniarfimmi suleriaatsinik paasisaqartillugit, ilinniartorlu ilinniakkami sammivissaanik toqqaanissaanut naammassinninnissaanullu tunngavississallugu, kiisalu ilinniartup nalinginnaasumik peroriartornissaanut tunngaviussalluni.

 

§ 19.  Tunngaviusumik ilinniakkami ilinniartitsineq 425 tiiminik sivisussusseqarpoq.

 

§ 20.  Tunngaviusumik ilinniakkap imarivai ilinniartitsissutit imminnut ataqatigiittussat.
Imm. 2.  Ilinniartitsissutissat makkuupput:
1) Kalaallit oqaasii.
2) Danskit oqaasii.
3) Tuluit oqaasii.
4) Matematikki.
5) Science.
6) Ilinniartitsissutit kulturimut tunngasut.
7) Ilinniarnermi periutsit.
8) Timersorneq.

 

§ 21.  Naalakkersuisut ilinniartitsissutit ataasiakkaat killiffinni assigiinngitsuni anguniagaat, imarisaat annertussusaallu pillugit malittarisassanik aalajangersaassapput (ilikkagassatut pilersaarutit).

Ilinniakkatigut sammiviit

 

§ 22.  Ilinniakkatigut sammivinnik ingerlatsinerup ilinniartut ilinniakkamut atatillugu itisilerinissamut ilinniakkallu nukittorsarnissaanut periarfississavai.

 

§ 23.  Ilinniakkatigut sammivimmik ingerlatsineq 1800-2300 tiiminut naatsorsuussaavoq, ilinniartup ilinniakkatigut sammivimmik ilinniartitsissutinillu toqqagassanik toqqaanera apeqqutaatillugu.

 

§ 24.  Ilinniakkatigut sammivinnik ingerlatsinermut ilaapput ilinniartitsissutit pinngitsoorani peqataaffigisassat imminnut ataqatigiissut aamma ilinniartitsissutit ilinniartup nammineq toqqagai.
Imm. 2.  Ilinniakkatigut sammivimmik ingerlatsinerup naammassinerani ilinniartut tamarmik minnerpaamik ilinniartitsissutit marluk killiffik A-miittut ilinniarsimassavaat.

 

§ 25.  Ilinniakkatigut sammivinni tamani ilinniartitsissutit makku pinngitsoorani ilaatinneqassapput:
1) Kalaallit oqaasii, killiffik A-mi.
2) Danskit oqaasii, killiffik A-mi.
3) Tuluit oqaasii, minnerpaamik killiffik C-mi.
4) Matematikki, minnerpaamik killiffik C-mi.
5) Inuiaqatigiilerineq, minnerpaamik killiffik C-mi.
6) Namminerisamik ilinniarnermi suliassaq.
Imm. 2.  Ilinniakkatut sammivinni ataasiakkaani aammattaaq ilinniartitsissutit pinngitsoorani peqataaffigisassat marluk ilaapput. Ilinniartitsissutit killifiillu suunerannut ilinniakkatut sammiviit ataasiakkaat apeqqutaapput.

 

§ 26.  Ilinniarnertuunngorniarfiit ilinniartitsissutit toqqarneqarsinnaasut arlaqartut C-mik, B-mik A-millu killiffeqartut, ilinniakkatut sammiviit akimorlugit toqqarneqarsinnaasut neqeroorutigissavaat. Ilinniartitsissutit toqqarneqarsinnaasut ilinniartitsissutit ataatsimoortut iluanneersuussapput, ilinniartitsissutit ataatsimoortut teknikkimut-pinngortitamik ilisimatusarnermut, inuiaqatigiilerinermut, humanioramut, niuernermut eqqumiitsuliornermullu tunngasutigut ilinniartitsissutit ataatsimoortut assigiinngitsut akornanneersuullutik.
Imm. 2.  Tuluit oqaasii killiffik B-mi aamma A-mi ilinniarnertuunngorniarfinni tamani toqqagassatut neqeroorutaassapput. Rektori ilinniartitsissutit toqqagassat allat neqeroorutiginissaat pillugu aalajangiisassaaq, taamaattoq tak. imm. 3.
Imm. 3.  Naalakkersuisut ilinniarnertuunngorniarfiit ilinniartitsissutinik toqqagassanik neqeroornissaat pilersitsinissaallu aamma ilinniartitsissutit killiffiillu suut ilinniarnertuunngorniarfiit ilinniartitsissutinik toqqagassanik neqeroorutaannut ilaasinaanersut pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 27.  Naalakkersuisut ilinniartitsissutit ataasiakkaat killiffinni assigiinngitsuni anguniagaat, imarisassat annertussusissaallu pillugit malittarisassanik aalajangersaassapput (ilikkagassatut pilersaarutit).

 

§ 28.  Ilinniartup ilinniakkatut sammivimmik toqqaanermini pingaarnerniit tulleriiaarlugit nalunaassavaa, ilinniakkatut sammivik sorleq ilinnialerfissatut kissaatiginerlugu ilinniarnertuunngorniarfimmilu sumiikkumanerluni.
Imm. 2.  Ilinniartoq ilinniakkatut sammivimmi ilinniarnertuunngorniarfimmilu sallerpaatitamini ilinniartunngortinneqassaaq, taamaattoq tak. imm. 3-6.
Imm. 3.  Ilinniakkatut sammivik toqqarneqartoq ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartup kommunianiittumi ilinniartullu ilinnialerfiginiagaani aamma ilinniarnertuunngorniarfinni allani neqeroorutigineqarpat, ilinniartoq ilinniakkatut sammivimmi kommunimini ilinniarnertuunngorniarfimmiittumi ilinniartunngortinneqassaaq.
Imm. 4.  Ilinniakkatut sammivik kommunerisami ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartup ilinnialerfigisassarinngisaani ilinniarnertuunngorniarfinnilu allani neqeroorutigineqarpat, ilinniartoq kommunerisamini ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniakkatut sammivimmi toqqakkamini ilinniartunngortinneqassaaq.
Imm. 5.  Ilinniakkatut sammivik toqqarneqartoq kommunerisami ilinniarnertuunngorniarfimmi neqeroorutigineqanngippat, ilinniartoq ilinniakkatut sammivimmi ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinnialerfigiumallugu kissaatigisamini ilinniartunngortinneqassaaq, taamaattoq tak. imm. 6.
Imm. 6.  Ilinniarnertuunngorniarfimmi aalajangersimasumi ilinniakkatut sammivimmut aalajangersimasumut ilinniarfiup inissaqartitaaniit amerlanerulaartunik qinnuteqartoqarpat, Naalakkersuisut killilimmik amerlanerusunik ilinniartunngortitsisinnaaneq akuersissutigisinnaavaat. Ilinniarnertuunngorniarfimmi aalajangersimasumi ilinniakkatut sammivimmut aalajangersimasumut ilinniarfiup inissaqartitaanit amerlaneroqisunik qinnuteqartoqarpat, rektorip qinnuteqartut pisinnaasaannik ilinnialerumallutillu pissutigisaannik ataatsimoortumik nalileereernermigut aalajangissavaa, qinnuteqartut kikkut ilinniartunngortinneqassanersut. Qinnuteqartut ilinniartunngortinneqanngitsut pingaarnerniit tulleriiaarinerminni tulliutsitartik naapertorlugu ilinniartunngortinneqassapput, malittarisassat maani nalunaarsorneqartut naapertorlugit.

 

§ 29.  Ilinniarnertuunngorniarfiit ukiut tamaasa aalajangertassavaat, ilinniakkatut sammiviit suut ilinniarnertuunngorniarfinni ataasiakkaani neqeroorutiginiarneqarnersut, Naalakkersuisullu tamatumunnga piffissaliussaat sioqqullugu pineqartoq pillugu Naalakkersuisunut nalunaartassallutik.
Imm. 2.  Naalakkersuisut ilinniarnertuunngorniarfik ilinniakkatut sammivimmik neqerooruteqarnissaanik itigartissinnaavaa, tamanna immikkut ittunik peqquteqarpat.
Imm. 3.  Naalakkersuisut ilinniarnertuunngorniarfiit ilinniakkatut sammivinnik pilersitsinissamut sinaakkutissaat pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugu ilinniarnertuunngorniarfiit ataatsimoorussamik ilinniakkatut sammivinnik neqerooruteqartarnissamut pisussaaffeqarnerat (ilinniakkatut sammiviit pinngitsoorneqartussaanngitsut).

Nammineq piumassutsimik ilinniarneq

 

§ 30.  Ilinniarnertuunngorniarfiit ilinniartut namminneq piumassutsiminnik peqataaffigisinnaasaannik ilinniartitsinernik neqerooruteqarsinnaapput. Ilinniartitsineq ukioqatigiiaat, klassit, holdit ilinniartitsissutillu akimorlugit neqeroorutigineqarsinnaavoq. Qulequttat nutaat ilinniartitsinermut ilaasut, ilinniartitsissummi pineqartumi misilitsinnernut ilaatinneqarsinnaanngilat.
Imm. 2.  Rektorip ilinniartut neqeroorfigisinnaavai ilinniarnertuunngorniarfiup atortui ilinniagassanik ilinniarnermut assigisaanulluunniit atorneqarsinnaatillugit, tassuunakkut ilinnianermi avatangiiseqarneq ilinniartullu tamarmik ilinniakkamikkut pissarsilluarnissamut toqqammaviat nukittorsarumallugit.

Ilinniartitsinermi oqaatsit aamma oqaatsinik ilinniartitsinermi tunngaviit

 

§ 31.  Ilinniartitsinermi oqaatsit tassaapput kalaallit danskillu oqaasii. Aammattaaq tuluit allamiulluunnit oqaasii allat ilinniartitsinermi oqaatsitut atorneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Ilinniartitsinermi oqaasilerinermi oqariaatsit ataatsimoorussat atorneqassapput.

 

§ 32.  Kalaallit oqaasiisa killiffik A-mi ilitsoqqussaralugu oqaatsitut ilinniartitsissutiginerat eqqaassanngikkaanni, ilinniartitsissutini tamani ilinniartitsinermi allamiut oqaasiinik ilinniartitseriaaseq ilinniartut oqaatsitigut ineriartornerannik ilinniagassatigullu pissarsinerannik nukittorsaasoq tunngavigineqassaaq.

Suleriaatsit aamma perorsaanikkut tunngaviit

 

§ 33.  Ilinniarneq tamaat ilinniartitsissutinilu tamani ilinniagaq ingerlanneqassaaq atuinissamut sammisut atuagarsornerlu pingaartillugit.
Imm. 2.  IT ilinniartitsissutini tamani ilinniartitsinermut ilaassaaq.
Imm. 3.  Ilinniarneq tamaat ilinniarnermi periutsinik sungiusarneq ingerlaavartumik ilinniartitsinermut ilaatinneqassaaq.

 

§ 34.  Ilinniartitsinerup ilaa ilinniarnermi takusassarsiornertut, paasisassarsiorluni angalanertut il.il. aaqqissuunneqarsinnaavoq.

 

§ 35.  Ilinniartitsineq taassumaluunniit ilaa ungasianiit ilinniartitsinertut aaqqissuunneqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Ilinniartoq nalunaareeraluarluni ungasianiit ilinniartitsinermut peqataanngippat, ilinniartup ilinniarnertuunngorniarfiata pisussaaffigaa, sapinngisamik ilinniartup ilinniakkami nalinginnaasumi kinguaattooruteqarani ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartup ilinniartuuffigeriigani ilinniarnertuunngorniarfimmiluunniit allami ingerlaqqinnissaata isumaginissaa.
Imm. 3.  Naalakkersuisut ungasianiit ilinniartitsineq pillugu malittarisassanik erseqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 36.  Ilinniarnerup ilaa nunani allani ilinniarfimmi ingerlanneqarsinnaavoq, ilinniartunit immikkut aaqqissuussinermut Naalakkersuisunit akuerineqartumut nalunaaqqasunit, tamanna siumoortumik pilersaarusiugaappat. Ilinniarneq nunami allami semesterimi ataatsimi imaluunniit Naalakkersuisunit immikkut akuerineqareernikkut ukiut marluk tikillugit pisinnaavoq. Tunngaviusumik ilinniarneq nunani allani pisinnaanngilaq.
Imm. 2.  Ilinniartoq nalunaareeraluarluni nunami allami ilinniarfimmi ilinniarnermut peqataanngippat, ilinniarnertuunngorniarfiata pisussaaffigaa, sapinngisamik ilinniartup ilinniakkami nalinginnaasumi kinguaattooruteqarani ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartup ilinniartuuffigeriigani ilinniarnertuunngorniarfimmiluunniit allami ingerlaqqinnissaata isumaginissaa.

 

§ 37.  Ilinniartitsineq ilinniarneq tamaat aaqqisugaassaaq ima,
1) ilinniartunut tamanut unamminartoqarluni sammisaqartitsiffiulluni,
2) ilinniartunit tamanit ilinniartitsissutini tamani nikerassutsimik siuariartussutsimillu naapitaqarfiussalluni,
3) ilinniartunit tamanit ilinniartitsissutini tamani ilinniakkamut atatillugu oqaatsinik pilersitsinermi siuariartussutsimik naapitaqarfiussalluni aamma
4) ilinniagaq ataatsimut isigalugu ilinniartitsissutinilu ataasiakkaani anguniakkat anguneqassallutik.

Ilinniartitsisooqatigiit

 

§ 38.  Klassini tamani tunngaviusumik ilinniarfiusuni aamma ilinniakkatigut sammivinnik ingerlatsiffiusuni ilinniartitsisooqatigiit rektorimit katiterneqassapput, taakku ilinniartitsisunik marlunnik amerlanernilluunniit inuttaqassapput, klassimilu ilikkariartornermi avatangiiserisanik toqqissisimanartunik ilinniartullu ataasiakkaat peqqissutut misigisimanerannik inerisaanissaq siunertaralugu, tassuunakkut ilinniagassanut sammineq inerisarneqaqqullugu ikerinnakkullu unittarnerit pinaveersaarneqaqqullugit.
Imm. 2.  Ilinniartitsisooqatigiit suliassaraat klassimi kulturip klassimilu toqqissisimanerup pilersinnissaat, suliassat perorsaanikkut ilinniakkamullu tunngasutigut perorsaanikkut ikorfartuutaasut isumaginissaat aamma allaffissornikkut suliassat ilinniartitsisooqatigiit siunertaannut attuumassuteqartut isumaginissaat.
Imm. 3.  Ilinniartitsisooqatigiit ilinniartitsisullu ilinniartitsisooqatigiinnut ilaasut klassip ilinniarnermut ilitsersuisua suleqatigissavaat, aamma ikorfartuisoqartitsilluni aaqqissuussinerit pilersinnissaannut peqataassallutik.
Imm. 4.  Rektorip ilinniartitsisooqatigiit ilinniartitsisooqatigiinnilu ilinniartitsisut ataasiakkaat ilinniartitsinerup pilersaarusiorneranut, ingerlanneranut, nalilerneranut inerisarneranullu naleqqiullugu sunik suliakkerneqarnissaat erseqqinnerusumik aalajangissavaa.
Imm. 5.  Rektorip ilinniartitsisooqatigiit ilinniartitsisooqatigiinnilu ilinniartitsisut ataasiakkaat taakkununnga ilaasut atuuffissaasa sivisussusissaa aalajangissavaa.

Ikorfartuineq, ilitsersuineq siunnersuinerlu

 

§ 39.  Ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartut ataasiakkaarlugit ikorfartuinissamik, siunnersuinermik aamma ilinniakkatigut sammivimmik toqqaaniarneranni, ilinniartitsisutit toqqagassat toqqarniarneranni, ilinniakkap naammassinissaa pillugu aamma ilinniakkamik inuutissarsiummillu toqqaaniarneranni ilitsersorneqarnissaannik neqeroorfigissavai. Suliassat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit piffissap ilinniartitsiffiup skemaqartup avataani isumagineqarsinnaapput.
Imm. 2.  Rektorip qularnaassavaa piffissap ilinnniarfiup ilaatut ilinniakkatigut periutsitigullu ilinniartitsissutini ataasiakkaani aamma ilinniartitsissutit imminnut ataqatigiinnerat pillugu ilitsersuisoqarnissaa. Rektori ilitsersuinerup aaqqissugaanerata pilersaarusiorneratalu aaqqissuunnissaat pillugit erseqqinnerusumik aalajangiissaaq.
Imm. 3.  Rektori minnerpaamik semesterimut ataasiarluni klassit ilinniartulluunniit ataasiakkaat pillugit pissutsit, klassimi ilinniartitsisui ilinniartitsisooqatigiillu peqatigalugit oqallisigisassavai.
Imm. 4.  Ilinniartut siunnersuinermut ilitsersuinermullu, imm. 1 aamma 2 naapertorlugit ingerlanneqartumut peqataasussaatitaapput.
Imm. 5.  Naalakkersuisut ikorfartuineq, siunnersuineq ilitsersuinerlu pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit ilitsersuisunit pisinnaasatigut piumasaqaatit.

Ingerlatsinerit immikkut aaqqissuussat

 

§ 40.  Rektorip ilinniartut qinnuteqareernerisigut ilinniarnerannik sivikillisaassinnaavai ilinniartitsissutinilu misilitsinnissamut peqataannginnissaat akuerisinnaallugu, ilinniartoq ilinnialinnginnermini ilinniartitsissut ilinniarnertuunngorniarfimmi taama qaffassissusilimmik qaffasinnerusumilluunniit killiffeqartumik naammassereersimappagu.
Imm. 2.  Aammattaaq rektorip qinnuteqartoqareerneratigut ilinniartoq piffissamik ilinniarfianik sivikillisaassinnaavaa, ilinniartitsissutinik paarlaassineq ilanngullugu, ilinniarnermit imaluunniit misilitsinnermit ilinniarnerup aallartinnera sioqqullugu naammassereerneqarsimasumit ilinniarnerulluunniit ilaa ingerlatereersimappagu, ingerlatsisimanera rektorip naliliinera naapertorlugu ilinniakkami ilinniarnerup ilaanut taarsiussinnaappat.
Imm. 3.  Ilinniartunut imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugu sivikillisaanneqartunut ilinniarnertuunngorniarfik immikkut aaqqissuussanik ingerlatsisinnaavoq, nalinginnaasumik ilinnianertuunngorniartarnernit sivikinnerusunik.
Imm. 4.  Ilinniartoq sivikillisaanneqarnissaminik akuerineqarsimaguni, ilinniartitsisummi sivikillisaanneqarfimmi taarsigaani ilinniartitsinermut misilitsinnermulluunniit peqataanissaminik piumasaqaateqarsinnaanngilaq.
Imm. 5.  Naalakkersuisut sivikillisaanneqartarneq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit ilinniartitsissutit suut sivikillisaaffigineqarsinnaanersut, qanorlu annertutigisumik ilinniartitsissutit sivikillisaaffigineqarsinnasut atatsimoortumik soraarummeernermut ilaasinnaanersut.

 

§ 41.  Naalakkersuisut ingerlatsinerit immikkut aaqqissuussat, inunnut ukiunik pingasunik sivikinnerusumik ilinniarnertuunngorniarnissamik kissaateqartunut saaffiginnittut pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 42.  Rektorip ilinniarnertuunngorniarneq sivitsorsinnaavaa ilinniartunut ilinniakkamikkut pissutsit, peruluutaasumik napparsimaneq innarluutilluunniit pissutigalugit ilinniartitsinermut nalinginnaasumik malinnaaniapiloortunut atatillugu.
Imm. 2.  Ilinniartut napparsimanertik pissutigalugu piffissami sivisunerusumi ilinniakkamut malinnaasinnaanngitsut, periarfissaqarnera naapertorlugu napparsimanerminni ilinniartinneqarnissaminnik neqeroorfigineqassapput.
Imm. 3.  Rektorip ilinniartoq innarluutilik timersornermik ilinniartitsinermit peqataannginnissaanik akuerisinnaavaa, innarluutaata ilinniartitsinermut peqataanissaa ajornakusoortippagu, ilinniartitsissut toqqarneqarsinnaasoq sorleq ilinniartup paarlaallugu peqataaffigissaneraa rektorip ilinniartoq oqaloqatigisinnarlugu aalajangissavaa.
Imm. 4.  Naalakkersuisut imm. 2-mi napparsimasunik ilinniartitsineq pillugu erseqqinnerusunik malittarisassaliorsinnaapput, tamatumunnga ilanngullugu ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartumut saaffiginnittussaatitaanera aamma misilitsinnerit soraarummeernerillu naleqqussakkat, tak. imm. 1.

 

§ 43.  Ilinniartut pisariaqartitsisut perorsaanikkut tapersiissutaasumik immikkut aaqqissuussinernik neqeroorfigineqassapput.
Imm. 2.  Perorsaanikkut tapersiissutaasumik immikkut aaqqissuussinerit ilinniartumut periarfissiissutigineqassapput, tamanna pillugu immikkut ilisimasallit oqaaseqareernerisa kingorna ilinniartup pisariaqartitaanik, pisariaqartitat pineqartut ikiorsiivigineqarsinnaanerannik periarfissanut sanilliussilluni, rektorip tigussaasumik nalileereerneratigut. Ingerlatsinerit ilinniartup ilinniartitsisuisalu oqaloqatigineqareernerisigut aallartissapput. Ilinniartoq suli oqartussaasunik angajoqqaaqarpat ingerlatsineq aallartissaaq angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq suleqatigalugu.
Imm. 3.  Naalakkersuisut perorsaanikkut tapersiissutaasumik immikkut aaqqissuussinerit pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 4
Naliliineq uppernarsaasiinerlu

Ingerlaavartumik naliliineq

 

§ 44.  Ilinniartut ataasiakkaat ilinniartinneqarnerminni pissarsiaat pillugit ingerlaavartumik nalilersuisoqassaaq. Naliliinermi ilinniartup nammineq imminut nalilernera ilaatinneqassaaq.
Imm. 2.  Naliliinerup ilinniartoq nammineq siumukassusianik paasissutississavaa, tassuunakkut ilinniartup ilikkariartoqqinnera inerikkiartorneralu pillugit ilitsersuinissamut tunngavissiisoqaqqullugu, tamatumunnga ilanngullugit ilinniakkatut sammivimmik, ilinniartitsissutinik ilinniartitsissutinillu toqqagassanik toqqaanissamut tunngasut. Aammattaaq naliliinerup tunngavississavaa ilinniartup ilinniartitsinermik ingerlanneqareertumik naammaginartumik pissarsisimaneranik rektorip naliliinissaa, tak. § 53.
Imm. 3.  Naalakkersuisut ingerlaavartumik naliliisarneq, tamatumunnga ilanngullugu naammagittaalliortarneq, pillugit erseqqinnerusumik malittarisassaliussapput.

 

§ 45.  Ilinniartup ilinniartitsinermik pissarsiaqarnera pillugu ilinniarnertuunngorniarfiup isumaanik angajoqqaatut oqartussaatitaasut akuttunngitsumik ilisimatinneqartassapput.   
Imm. 2.  Naalakkersuisut angajoqqaatut oqartussaatitaasut ilisimatinneqartarnissaat pillugu erseqqinnerusunik malittarisassaliorsinnaapput.

Inaarutaasumik naliliineq uppernarsaasiinerlu

 

§ 46.  Inaarutaasumik naliliineq pissaaq ataatsimoortumik naliliinertut (ilinniarnertuutut soraarummeerneq), tassungalu ilaassapput Naalakkersuisunit aalajangerneqartumik oqaluttariarsorluni allattariarsorlunilu misilitsinnerit arlaqartut aamma ilinniartut ataasiakkaarlutik ilinniarnerminni suliaat. Ilinniartitsissutini kalaallit aamma danskit oqaasiini allattariarsorluni misilitsittoqassaaq.
Imm. 2.  Aammattaaq ilinniarnertuutut soraarummeertoqarsinnaavoq ilinniartitsissutini ataasiakkaani, ilinniartitsissutini pinngitsoorani peqataaffigisassani misilitsinnermi, ilinniartitsissutini toqqagassani pisariaqartunik amerlassusilinni aamma ilinniartut ataasiakkaarlutik ilinniarnerminni suliaanni karakteerinik katiterinikkut. Tamanna pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 3.  Misilitsinnerit imm. 1-imi taaneqartut namminneerlutik ilinniartunit misilitsiffiusinnaapput, tak. § 54, imm. 2. Naalakkersuisut namminneerlutik ilinniartut misilitsittarnerat pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 47.  Ilinniarnertuutut soraarummeernermut ilaasinnaapput ilinniartitsissutini tamani misilitsinnerit, taamaallaat ilinniartitsissutit timersorneq, nipilersorneq aamma assilissanik eqqumiitsuliorneq killiffik C-miittut pinnagit, kiisalu ilinniartitsissutit science ilinniarnermilu periutsit pinnagit. Misilitsinnerit ilinniartitsissutit arlariinngorlugit ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Naalakkersuisut ukiut tamaasa aalajangertassavaat, qaqugukkut misilitsinnerit qitiusumiit suliakkiissutitallit ingerlanneqartassanersut. Rektorip aalajangissavaa misilitsinnerit allat ilinniarnertuunngorniarfinni ataasiakkaani qaqugukkut ingerlanneqassanersut, piffissaliussat Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup aalajangiussaasa iluanni.
Imm. 3.  Naalakkersuisut ukiut tamaasa aalajangertassavaat, ilinniartut ataasiakkaat ilinniartitsissutini sorlerni misilitsissanersut. Ukiut ilinniarfiit tamaasa rektorip ilinniartunut ilisimatitsissutigissavaa, ilinniartitsissutini sorlerni misilitsittoqassanersoq.

 

§ 48.  Misilitseriaaseq apeqqutaatinnagu ilinniartut ataasiakkaarlutik nalilerneqassapput.

 

§ 49.  Rektorip misilitsinnerit isumagissavai aamma misilitsinnernut soraarummeernernullu uppernarsaatit suliarissallugit.
Imm. 2.  Soraarummeerluni angusinerup kingorna ilinniartoq soraarummeersimanermut uppernarsaammik tunineqassaaq.
Imm. 3.  Soraarummeersimanermut uppernarsaatip nalinginnaasumik imarissavai misilitsinnermi karakteerit, ukiumut karakteerit aamma ilinniartut ataasiakkaarlutik ilinniarnerminni suliaanni karakteeri. Soraarummeernermut uppernarsaammi karakteerit, assigiinngitsunik naleqartinneqarlutik, soraarummeernermi angusanut ilaasinnaapput.
Imm. 4.  Ilinniartunut ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartitsissutinik ilinniarnertuutut soraarummeeratik naamassisunut imaluunniit ilinniarnerminnik ikerinnakkut unitsitsisunut rektori uppernasaasiussaaq, tassanilu ilisimatitsissutigineqassapput ilinniartoq ilinniartitsinernut sorlernut peqataasimanersoq aamma ingerlaavartumik naliliinermi angusaasut, kiisalu paasissutissat naapertuuttut allat, ilinniartup ataatsimoortumik naliliinermut ilanngunneqartussatut kissaatigisai.

 

§ 50.  Naalakkersuisut inaarutaasumik naliliineq uppernarsaasiinerlu pillugit malittarisassanik erseqinnerusunik aalajangersaassapput, tassunga ilanngullugit atuagassat annertussusiat, piumasaqaatit soraarummeerutissatullu pisassiissutit, misilitsinnerit, suliakkiissutit, naliliineq, nalileeqataaneq, karakteerit taakkualu soraarummeernermi angusaasuni nalingat, soraarummeernermut uppernarsaatit, soraarummeernissamut nalunaarneq, soraarummernissamik pilersaarusiorneq, napparsimasunik soraarummeersitsineq, naammagittaalliorneq il.il.

Nalileeriaatsit ingerlaqqinnerlu

 

§ 51.  Ilinniartut ataasiakkaat ilinniakkamut tunngatillugu pisinnaasaat angusanut tunngatillugu karakteerit, ilinniarfiup iluani misilitsinnermi karakteerit aamma oqaasiinnakkut allakkatigullu oqaaseqaatit atorlugit nalilerneqartassapput.
Imm. 2.  Angusanut tunngatillugu karakteerit tassaapput, ilinniartitsissummi pineqartumi ilinniakkatigut ilisimasassani anguniakkanik, ilikkagassatut pilersaarummi paasinninnermut periutsinullu tunngatillugu ilinniartut ataasiakkaat karakteeriliinerup nalaani qanoq piviusunngortitsitiginerannik oqariartuutit.
Imm. 3.  Ilinniarfiup iluani misilitsinnermi karakteerip oqariartuutigaa ilinniartut ataasiakkaat suliassiissummut naleqqiullugu ilinniakkatigut ilisimasassani anguniakkanik, paasinninnermut periutsinullu tunngatillugu qanoq piviusunngortitsitiginerat.
Imm. 4.  Oqaasiinnakkut allakkatigullu oqaaseqaatit oqariartuutigaat ilinniartut ataasiakkaat suliassiissummut naleqqiullugu ilinniakkamilu pineqartumi ilinniakkatigut ilisimasassani anguniakkanik, paasinninnermut periutsinullu tunngatillugu qanoq piviusunngortitsitiginerat.
Imm. 5.  Naalakkersuisut nalileeriaatsit pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 52.  Suliassat suliniutillu anginerusut ilinniartut suleqataaffigisaat immikkoortillugit nalilerneqassapput.

 

§ 53.  Rektorip ilinniartup 1.G-miit 2.G-mut imaluunniit 2.G-miit 3.G-mut nuunnissaa itigartitsissutigisinnaavaa, nalilerneqarpat ilinniartoq ataatsimut isigalugu ilinniartitsinermik ingerlanneqareersumik naammaginartumik pissarsisimanngitsoq. Tamatumani pisariaqarpoq, kisiannili klassimut tullermut nuunnissamik itigartitsinermut kisimi peqqutaasinnaanani, ilinniartup angusanut tunngatillugu semesterimi imaluunniit killiffimmini karakteeriisa angusinissamut killigititaasunit appasinnerunissaat.
Imm. 2.  Naalakkersuisut rektorip ilinniartup klassimut qaffasinnerusumut nuunnissaanik itingartitsisinnaanera pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugu ilinniartup ilinniartinneqaqqinnissanik sunik neqeroorfigineqassanersoq.

 

Kapitali 5
Pinngitsoorani takkuttussaaneq aamma suleqataalluarluni peqataanissaq il.il.

 

§ 54.  Ilinniartut pinngitsooratik takkuttussaatitaapput ilinniartitsinermullu suleqataalluarlutik peqataassallutik, taammaattoq tak. imm. 2.
Imm. 2.  Ilinniartut ilinnialerumallutik qinnuteqarnerminnut atatillugu ilinniarnerullu ingerlanerani nalunaarutigisinnaavaat, ilinniarnertik imaluunniit ilinniarnermik ilaa nammineerluni ilinniarnertut ingerlakkumallugu, tamannalu ima paasineqassaaq, ilinniartoq ilinniarnertuunngorniarfimmi tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ilinniartuunngikkaluarluni ilinniakkami pineqartumi misilitsinnissamut nalunaartoq. Naalakkersuisut nammineerlutik ilinniartut pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 3.  Rektorip ilinniartut takkutinngitsoortarnerat akuleruffigissallugu pisussaaffigaa. Tamanna pillugu aalajangersakkat ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniarnermut ileqqorissaarnissamullu malittarisassaani aalajangersarneqarsinnaapput, tak. § 55.

 

§ 55.  Rektorip ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniarnermut ileqqorissaarnissamullu malittarisassai aalajangersassavai, taamaattoq tak. imm. 3. Rektorip ilinniarnermut ileqqorissaarnissamullu malittarisassat pillugit ilinniartut ilisimatissavai. Rektorip ilinniarfiup ilinniarnermut ileqqorissaarnissamullu malittarisassai Naalakkersuisunut ilisimatitsissutitut nassiutissavai.
Imm. 2.  Ilinniartunut ilinniarnermut ileqqorissaarnissamullu malittarisassanik maleruaanngitsunut iliuserisassat pillugit rektori aalajangiissaaq. Ilinniartut arlaleriarlutik imaluunniit sakkortuumik ilinniarfiup ilinniarnermut ileqqorissaarnissamullu malittarisassaanik unioqqutitsisut, rektorip ilinniarfimmiit anisissinnaavai.
Imm. 3.  Naalakkersuisut ilinniarnermut ileqqorissaarnissamullu malittarisassat pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput, tamatumunnga ilanngullugit pinngitsoorani takkuttussaatitaaneq atuanngitsoortarnerillu pillugit aamma ilinniartunut ilinniarnermut ileqqorissaarnissamillu malittarisassanik malinninngitsunut iliuseqarneq.

 

Kapitali 6
Ilinniartitsisut

 

§ 56.  Ilinniartitsisut pisussaaffigaat ilinniartut ataasiakkaat ilinniakkamikkut pissarsinissaat sulissutigissallugu taamatullu ilinniartut ataasiakkaat klassillu toqqissisimasumik atugaqarnissaat. Ilinniartitsisut pisussaaffigaat ilinniarnermi avatangiisit toqqisisimasut kajumissuseqalernartullu, inuit ataasiakkaat kulturikkut inooqatigiissutsikkullu tunuliaqutaannik ataqqinninnermik akaareqatigiinnermillu ersiuteqarfiusut pilersinnissaat.

 

§ 57.  Ilinniartitsisut inatsit manna naapertorlugu ilinniartitsisut, ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsissummi ataatsimi amerlanerniluunniit ilinniartitsinissamut piginnaaneqassapput, taamaattoq tak. imm. 2 aamma 3 aamma § 77. Ilinniartitsinermik piginaasaqarnermut ilaapput ilinniartitsissutitigut, tak. § 58,perorsaanikkullu piginnaasaqarneq, tak. § 59.
Imm. 2.  Naalakkersuisut ilinniartitsissutitigut perorsaanikkullu piginnaasaqarnissaq erseqqinnerusumik malittarisassaliussavaat, tamatumunnga ilanngullugit §§ 58-59-imi piumasaqaatinik aalajangersarneqartunik sanioqqutitsinissamut periarfissat.
Imm. 3.  Naalakkersuisut malittarisassiuussinnaavaat piumasaqaatit suut naapertorlugit inuit ilinniartitsinermik piginnaasaqanngitsut piffissami killilimmi ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisinnaassanersut.

 

§ 58.  Ilinniartitsinermik piginnaasaqarnissamut piumasaqaataavoq universitetimi ilinniarfimmiluunniit qaffasinnerusumi allami kandidatitut soraarummeersimanissaq ilinniartitsissutini ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartitsissutigisartagaani ataatsimi amerlanerniluunniit, immikkut ilinniagaq ilanngullugu, taamaattoq tak. imm. 2. Ilinniartitsissutit marluk akuleriisillugit ilinniakkami ilinniartitsissutit tamarmik ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartitsissutigisartagaanut ilaassapput. Aammattaaq piumasaavoq, ilinniagaq immikkuualuttortamigut atatsimoortumillu isigalugu ilinniartitsissummut periutsinullu tunngatillugu ima atitussuseqarlunilu itissuseqassasoq, ilinniartitsisoq illersorneqarsinnaasumik ilinniartitsissummi ilinniartitsisinnaalluni – ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkap anguniagaanut naleqqiullugu.
Imm. 2.  Ilinniakkamut naleqqiullugu piginnaasaqassuseq aammattaaq ilinniagaq alla aqqutigalugu pissarsiarineqarsinnaavoq, malitsigisaanik suliamut tunngatillugu piginnaaneqalissutaasumik naapertuuttumik inuutissarsiummik ingerlatsisimanermik tapertaqarsinnaasumik.
Imm. 3.  Ilinniartitsisut, ilinniartitsissutini inuutissarsiummut sammisuni ilinniartitsisuusut, inuutissarsiummik misilittagaqassapput.
Imm. 4.  Rektorip ilinniartitsisut ilinniarnertuunngorniarfimmi atorfinniinneranni ilinniartitsissutini piginnaasaqartutut akuerissavai.

 

§ 59.  Perorsaanikkut piginnaasaqarneq anguneqassaaq pædagogikummip naammassineratigut, taanna tassaavoq ilinniartitsisunut atorfinerlaanut perorsaanikkut ilinniagaq. Pædagogikum atuagarsornertaqarlunilu ilinniartitsinertaqarpoq, tamatumanilu ilaallunissaaq ilinniarnertuunngorniarfimmi klassini ilinniartitsineq.
Imm. 2.  Ilinniartitsisut pædagogikummip naammassineratigut ilinniartitsinermik pisinnaasaqalissapput, ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniakkap ilusaa aamma ilinniarnertuunngorniarfiup aaqqissugaanera paasisaqarfigissallugit, ilinniartitseriaatsit atuagarsornikkut ilisimasaqarfigissallugit, kiisalu ilinniakkap inuiaqatigiinnut avatangiiserisanut ataqatigiinnera paasisaqarfigissallugu.
Imm. 3.  Pædagogikum ilinniarnertuunngorniarfimmi aalajangersimasumik atorfeqalernermit siullermiit ukiut siulliit marluk ingerlaneranni naammassineqassaaq. Immikkut inuttut peqqutissaqartillugu imaluunniit ilinniarfiup isumassornissaanut pingaartuteqarpat rektorip akuerisinnaavaa pædagogikummip ilinniarnertuunngorniarfimmi atorfininnerup siulliup kingorna ukiut pingasut tikillugit kinguartinnissaa.
Imm. 4.  Naalakkersuisut pædagogikummimut atatillugu pikkorissarnerit misilitsinnerillu akisussaaffigaat

 

§ 60.  Naalakkersuisut ilinniartitsinikkut piginnaasaqarlernermut uppernarsaat suliarissavaat.
Imm. 2.  Naalakkersuisut tamanna pillugu qinnuteqartoqareerneratigut ilinniartitsisoq nunanit allaneersoq ilinniartitsinissamut piginnaanilersinnaavaat, ilinniartitsisoq nunami pineqartumi assingusumik ilinniartitsisutut piginnaaneqarpat.

 

§ 61.  Ilinniartitsisut ilisimatusarnermik tunngaveqartunik ilinniaqqinnissamik neqeroorutit peqataaffiginissaat pisinnaatitaaffigalugillu pisussaaffigaat.

 

Kapitali 7
Rektori

 

§ 62.  Rektori tassaavoq ilinniarnertuunngorniarfiup ulluinnarni aqutsisua, perorsaanikkut allaffissornikkullu suliassanik ilinniarfiup sulisuinut naleqqiullugu aqutsillunilu agguaassisartoq. Ilinniarfinni akuerisaasuni rektorip suliassai ilinniarfiup pisortaanit imaluunniit ilinniarnertuunngorniarnermut akisussaasussatut pisortatut atorfinitsitaasumit isumagineqassapput. Rektori aamma pisortaq naggatit aappaanni eqqaaneqartoq inatsimmi matumani rektorimik taaneqarput.
Imm. 2.  Ilinniarnertuunngorniarfinni rektori Naalakkersuisunit atorfinitsinneqarlunilu soraarsinneqassaaq, Ilinniarfinni akuerisaasuni ilinniarnertuunngorniarnermut akisussaalluni pisortaq, tak. imm. 1, naggatit aappaat, malittarisassat ilinniarfimmut atuuttut naapertorlugit atorfinitsinneqarlunilu soraarsinneqatassaaq.
Imm. 3.  Ilinniarnertuunngorniarfinni rektori  ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartitsineranut, misilitsinnernut soraarummeernernullu tunngatillugu ilinniakkatigut, perorsaanikkut allaffissiornikkullu Naalakkersuisunut akisussaavoq. Ilinniarfiit akuerisaasut assingusumik akisussaaffeqarput, malittarisassat ilinniarfimmut atuuttut naapertorlugit.
Imm. 4.  Ilinniarnertuunngorniarfinni rektorip ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartitsisuisa sulisuisalu allat atorfinitsinnissaat soraarsinnissaallu Naalakkersuisunut inassutigisassavaa. Ilinniarfinni akuerisaasuni ilinniartitsisut sulisullu allat malittarisassat ilinniarfimmut atuuttut naapertorlugit atorfinitsinneqarlutillu soraarsinneqartassapput.
Imm. 5.  Rektorip ilinniarfiup ilinniartui pillugit aalajangigassat aalajangersimasut tamaasa aalajangiiffigisassavai, inatsit manna imaluunniit inatsit manna naapertorlugu malittarisassat aalajangiunneqartut allatut piumasaqaateqanngippata.

 

§ 63.  Rektori, taamaattoq tak. § 78,  aqutsinermik aamma ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartitsissutaani minnerpaamik ataatsimi ilinniartitsinikkut piginnaasaqassaaq, tak. § 58 aamma ilinniartitsinikkut piginnaasaqarneq, tak. § 59.

 

§ 64.  Rektorip ilisimatusarnermik tunngaveqartunik ilinniaqqinnissamik neqeroorutit peqataaffiginissaat pisinnaatitaaffigalugillu pisussaaffigaa.

 

Kapitali 8
Siunnersuisutut ingerlataqartut

 

§ 65.  Ilinniarnertuunngorniarfinni ataasiakkaani tamani ilinniartitsisut siunnersuisartoqatigiiliussapput, taakkualu rektorimut suliamut atatillugu, perorsaanikkut ingerlatsinikkullu pissutsit pillugit siunnersuisartuupput.
Imm. 2.  Ilinniartitsisut aalajangissavaat ilinniartitsisut siunnersuisartoqatigiivi tassaassanersut ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisut tamarmik imaluunniit ilinniartitsisut peqataatitaannik inuttaqartut, ilinniarfimmi ilinniartitsisunit taakkualu akornannit toqqakkat. Ilinniartut siunnersuisartoqatigiivisa peqataatitaat ilinniartitsisut siunnersuisartoqatigiivisa ataatsimiinnerini malinnaasutut peqataasinnaavoq.
Imm. 3.  Ilinniartitsisut siunnersuisartoqatigiivisa namminneq suleriaasissartik aalajangissavaat.
Imm. 4.  Ilinniartitsisut siunnersuisartoqatigiivini sulineq piffissamut ilinniartitsisup ilinniartitsiffianut ilaasutut naatsorsuunneqarpoq. Sulineq ima aaqqissuuneqassaaq, ilinniartitsisoq sapinngisamik annertunerpaamik ilinniartitsinermik pilersaarusioriikkamik ingerlatsisinnaatillugu.
Imm. 5.  Naalakkersuisut ilinniartitsisut siunnersuisartoqatigiivi pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput, tamatumunnga ilanngullugit ilinniartitsisut siunnersuisartoqatigiivinut qinersisarneq, siunnersuisartoqatigiit sulinerat piffissarlu atuuffiat.

 

§ 66.  Ilinniarnertuunngorniarfinni ataasiakkaani tamani ilinniartut ilinniartut siunnersuisartoqatigiviinik pilersitsissapput, ilinniartut pillugit pissutsini tamani rektorimut siunnersuisartussanik.
Imm. 2.  Ilinniartut siunnersuisartoqatigiivi tassaapput ilinniartut peqataatitaannik inuttaqartut, ilinniarfimmi ilinniartunit taakkualu akornannit toqqakkat. Ilinniartitsisut siunnersuisartoqatigiivisa peqataatitaat ilinniartut siunnersuisartoqatigiivisa ataatsimiinnerini malinnaasutut peqataasinnaavoq.
Imm. 3.  Ilinniartut siunnersuisartoqatigiivisa suleriaasissartik namminneq aalajangissavaat.
Imm. 4.  Ilinniartut siunnersuisartoqatigiivini sulineq akissarsiaqaataanngilaq.
Imm. 5.  Ilinniartut siunnersuisartoqatigiivini sulineq ima aaqqissuuneqassaaq, ilinniartoq sapinngisamik annertunerpaamik ilinniartitsinermik pilersaarusioriikkamik ingerlatsisinnaatillugu. Ilinniartut siunnersuisartoqatigiivni sulineq qaqutigoortumik ilinniartitsinerup pilersaarusioriikkap avataani pisinnaatinnagu, ilinniartut siunnersuisoqatigiivini sulineq ilinniartitsinerup ilaatut isigineqassaaq.
Imm. 6.  Naalakkersuisut ilinniartut siunnersuisartoqatigiivi pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit ilinniartut siunnersuisartoqatigiivinut qinersineq, ilinniartut siunnersuisartoqatigiivisa sulinerat atuuffiallu.

 

Kapitali 9
Nakkutilliineq, pitsaassutsimik inerisaaneq naammagittaalliornerlu

 

§ 67.  Naalakkersuisut ilinniartitsineq, misilitsinnerit soraarummeernerillu inatsit manna naapertorlugu ingerlanneqartut qullersaaffigalugit akisussaaffigaat nakkutigisaralugillu.
Imm. 2.  Naalakkersuisut qularnaassavaat ilinniarnertuunngorniarfinni tamani ilinniakkamut ilinniartitsinermullu atatillugu ingerlaavartumik pitsaassutsimik inerisaasoqarnissaa, tamannalu qularnaarumallugu avataaniit naliliinermik aallartitsisinnaallutik.
Imm. 3.  Naalakkersuisut suliassanut perorsaanermut ingerlatsinermullu tunngasunut atatillugu rektori peqqussummik tunisinnaavaat. Rektori ilinniarfimmi akuerisaasumi atorfeqarpat peqqussut ilinniarfiup pisortaanut tunniunneqassaaq.

 

§ 68.  Naalakkersuisut ilinniakkat, ilinniartut sulisullu pillugit paasissutissat pisariaqartut tamaasa ilinniarnertuunngorniarfinnit piniarsinnaavaat, tamatumunnga ilanngullugit ilinniarnertuunngorniarfiit alakkarnissaannik isumaginninneq nakkutilliinissaq aamma kisitsisitigut paasissutissanik suliaqarnissaq siunertaralugu, tamannalu pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaallutik.
Imm. 2.  Ilinniarnertuunngorniarfiit Naalakkersuisullu akornanni elektroniskiusumik attaveqaqatigiinneq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit paasissutissanik tunniussinermi ilusissaat qanorlu ittuunissaat. Aammattaaq Naalakkersuisut nakkutilliinissamut isumannaallisaanissamullu piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 69.  Ilinniartoq aamma ilinniarnertuunngorniarumalluni qinnuteqartoq rektorip aalajangiineri pillugit, aalajangiinerup ilinniartumut qinnuteqartumulluunniit nalunaarutigineqarneraniit sap. ak. 2 qaangiutsinnagit, Naalakkersuisunut naammagittaalliuteqarsinnaavoq. Naalakkersuisut tamanna pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput.
Imm. 2.  Ilinniartoq qinnnuteqartorluunniit angajoqqaatut oqartussaasuuffigineqarpat, aammattaaq angajoqqaatut oqartussaaffimmik piginnittoq naammagittaalliorsinnaavoq.

 

Kapitali 10
Tapersiissutaasumik sammisassat

 

§ 70.  Naalakkersuisut pisussaaffigaat isumagissallugit:
1) Ilinniarnertuunngorniarneq pillugu paasissutissat ilitsersuutillu.
2) Ilinniakkanut atatillugu siunnersorteqarneq.
3) Ilinniartitsinermi atortunik inerisaaneq.
4) Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisunut pisortanullu pikkorissarnissamik ilinniaqqinnissamillu neqerooruteqarneq.
5) Perorsaanikkut ilisimatusarneq inerisaanerlu, kiisalu ilinniarnertuunngorniarfiup ingerlatsineranik naliliineq.
6) Misilitsinnerit soraarummeernerillu aaqqissuunnerat.

 

Kapitali 11
Aningaasalersuineq atuisullu akiliutaat

 

§ 71.  Ilinniarnertuunngorniarfiup sanaartugaataanut, ilinniartitsinermut ingerlatsinermullu aningaasartuutit tamaasa Namminersorlutik Oqartussat pisussaaffigaat, erseqqissumik inatsisitigut tunngaviligaanngippat, aningaasartuutit tamarmik ilaannaalluunniit allanit pisussaaffigineqartut.

 

§ 72.  Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniarneq akeqanngilaq, taamaattoq tak. imm. 2-7. Ilinniartitsinermi atortut ilinniartitsinermut pisariaqartut iliniartunut akeqanngitsumik atugassanngortinneqassapput, taamaattoq tak. imm. 6.
Imm. 2.  Ilinniartut ilinniarnermi takusassarsiornernut, paasisassarsiorluni angalanernut il.il., ilinniarnermut ilaasunut, peqataanerminnut akileeqquneqarsinnaapput (atuisut akiliutaat). Taamaattoq ilinniartitsinermut imaluunniit ilinniartitsisut peqataaneranni aningaasartuutinut akileeqqusisoqarsinnaanngilaq. Akiliunneqarluni angalanertut iluseqartumik akikillisaanneqarnerit peqataasunut tamanut iluaqutaassapput.
Imm. 3.  Ilinniarnermi takusassasiornerit, paasisassarsiorluni angalanerit il.il. peqataasut nerisaqarnerinnarmut akileeqataaffigisaat, annerpaamillu ullut-unnuallu aallartittut tamaasa 50 kr-mik akeqartinneqartut, pinngitsoorani takkuttussaatitaanermut malittarisassanut ilaapput, tak. §§ 54-55. Ilinniartoq atuisutut akiliisimannginnini pissutigalugu tamatumunnga peqataanngitsoortinneqarsinnaanngilaq.
Imm. 4.  Ilinniarnermi takusassasiornerit, paasisassarsiorluni angalanerit il.il. nerisaqarnerinnaanngitsumut imaluunniit ullut-unnuallu aallartittut tamaasa 50 kr. sinnerlugu peqataasunit akiliiffiusut, ilinniartut ataasiakkaat namminneq piumassutsimikkut peqataaffigissavaat, ilinniarnertuunngorniarfillu ilinniartunut peqataanngitsunut allatut aaqqissuussilluni ilinniartitsinissamik neqerooruteqassaaq.
Imm. 5.  Ilinniartut § 36 naapertorlugu immikkut aaqqissuussinermut ilaasut, nunami allamiinnermut pineqartumut atatillugu nammineq angalanerminnut, namminneq najugaqarnerminnut nerisaqarnerminnullu akileeqquneqarsinnaapput. Ilinniartitsinermut imaluunniit ilinniartitsisut peqataaneranni aningaasartuutinut ilinniartut akileeqquneqarsinnaanngillat. Naalakkersuisut ilinniartut nunani allaniinnerannut akiliutissap annertunerpaaffissaa pillugu aalajangersaasinnaapput.
Imm. 6.  Naalakkersuisut ilinniartut killilimmik namminneerlutik ilinniartitsinermi atortussanik piniarnissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 7.  Ilinniartut ilinniartitsissutinik ataasiakkaanik ilinniartitsinermut peqataasut qaqugukkut ilinniartitsinermut peqataanerminnut misilitsinnernullu peqataanerminnut akiliisarnissaat pillugu aamma ilinniartut ilinniartitsinermut nalunaaqqanngikkaluarlutik (namminneq ilinniartut) misilitsinnerminnut akiliuteqarnissaat pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 12
Misileraalluni inerisaallunilu suliat

 

§ 73.  Naalakkersuisut immikkut pisoqartillugu inatsit sanioqqussinnaavaat, tamanna misileraalluni sulinissap perorsaanikkullu inerisaanissap siuarsarnissaanik peqquteqarpat. Piumasaqaataavoq misileraalluni sulinerup inerisaanerullu ilinniartut ilinniarnertuutut ilinniakkamik ingerlaqqiffiusumik ilinniarnermut tunngavissatut atornissaanut periarfissaat allatigulluunniit pisinnaatitaaffii ajornerulersissanngikkaat.
Imm. 2.  Naalakkersuisut ilinniartunut ataasiakkaanut tunngatillugu inatsit sanioqqussinnaavaat, immikkorluinnaq ittunik pissutissaqartillugu.

 

Kapitali 13
Atuuttuulersitsinermi ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

 

§ 74.  Inatsit atuuttuulissaaq 1. august 2012, taamaattoq tak. imm. 3.
Imm. 2.  Inatsit atuuppoq ilinniartunut 1. august 2012 kingusinnerusukkulluunniit ilinnialersunut.
Imm. 3.  Inatsimmi kapitali 2 ilinniartunngortitsinermut tunngasoq atuutilissaaq 1. januar 2012.

 

§ 75.  Inatsisip atuuttuulerneratigut malittarisassat Namminersorlutik Oqartussanut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsit nr. 474, 12. juni 2009-meersukkut atuutsinneqartut atorunnaarsinneqarput.

 

§ 76.  Ilinniartut Kalaallit Nunaanni Ilinniarnertuunngorniarfimmi imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfinni inuutissarsiummut sammisuni ilinniarnertuutut inatsisip atuuttuulinnginnerani ilinniartuusut, 2014-imi aasakkut soraarummeernissaq ilanngullugu, napparsimalluni soraarummeernerit ilanngullugit, malittarisassat maannamut atuuttut Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniartarnerit pillugit Kunngip peqqussutaani nr. 108-mi, 17. februar 1992-imeersumi aamma Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutitigut ilinniarnertuunngorniarfiit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaanni atuuttuulersinnissaat pillugu Kunngip peqqussutaani nr. 787-imi, 20. juni 2006-imeersumi, kiisalu malittarisassani taakku tunngavigalugit suliaasuni, imaluunniit aalajangersakkat taakku tunngavigalugit atuutsinneqartut naapertorlugit, HHX-imi aamma HTX-imi soraarummeernissamut innersuunneqarsinnaapput. Misilitsinnerit soraarummeernerillu aalajangersakkat maannamut atuuttut naapertorlugit ingerlanneqartassapput. Ilinniarnermut pissuserissaarnissamullu malittarisassat rektorip inatsimmi matumani § 55 naapertorlugu aalajangigai, atuutsinneqassapput takkutinngitsoornermut klassimullu qaffasinnerusumut nuunnissamut malittarisassat kisiisa pinnagit.
Imm. 2.  Ilinniartunut imm. 1-imi taaneqartunut, aallartinnermilu ingerlatsinernik pilersaarutaasunik malinnaasunut, ilinniartitsineq 2014-imi aasap tungaanut malittarisassat maannamut atuuttut naapertorlugit ingerlanneqassaaq.
Imm. 3.  Naalakkersuisut immikut pisoqartillugu ilinniarnertuunngorniarfiit pisinnaatissinnaavaat, soraarummeernermut uppernarsaasiornissamut, misilitsinnernik inatsit manna malittarisassallu maannamut atuuttut naapertorlugit imaqartunik.

 

§ 77.  Ilinniartitsisut inatsisip atuutilernissaa sioqqullugu atorfeqartut, piginnaasariaqartutitigut piumasaqaataasut inatsisip atuuttuulernissaata tungaanut atuuttut, piviusunngortissinnaasariaqarpaat.

 

§ 78.  Rektorit, tak. § 62, imm. 1, naggat kingulleq, inatsisip atuutilernissaa sioqqullugu atorfeqartut, piginnaasariaqartutitigut piumasaqaataasut inatsisip atuuttuulernissaata tungaanut atuuttut, piviusunngortissinnaasariaqarpaat.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 22. november 2011

Kuupik Kleist