Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Inatsisit
Nr. 7
7. decembari 2009
Atuuttut

Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit inatsisartut inatsisaat (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit)

Kapitali 1
Malittarisassat nalinginnaasut

 

§ 1.  Aatsitassatigut pisuussutinik atuineq aamma nunap iluanik toqqorsivittut atuineq pillugu imaluunniit aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu siunertanut siunertaqartumik atorneqarnissaat Inatsisartut inatsisaatigut kiisalu tamatumunnga pissutsit pingaaruteqartut naleqqussarneqarnissaat anguniarneqarpoq.
Imm. 2.  Ingerlatanik inatsimmut ilaasunik suliarinninnermi isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit, pisuussutinik atorluaaneq kiisalu inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik ingerlatat suliarineqarnissaat kiisalu pissutsini assigiinngitsuni nunat tamat pitsaasumik ileqqorissaartarnerat akuerisaasut qulakkeerneqarnissaat Inatsisartut inatsisaatigut anguniarneqarpoq.

 

§ 2.  Kalaallit Nunaanni aatsitassanik atuinissamut aamma nunap iluani pisuussutinik atuinissamut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat piginnittussaatitaapput.
Imm. 2.  Ingerlatat tulliuttuni taagorneqartut inatsisartut inatsisaanni malittarisassat malillugit Naalakkersuisut akuersissuteqareerneranni taamaallaat ingerlanneqarsinnaapput, takuulli §§ 45-48:
1) Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit misissueqqaarnerit, misissuinerit piiaanerillu kiisalu aatsitassanik Kalaallit Nunaannit aallarussinerit.
2) Nunap iluata toqqorsivittut atorneqarnera imaluunniit aatsitassanik sammisaqarnermi siunertanut atorneqarnera.
3) Ingerlatanut inatsisartut inatsisaannut ilaasunut imermit, anorimit, nunap iluanit nukissiornermik atorluaaneq.
4) Inatsisartut inatsisaannut ilaasunik sammisaqarnermi ruujorikkut aqqutinik sanaartorneq ingerlatsinerlu.
Imm. 3.  Taamaattorli Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut tunngasuni ilisimatuussutsikkut suliassatigullu ataatsimut isigalugu nunallu assingatigut nalunaarsuinermut attuumassuteqartunik, kiisalu pissutsini aatsitassanik ingerlataqarnermut pingaarutilinni, aatsitassarsiornermik ingerlatsinerni, nunap iluani toqqorsimatitsinernut atuinermi imaluunniit aatsitassanut ingerlataqarnernut atatillugu siunertanut atuineq, sulianut atatillugu nukissiornermik ingerlataqarnernut, ingerlatsinermut attuumasunut ruujorikkut aqqutinik ingerlatsineq imaluunniit ingerlatanut allanut tunngassuteqartuni suliarinnissinnaapput.
Imm. 4. Taamaakkaluartoq De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS) aamma Danmarks Miljøundersøgelser (DMU) Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinermut tunngassuteqartunik immikkut ittumik ilisimatusarsinnaapput, Kalallit Nunaanni Nammisorneq pillugu inatsimmi § 9, imm. 4 malillugu ilisimatusarnerit taamaattut Naalakkersuisunut atortinneqarnissaannut danskit naalakkersuisuisa taamaaliornissamik pisussaaffii naapertorlugit ingerlanneqarpata.

 

§ 3.  Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi Aatsitassanut Oqartussaqarfik allaffissornikkut oqartussaavoq, tamakkununnga ilaallutik pissutsini aatsitassanik ingerlataqarnernut tunngasut, aatsitassarsiornermi nunap iluanik toqqorsivittut atuinermi imaluunniit aatsitassanik ingerlataqarnerni siunertanut, tamakkununngalu attuumassuteqartuni nukissiornermik ingerlataqarnermut, ingerlatanut atatillugu ruujorikkut aqqutinik ingerlatsinerni aamma ingerlatani tamakkununnga attuumassuteqartuni.
Imm. 2. Pissutsit suulluunniit aatsitassarsiornermut tunngassuteqartut, aatsitassanik ingerlatsinerit, aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi nunap iluanik toqqorsimatitsinermut atuineq, ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlatat, ingerlatanut atatillugu ruujorikkut aqqutinik ingerlatat, ingerlatanullu attuumassuteqartut allat oqartussaasutut akuleriissitsilluni ataatsimoortillugit suliarineqarnissaat Naalakkersuisut isumagisavaat.
Imm. 3. Oqartussatut suliarinninneq inatsisartut inatsisaat manna kiisalu inatsisartut inatsisaat malillugu malittarisassatut aalajangersakkat malillugit isumagineqartassapput. Taamattaaq oqartussatut suliarinninneq aatsitassanut, aatsitassanik ingerlatsinermut, nunap iluani toqqorsimatitsinermut atuinermut imaluunniit aatsitassanik sammisaqarnermut atatillugu siunertanut allanut, sulianut atatillugu nukissiornermik ingerlatsinernut, sulianut atatillugu ruujorikkut aqqutinik ingerlatsinernut, ingerlatanullu allanut pingaaruteqartut inatsisit malittarisassallu allat tunngavigalugit isumagineqartassaaq, inatsisit imaluunniit malittarisassat allat malillugit oqartussat allat oqartussatut suliarinnittussaasut aalajangersaasimanngippata. Aatsitassanut Oqartussaqarfik inatsisit allat malittarisassallu allat malillugit allaffissornikkut piginnaasatigullu oqartussaavoq, aatsitassat, aatsitassanik ingerlataqarneq, nunap iluanik toqqorsimatitsinermut atuineq imaluunniit aatsitassarsiornermik ingerlatsinernut siunertanut tunngasunut, tamatumunngalu tunngasuni nukissiornermik ingerlatat, tamakkununnga attuumassuteqartuni ruujorikkut aqqutitigut sammisanut kiisalu tamakkununnga attuumassuteqartunik ingerlatsinerit allat attuumassuteqartut eqqarsaatigalugit.

 

§ 4.  Akuersissutit tunniunneqarsimasut, akuersissutinik qinnuteqaatit, akuersissutinillu neqerooruteqartitsinissat pereersimasut pilersaarutigineqartullu pillugit Naalakkersuisut ukiut tamaasa nassuiaammik Inatsisartunut saqqummiussisassapput.
Imm. 2.  Pissutsit imm. 1-imi taaneqartut pillugit ukiut tamaasa nassuiaammik innuttaasunut tamanut Naalakkersuisut saqqummiussisassapput. Nassuiaat Naalakkersuisut Inatsisartunut nassiutissavaat.

 

Kapitali 2
Nassuiaatit


Aatsitassatigut pisuussutit

 

§ 5.  Aatsitassatigut pisuussutitut eqqarsaatigineqarput ikummatissat aatsitassallu.
Imm. 2.  Ikummatissatut eqqarsaatigineqarput uulia aamma gas-i pinngortitameersoq (tulliuttuni taaneqassaaq ”naturgas”), tak. imm. 3 aamma 4.
Imm. 3. Uuliatut eqqarsaatigineqarput ikummatissat suulluunniit assigiissaartumik silaannaap naqitsineqarnerani (1,01325 bar) kissassuseqarneranilu (15º celsius) imerpalasuusut.
Imm. 4. Naturgas-itut eqqarsaatigineqarput ikummatissat suulluunniit assigiissaartumik silaannarmik naqitsineqartut (1,01325 bar) kissassuseqartullu (15º celsius) silaannartut pissuseqartut. Taamaattorli inatsisartut inatsisaat manna malillugu akiliutinik naatsorsuinermi aamma naturgas-itut eqqarsaatigineqarput silaannaat allat, ikummatissanut silaannaasunut taamaattunut atatillugu ilanngullugit tunisassiarineqartartut.
Imm. 5.  Aatsitassatut eqqarsaatigineqarput aatsitassatigut pisuussutit allat tamaasa ikummatissaanngitsut.
Imm. 6.  Imm. 1-4-mi nassuiaatigineqartut pissutsillu taaneqartut pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersaasinnaapput, soorlu aatsitassatigut pisuussutit, ikummatissat aamma aatsitassat erseqqinnerusumik suussusersillugit.


Imartani atortut/sanaartukkat

 

§ 6.  Imartani atortunut inatsisartut inatsisaannut matumani ilaatinneqartunut makku eqqarsaatigineqarput:
1) Uuliamik qalluiffiit imaluunniit aaqqiissutit allat,
a) tassanngaanniit ingerlanneqartarlutik immap naqqata ataani nunap iluanit ikummatissanik misissueqqaarnerit, misissuinerit imaluunniit qalluinerit (tunisassiorneq)
b) naqinneq a-mi taaneqartuni aaqqiissutit imaluunniit eqqaanni inunnut sulisunut najugaqarfittut atorneqartut,
c) naqinneq a-mi taaneqartuni aaqqiissutini imaluunniit taakku nunamilu atortut akornanni ruujorit immap naqqanut attaveqartut atorlugit ikummatissanik imaluunniit akuutissanik allanik imaluunniit atortunik assartuinernut atorneqartartut.
d) naqinnerit a, b aamma c-mi aaqqiissutinut taaneqartunut nukissiornermik pilersuinermi imaani nukissiuutit taakkununnga tunngasut.
2) aaqqiissutit ikummatissanik nr. 1-imi, naqinneq a-mi taaneqartuni ikummatissanik qallorsimasanik toqqorsimatitsinernut imaluunniit usilersuinernut atorneqartut, taamallu aaqqiissuteqarnermi ataavartumik aaqqiissuteqarnermut attuumassuteqartut.
Imm. 2.  Imm. 1-imi nassuiaatini umiarsuit ilanngunneqanngillat, taakkunani umiarsuit qillerutitut atorneqartut, atortut puttasut tunisassiornermut, toqqorsimatitsinermut assartuinermullu atorneqartartut eqqaassanngikkaanni.
Imm. 3.  Imartani atortutut nuunneqarsinnaasutut eqqarsaatigineqarpoq imartani atortut suulluunniit sumiiffimmit ataatsimit allamut nammineq ingerlallutik imaluunniit kalinneqarlutik nuunneqarsinnaasut, atorsinnaaffiannilu sumiiffinni assigiinngitsuni arlalinni atorneqarsinnaasussatut eqqarsaatigineqartut.
Imm. 4.  Imartani atortutut aalaakkaasutut eqqarsaatigineqarput imartani atortut imartani atortutut nuunneqarsinnaanngitsutut eqqarsaatigisat.
Imm. 5.  Imartani atortut aalaakkaasut, tamarmik imminnut atasunik ”ikaartarfilersugaasut”, piginnaatitsissuteqartumit ataatsimit pigineqartut imaluunniit pigisarineqartut, atortutut/sanaartukkatut ataatsimoortutut isigineqarput.


Umiarsuit najugaqarfiusut

 

§ 7. Umiarsuit najugaqarfiusutut eqqarsaatigineqarput umiarsuit aaqqiissutillu imartani sanaartugaanngitsut/atortuunngitsut, tak. § 6, inunnut imartani sanaartukkani/atortuni sulisunut najugaqarfissatut ilusilersugaasut.


Imartani umiarsuit

 

§ 8. Imartani umiarsuartut eqqarsaatigineqarput umiarsuit aaqqiissutillu allat, imartani sanaartugaanngitsut/atortuunngitsut imaluunniit umiarsuit najugaqarfiunngitsut, tak. §§ 6 aamm 7, imartami sanaartukkanut/atortunut atatillugu ingerlatanik isumaginnittut, tak. § 6.

 
Kapitali 3
Sumiiffiit atuiffiusut


Sumiiffiit nunalerutinut tunngasunut atuiffiusut

 

§ 9. Inatsisartut inatsisaata atuuffigaa Kalaallit Nunaata nunataata ilua aamma imartat killeqarfiisa iluat kiisalu immap naqqani nunavissuit naapiffiisa killeqarfiat kiisalu Kalaallit Nunaata eqqaani imartani 200 sømil-inut killeqarfiata ilua immikkuullarissoq.
Imm. 2. Sullivinni atukkat pillugit inatsisartut inatsisaanni malittarisassat nunami ingerlataqarfiusuni atortinneqanngillat, tak. § 79.
Imm. 3 Avatangiisit pillugit inatsisartut inatsisaata matuma malittarisassaanni nunavissuit naapiffiinut atuutsinneqanngilaq kiisalu Kalaallit Nunaata eqqaani imartani 200 sømil-inut killeqarfiinut, imartani avatangiisit pillugit inatsimmi allanik aalajangersaasoqarsimatillugu.


Ingerlatat

 

§ 10. Inatsisartut inatsisaat makkunani atuuffeqarpoq:
1)   Aatsitassanik misissueqqaarnerit, misissuinerit piiaanerillu, kiisalu ingerlatat taakkununnga attuumassuteqartut allat.
2)   Inatsisartut inatsisaanni matumani ilaatinneqartuni imermit, anorimit nunallu iluanit atorluaanikkut nukissiornissaq siunertaralugu misissueqqaarneq atorluaanerlu kiisalu taama ingerlataqarnernut attuumassuteqartut.
3)   Nunap iluanik toqqorsivittut atuineq, kiisalu aatsitassarsiornermi ingerlatsinernut atatillugu attuumassuteqartunik allatut atuinerit.
4)   Ingerlatanut nr. 1-3-mi taaneqartunut pingaaruteqartunik ilisimatuussutsikkut, tigussaasukkut allatigullu misissuinerit.


Sanaartukkat/atortut aamma aaqqiissutit

 

§ 11.  Inatsisartut inatsisaata atuuffigai sanaartukkat aaqqiissutillu il.il., nunap iluata killeqarfiani, immap killeqarfiata iluani imaluunniit immap naqqani nunavissuit naapiffiisa iluanni, taamaalillunilu ingerlatani inatsisartut inatsisaanni matumani eqqartorneqartunut atatillugu atorneqarlutik.


Imartani sanaartukkat/atortut aamma umiarsuit najugaqarfiusut

 

§ 12.  Inatsisartut inatsisaata atuuffigai immami atortut aalaakkaasut aamma nuunneqarsinnaasut, tak. § 6, immap killeqarfiata iluani imaluunniit immap naqqani nunavissuit naapiffiisa iluanni inissisimasut.
Imm. 2. Inatsisartut inatsisaata atuuffigaa umiarsuarni najugaqarfiusuni najugaqarfissatut atortut, tak. § 7, inuit imartani sanaartukkani sulisut najugaqarfigisaat, inunnut najugaqartinneqartunut isumannaallisaanikkut peqqissutsikkulluunniit pingaaruteqartillugit.


Imartani umiarsuit

 

§ 13.  Imartani umiarsuit eqqarsaatigalugit, tak. § 8, inatsisartut inatsisaata atuuffigai ingerlatat taakkunanit isumagineqartut, aamma atortut ingerlatanut atortunulluunniit imartani atortunut attuumassuteqartuni isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut imaluunniit avatangiisitigut pingaaruteqartumik atorneqartut.


Imartani atortuni aamma umiarsuarni najugaqarfiusuni isumannaallisaanikkut killeqarfigitinneqartut

 

§ 14.  Inatsisartut inatsisaata atuuffigai imartani atortuni aamma umiarsuarni najugaqarfiusuni isumannaallisaanikkut killeqarfigitinneqartut.
Imm. 2. Isumannaallisaanikkut killeqarfigitinneqartut eqqarsaatigalugit inatsisartut inatsisaata atuuffigai umiarsuit, imarsiutit allat aamma silaannakkut angallassissutit, imartani atortut nuunneqarsinnaasut aamma atortut iluarsiissutillu nuunneqarsinnaasut allat, immakkut ingerlanneqartut, kalinneqartartut imaluunniit tamatumunnga atatillugu kisarsimasut, kiisalu aalisarnermi atortut, kitsat, immami pituttuutit allat, atortorissaarutit allat aamma atortut allat.
Imm. 3. Imartani sanaartukkat umiarsuillu najugaqarfiusut isumannaallisaanikkut killeqarfeqarput, atortut imaluunniit umiarsuit ingerlaanngippata imaluunniit kalinneqanngippata.
Imm. 4. Isumannaallisaanermut killeqarfittut taaneqartut atortut imaluunniit umiarsuit eqqaanni 500 meterisut ungasissuseqarput, uuttorneqarlutik killingi avalliit tamaasa imaluunniit nalunaaqutsiinermi atugaasoq alla. Ammukartut eqqarsaatigalugit isumannaallisaanermut killeqarfiit immap naqqanit sanaartukkap imaluunniit umiarsuup portunerpaaffia qaangerlugu 500 meterinut. Narlorissut eqqarsaatigalugit isumannaallisaanermut killeqarfiit sanaartukkap imaluunniit umiarsuup killinganit avalliit aallaavigalugit 500 meterisut ungasissuseqarput, taassuma qaqugukkulluunniit sumi inissisimaffia eqqarsaatigalugu.
Imm. 5. Isumannaallisaanermi killeqarfiit imm. 4-imi taaneqartutut aalajangerneqartut pillugit ungasissusiisa allanngortinnissaat pillugu Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput.
Imm. 6. Pisuni navianartorsiorfiusuni imaluunniit ajutoorfiusuni, inunnik ajoqusiinissamik kinguneqarsinnaasuni imaluunniit inuup inuuneranik annaasaqarfiusinnaasuni, annertuumik mingutsitsiffiusinnaasuni, atortunik ajoquseerujussuarnernik imaluunniit tunisassiornermik annertuumik unitsitsinermik kinguneqarsinnaasuni, isumannaallisaanermut killeqarfiit pioreersut Naalakkersuisut annertusisinnaavaat imaluunniit killeqarfinnik nutaanik iluarsiisinnaallutik, ajoqusiinikkut kingunissat taaneqartut pitsaaliornissaannut, pinngitsortinnissaannut imaluunniit killilersimaartinnissaannut pisariaqartutut isigineqarpata.


Kapitali 4
Misissueqqaarnerit

 

§ 15. Aatsitassanik pisuussutit pillugit misissueqqaarnissamut Naalakkersuisut akuersissummik tunniussisinnaapput, aatsitassanik ingerlatsinissanut, nunap iluanik toqqorsisimatitsinermut atuinernut imaluunniit aatsitassarsiornermik ingerlatsinernut imaluunniit ingerlatanut attuumassuteqartut ingerlataqarnernut siunertaasunut. Akuersissutit ukiut tallimakkaartut angullugit tunniunneqartassapput.
Imm. 2.  Akuersissutitut tunniunneqartoq imm. 1-imi eqqartorneqartoq pinngitsoortitsissanngilaq akuersissutit assingusut sumiiffimmi tassaniittut allanut tunniunneqarsinnaanerinut. 
Imm. 3. Naalakkersuisut akuersissutinut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput, tamakkununnga ilaallutik akiliutinik akiliisarnissaq pillugu.
Imm. 4. Imm. 1 malillugu akuersissutinut tunniunneqartunut akiliutinik akiliisarnissaq, tamakkuninnga qinnuteqarluni nassiussanut aamma oqartussatut suliarinninnermut akiliisarnissaq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.


Kapitali 5
Misissuineq aamma piiaaneq/qalluineq

 

§ 16. Sumiiffinnut erseqqinnerusumik killilersimasunut erseqqinnerusumik piumasaqaatinik aalajangiilluni aatsitassatigut pisuussummik arlalinnilluunniit misissuinissamut piiaanissamullu Naalakkersuisut kisermaassilluni akuersissummik tunniussisinnaapput. Akuersissut misissuinissamut aamma piiaanissamut immikkoortillugit tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Misissuinissamut akuersissummi sumiiffimmi akuersissummut ilaasumi annikillisaajartuaarnissaq pillugu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq, kiisalu suliaqarnissamut pisussaaffiit piginnaatitaassummik pigisaqartup eqquutsittussaasai pillugit.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu piiaanissamut akuersissut taamaallaat aktieselskabimut tunniunneqarsinnaavoq, takuulli § 32, imm. 2. Selskabi inatsisartut inatsisaat manna malillugu akuersissummi aalajangerneqarsimasunik taamaallaat ingerlataqarsinnaavoq, selskabinillu allanik akileraaqateqaqqusaanani, pinngitsaaliissummik akileraaqateqarnissaq eqqaassanngikkaanni. Malittarisassatut pingaarnertut selskabi Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimasussaavoq (”angerlarsimaffeqartussaavoq”). Selskabi suliffeqarfissuarmit selskabip pigineqarfianit aningaasarliornerutinneqassanngilaq, taamaattorli selskabip allanit aningaasalersorneqarnera tamatigut nammineq aningaasaataanit uuttuut 2:1 angullugu qaangiisinnaavoq. Selskabi ataatsimut isigalugu akit ”talertut takitigusut” niuertassaaq aamma piumasaqaatit ”talertut takitigisut” atortassallugit. Piginnaatitsissummik pigisaqartoq suliaqarfitsigut pisariaqartunik piginnaasaqartussaavoq kiisalu piianermi ingerlatamut pineqartumut aningaasaqarnikkut pisariaqartumik tunuliaquteqartussaallluni.
Imm. 4.  Piginnaatitsissummik pigisaqartup piiaanissamut akuersissummik tunineqareernermini imm. 3-mi piumasaqaatit taaneqartut piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamaat eqquutsissavai, aningaasatigullu pisuussutiminik nammineq atuisinnaatitaalluni, tamakkununnga ilaallutik akilersuinermik unitsitsisimassanani, akiliisinnaajunnaarsimassanani imaluunniit tamakkununnga assersuussinnaasunik inissisimassanani.
Imm. 5.  Piiaanissamut akuersissut piffissanut kapitalini 6 aamma 7-imi taaneqartunut atuuppoq. Piffissap ukiut 50-it qaangersinnaanngilai.
Imm. 6.  Piiaanissamut akuersissut atorunnaassaaq piiaanermi ingerlataqarneq unitsinneqarpat, matusinerlu § 42-mi taaneqartoq malillugu isumagineqareerpat, tak. § 43.
Imm. 7.  Akuersissutinut imm. 1 malillugu tunniunneqarsimasunut akiliutinik akiliinissaq pillugu, tamakku pillugit qinnuteqaatinik nassiussinissat pillugit kiisalu akuersissutit taamaattut qinnutigineqartut pillugit oqartussat suliarinninnerannut akiliutissat pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 17.  § 16 malillugu akuersissummi aalangerneqassaaq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq akiliutinik pisortanut qanoq amerlatigisumik Namminersorlutik Oqartussanut akiliisassanersoq. Tamatumani aalajangerneqarsinnaavoq ukiumoortumik akiliummik akiliisoqartassasoq, sumiiffiup akuersissummut ilaatinneqartup annertussusia tunngavigalugu naatsorsorneqartumik (nunaminertamut akiliut). Taamattaaq piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq, aatsitassat allallu piiarsimasat tunngavigalugit naatsorsuineq aallaavigalugu akiliutinik akiliisoqartassasoq (tunisassiornermut akiliut), imaluunniit akuersissummut ilaasumik ingerlataqarnermi aningaasarsiornikkut iluanaarutit ilaannik Namminersorlutik Oqartussanut akiliisarnissaq pillugu piumasaqaatinik (iluanaarutinit akiliut).
Imm. 2.  Selskabi Namminersorlutik Oqartussanit aqunneqartoq, piumasaqaatit erseqqinnerusumik nalunaarneqartumik ingerlatamut akuersissummut ilaatinneqartumut peqataasinnaatitaassanersoq § 16 malillugu akuersissummi aalajangerneqarsinnaavoq.
Imm. 3.  Imm. 1-2 malillugit piginnaatitsissummik pigisaqartup namminersorlutik oqartussanut akiliutigisartagaasa aalajangernerannut uiggiullugu, piginnaatitsissummik pigisaqartoq nalunaarfigineqarsinnaavoq ingerlatanut akuersissummut ilaatinneqartunut akileraarutinik akiliinngitsoorsinnaasoq, ingerlataqarneq taamaalisukkut akiliutinik akiliisarpat akileraarutinik akiliisarnertut minnerpaamik nammakkiutaasartumik, akiliutillu tamakkiisumik Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi § 7-imi ilaappata.

 

§ 18.  Piginnaatitsissummik pigisaqartup § 16 malillugu misissuinissamut piiaanissamullu akuersissummik tunineqarsimasup sulisartut kalaallit qanoq atortigissanerai aalajangerneqarsinnaavoq. Ingerlataqarnermulli pisariaqarpat piginnaatitsissummik pigisaqartoq sulisunik Kalaallit Nunaanninngaanneersuunngitsunik nunanit allaneersunik atuisinnaavoq, sulisartut taama piginnaasaqartut Kalaallit Nunaanni pissarsiarineqarsinnaanngippata imaluunniit sulilersinnaanngippata.
Imm. 2.  Piginnaatitsissummik pigisaqartup § 16 malillugu misissuinissamut piiaanissamullu akuersissummik tunineqarsimasup suliassanik isumaqatigiissuteqarnerni, pilersuinerni kiisalu kiffartuutinik sullinneqarnerni suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersut atussavai. Suliffeqarfiilli allat atorneqarsinnaapput, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit teknikkikkut niueqatigiinnikkulluunniit unammillersinnaassuseqanngippata.
Imm. 3.  Piginnaatitsissummik pigisaqartup § 16 malillugu piiaanissamut akuersissuteqartup aatsitassat piiarneqarsimasut Kalaallit Nunaanni qanoq suliaritigisinnaatigigai aalajangerneqarsinnaavoq. Suliareeqqiinerli Kalaallit Nunaata avataani pisinnaavoq, Kalaallit Nunaanni suliareqqiineq annertuumik aningaasartuuteqarnermik imaluunniit annertuumik pisarissersuutinik kinguneqassappat.
Imm. 4. § 16 malillugu akuersissummi aalajangerneqarsinnaavoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq qanoq annertutigisumik misissuissanersoq kiisalu pilersaarutinik suliaqassasoq pivisunngortitsillunilu, taamaalilluni qulakkeerneqassammat aatsitassanik misissuineq imaluunniit piiaaneq, kiisalu nunap iluanik allatigut atuineq inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik pissammat. Misissuinerit pilersaarutillu taamaattut Naalakkersuisunit akuerineqassapput.
Imm. 5.  Pissutsit imm. 1-4-mi taaneqartut pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamakkununnga ilaallutik sulisartut kalaallit aamma suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersut pillugit erseqqissaateqarnerit.

 

§ 19.  Piiaanissaq sioqqullugu, iliuusissallu tamakkununnga siunertaqartut aallartinnginnerini, ingerlatassani piiaanissamut pilersaarut, ilaallutik tunisassiornerup aaqqissuunnissaa kiisalu taakkununnga sanaartukkat/atortut, Naalakkersuisunit akuerineqareersimassapput. Pissutsit allanngorneri pisariaqartitsippata, pilersaarutip allanngortinneqarnera pillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup sapinngisamik piaarnerpaamik Naalakkersuisunut akuerineqartussanngorlugu nassiutissavaa.

 

§ 20.  Piiaanissamut pilersaarutip akuerineqarneranut atatillugu Naalakkersuisut § 19 malillugu akuersisinnaapput nukissiorfimmik pilersitsisoqarsinnaasoq, aatsitassarsiorfik imaluunniit imartani sanaartukkat/atortut anorimit aamma imermit nukissiornermik imaluunniit nukissiuutinik allanik pilersorneqarsinnaateqqullugit. Ingerlatanut atatillugu nukissiorfissamut akuersissut piiaanermi akuersissummut ilaatillugu tunniunneqassaaq. Nukissiorfik § 19 malillugu akuerineqassaaq. Nukissiorfissamut akuersissummut atatillugu taamattaaq isummerfigineqassaaq innaallagissamut aqqutit kabel-it assigisaallu sumut inissinneqassanersut.
Imm. 2.  Nukissiornissamut imm. 1 malillugu akuersinermut atatillugu nukissiornermi sanaartukkap taassumalu atornissaa il.il. Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaassapput, ilaalluni akeqanngitsumik namminersorlutik oqartussanut tunniussinissaq, piginnaatitsissutinik pigisaqartut arlallit nukissiorfimmik taassuminnga atuisinnaanissaannut aaqqeeqatigiinnerit, kiisalu nukissiornermik allanik pilersuinissamut pisussaaffeqarneq.
Imm. 3.  Imm. 1 malillugu nukissiorfiliornissamut akuersissummi Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput, piginnaatitsissummik pigisaqartoq Namminersorlutik Oqartussanut akiliutinik akiliisassasoq. Tamatumani piumasaqaatit aalajangersarneqarsinnaapput, ukiumoortumik akiliummik akiliisoqartassasoq, sumiiffiup akuersissuteqarfiusup annertussusia tunngavigalugu naatsorneqartumik (nunaminertamut akiliut) imaluunniit nukissiornermi pisuussutit piiarneqartut tunngavigalugit (annertussutsimut akiliut) imaluunniit nukissiorneq tunisassiarineqartoq (tunisassiornermut akiliut). Taamattaaq ingerlatat akuersissummut ilaasut aningaasarsiornikkut iluanaarutit ilaannik Namminersorlutik Oqartussanut akiliuteqartarnissaq piumasaqaatitut aalajangersarneqarsinnaalluni (iluanaarutinit akiliut).

 

§ 21.  § 19 malillugu  piiaanissamik pilersaarummut atatillugu Naalakkersuisut piumasaqaatinik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput ingerlatanut atatillugu ruujorikkut aqqutinik pilersitsineqarsinnaasoq ingerlatsisoqarlunilu, aatsitassarsiorfimmit, imartani atortunit imaluunniit tamakkununnga attuumassuteqartunit nukissiorfinnit aamma atortunit allanit attuumassuteqartunit stoffinik imerpalasunik imaluunniit silaannaasunik siumut utimullu nuussuinermut/assartuinermut atorneqarsinnaasunik.
Imm. 2.  Ruujoritigut aqqutinik akuersissummi imm. 1 malillugu ruujorinik sanaartukkat taakkulu atorneqarnissaat il.il. pillugu Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaassapput, ilaallutik atorunnaarnerani akeqanngitsumik tunniunneqarnissaa, ruujoritigut aqqutit taakku piginnaatitsissutinik pigisaqartut arlallit atuisinnaanissaannut aaqqeeqatigiinnerit, kiisalu assartuinermi allanik pilersuinissamut pisussaaffeqarneq.
Imm. 3  Imm. 1 malillugu rujoriliornermut akuersissummi Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput, piginnaatitsissummik pigisaqartoq Namminersorlutik Oqartussanut akiliutinik akiliisassasoq. Tamatumani piumasaqaatit aalajangersarneqarsinnaapput, ukiumoortumik akiliummik akiliisoqartassasoq, stoffit ruujoritigut assartorneqartut imaluunniit assartorneqarsinnaasut annertussusai tunngavigalugit naatsorsuinikkut, imaluunniit ingerlatanit akuersissummut ilaasunit aningaasarsiornikkut iluanaarutit ilaannik Namminersorlutik Oqartussanut akiliisoqartarnissaannut piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaalluni (iluanaarutinit akiliutit).


Kapitali 6
Ikummatissanik misissuineq qalluinerlu pillugit malittarisassat immikkut ittut

 

§ 22.  Ikummatissat eqqarsaatigalugit misissuinissamut qalluinissamullu § 16 malillugu akuersissut ukiut qulit angullugit atuuttussatut tunniunneqassaaq, imaluunniit pissutsit immikkut ittut pisinnaatitsippata, ukiut 16-it angullugit sivisussuseqartumik. Misissuinissaq siunertaralugu akuersissut sivitsorneqarsinnaavoq ukiut pingasukkaartut (3) angullugit.
Imm. 2.  Akuersissummi imm. 1-imi tamatumunnga piumasaqaatit aalajangersaasut eqquutsinneqareerpata, piginnaatitsissummik pigisaqartoq pisinnaatitaavoq qalluinissaq siunertaralugu akuersissummik sivitsuisinnaalluni. Akuersissut sivitsorneqassaaq sumiiffiup ilaanut, pisuussutit aningaasarsiutigineqarlutik qallorneqarsinnaasut ilaannut, piginnaatitsissummik piginnittup qallorniarlugit siunniussiffigisai. Akuersissut ukiunut 30-nut sivitsorneqassaaq. Sivitsuinermut piumasaqaatitut Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, piffissaliussap naammaginartumik sivisussuseqartumik aalajangikkap naannginnerani § 19 malillugu akuerineqarnissamik qinnuteqaat nassiunneqassasoq.
Imm. 3.  Qalluinissamut piffissaliussaq imm. 2 malillugu aalajangerneqarsimasoq pissutsit immikkut ittut periarfissiippata Naalakkersuisunit sivitsorneqarsinnaavoq, takuulli § 16, imm. 5.

 

§ 23.  Ikummatissanik misissuinissamut qalluinissamullu § 16 malillugu akuersissuteqarneq periutsit imm. 2-5-imi taaneqartut arlaat atorlugu Naalakkersuisunit aalajangerneqarsimasut malillugit tunniunneqassaaq.
Imm. 2. § 16 malillugu akuersissut tunniunneqarsinnaavoq akuersissummik tuniussinissaq pillugu qinnuteqaqqusilluni nalinginnaasumik tamanik aggersaareernikkut (neqerooruteqartitsineq). Qinnuteqaqqusineq pillugu Naalakkersuisut nittartagaatigut allatigullu Naalakkersuisut tamanut saqqummiutissavaat qinnuteqarnissamut piffissaliussap naanissaanut sivikinnerpaamik ullut 90-it sioqqullugit.
Imm. 3. § 16 malillugu akuersissut tunniunneqarsinnaavoq akuersissummik tunineqarnissaq pillugu tamanut immikkut ittumik qinnuteqaqqusinikkut (immikkut neqerooruteqartitsinikkut), sumiiffimmut ataatsimut akuersissummik tunineqarnissamik qinnuteqaat imm. 2 malillugu siumut kalerriilluni aggersaasoqarsimanngippat, Naalakkersuisullu isumaqarfigippassuk qinnuteqaat suliarineqartariaqartoq. Akuersissummik tunniussisimaneq Naalakkersuisut tamanut saqqummiutissavaat, sumiiffimmilu tassani akuersissummik tunineqarnissamut allanik qinnuteqaqqusillutik. Qinnuteqaqqusineq pillugu Naalakkersuisut tamanut saqqummiutissavaat Naalakkersuisut nittartagaatigut allatigullu qinnuteqaatip tiguneraniit ullut 90-it qaangiutsinnagit. Qinnuteqaatinut allanut piffissaliussaq tassaavoq nalunaarutiginninnerup tamanut saqqummiunneqarneranit ullut 90-it.
Imm. 4.  Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput sumiiffik erseqqinnerusumik nalunaagaq piffissami aalajangersimasumi § 16 malillugu qinnuteqareernikkut ingerlaavartumik akuersissutinik tunniussiffiunissanut ammassasoq (suleriaaseq matu ammasoq), Naalakkersuisut naliliippata periutsit imm. 2 aamma 3-mi taaneqartut siunertaqartumik atorneqarsinnaanngitsut. Periuseq matu ammasoq atorlugu qinnuteqaqqusineq pillugu Naalakkersuisut tamanut nalunaarutigissavaat Naalakkersuisut nittartagaatigut allatigullu. Periutsip matu ammasup allanngortinneqarnera pillugu taama iliuuseqarluni aamma tamanut nalunaarutigineqartassaaq. Periuseq matu ammasoq atorlugu akuerineqarnissamik qinnuteqaqqusineq siusinnerpaamik pisinnaavoq nalunaarutip tamanut saqqummiunneqarneranit ullut 90-it qaangiunnerini.
Imm. 5.  § 16 malillugu sumiiffimmut aalajangersimasumut akuersissut qinnuteqareernikkut sumiiffimmut qinnuteqarfiusumut uiggiuttumut  piginnaatitsissummik pigisaqartumut tunniunneqarsinnaavoq, periuseq imm. 2-4-imi taaneqartoq atunngikkaluarlugu, Naalakkersuisut naliliinerat malillugu nunap sannaatigut imaluunniit piiaanikkut eqqarsaatigisassat akuerinartippassuk. Periuseq sanileq pillugu Nalakkersuisut nalunaarutiginnissapput, sumiiffinni sanilerisani piginnaatitsissutinik pigisaqartunut akuersissutinik pigisaqartunut tamanut.  Sanileq pillugu periuseq pillugu tamanut nalunaarutiginninnerup imarissavai qinnuteqarnermi periusissaq, qinnuteqarnissamut piffissaliussaq kiisalu akuersissummi piumasaqaatit pillugit paasissutissat.
Imm. 6.  Naalakkersuisut akuersissummik tunniussinngitsoorsinnaapput, qinnuteqaatit imm. 2-5-imi taaneqartuni periutsit arlaata atorneratigut tunniunneqartut tunngavigalugit.

 

§ 24. § 16 malillugu ikummatissanik misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutit tunniunneqassapput toqqaasarnermut piumasaqaatit/najoqqutat imm. 2-6-imi taaneqartut tunngavigalugit.
Imm. 2.  Toqqaasarnermi piumasaqaatini eqqarsaatigineqarput qinnuteqartup suliaqarfitsigut ilisimasai, soorlu ilaatigut:
1) Qinnuteqartup ikummatissanik misissuinermi piiaanermilu siusinnerusukkut misilittagai.
2) Qinnuteqartup ikummatissanik misissuinermi qalluinermilu sumiiffinni pissutsini assingusuni siusinnerusukkut misilittagai.
Imm. 3.  Toqqaanermi najoqqutaq/piumasaqaat alla tassaavoq qinnuteqartup aningaasarsiornikkut tunuliaqutai.
Imm. 4.  Toqqaanermi najoqqutat pingajuat tassaavoq, qinnuteqartup sumiiffimmi qinnuteqarfiusumi pineqartumi misissuineq ingerlanniarlugu piiaanerlu aallartinniarlugu qanoq siunertaqarnersoq, soorlu ilaatigut:
1) Isumannaallisaanermut, peqqissutsimut avatangiisinullu atatillugu qinnuteqartup suleriaasai periusiilu.
2) Qinnuteqartup sumiiffimmut qinnuteqarnermut ilaasumut ikummatissanik sukumiisumik sunniuteqartumillu misissuinissaminut piumassusia piginnaasaalu, qinnuteqartup misissuinermi ingerlatassatut neqerooruteqarluni uppernarsarnerisigut (suliaqarnissamut pilersaarutai) aamma saniatigut allatut uppernarsarlugit
Imm. 5.  Qinnuteqartup nalilersornerani Naalakkersuisut aamma pingaartissavaat imm. 2-4-mi piumasaqaatit taaneqartut saniatigut qinnuteqartup Kalaallit Nunaanni siusinnerusukkut akuersissuteqarnerminut atatillugu kinguneqartitsinissaminik amigaateqarsimasinnaanera imaluunniit pisussaaffimminik eqquutsitsinngitsoorsimasinnaanera.
Imm. 6.  Taamattaaq Naalakkersuisut toqqaanermi piumasaqaatit allat attuumassuteqartut, arlaannut attuumanngitsut aamma immikkoortitsisuunngitsut aalajangersarsinnaavaat, qinnuteqartut, toqqaanermi najoqqutat imm. 2-5-imi taaneqartut malillugit naliliinermi naligiissutut nalilerneqartut, akornanni aalajangiisumik toqqaanissaq siunertaralugu.
Imm. 7.  Akuersissummik tunniussinissamut periutsimik aalajangiussinermi Naalakkersuisut aalajangersinnaapput, Naalakkersuisut suliffeqarfinnik ataatsimoortukkaanik kattussititsisinnaasut, ataatsimoortillugit akuersissummik tunineqartussanik. Taama ataatsimoortitsineq najoqqutat imm. 2-6-imi taaneqartut arlaat tunngavigalugu pissaaq.
Imm. 8.  Akuersissummik tunniussinissamut periutsimik aalajangiussinermi Naalakkersuisut aalajangersinnaapput, suliffeqarfinnut ataatsimoortunut ataatsimoortillugit akuersissummik tunineqartussanut suliffeqarfimmik ingerlatamik suliarinnittussamik Naalakkersuisut toqqaasinnaallutik.Taama toqqaaneq pissaaq suliaqarfitsigut piginnaasat tunngavigalugit aammalu imm. 2-6-imi taaneqartuni najoqqutat allat arlaat tunngavigineqarsinnaallutik.
Imm. 9. Najoqqutat imm. 2-6-mi taaneqartut kiisalu taakkua immikkut pingaartinneqarnerat pillugu aalajangersakkat qinnuteqaqqusinermut ilanngullugit tamanut saqqummiunneqassapput, soorlu § 23, imm. 2-4-imi taaneqartut, kiisalu sanileq pillugu periuseq § 23, imm. 5-imi taaneqartoq pillugu nalunaarutigalugit.

 

§ 25.  Pisuussutitigut, aningaasarsiornikkut imaluunniit inuiaqatigiinnikkut eqqarsaatigisassat pisariaqartitsippata, Naalakkersuisut aalajangersinnaapput, piffissaliussatut erseqqinnerusumik aalajangerneqartut iluanni § 19 malillugu pisuussummut aningaasarsiornikkut atorluarsinnaasutut isumaqarfigisamut, piiaanissamut assigisaannullu iliuusissatut pilersaarusianik sukumiisunik piginnaatitsissummik pigisaqartoq nassiussissasoq. Pilersaarusiaq Naalakkersuisunit akuerineqassaaq. Pilersaarusiap akuerineqareernerani Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissaanik aallartitseqqullugu peqqusinnaavaat. Tamatumunnga ilutigitillugu akuersissut ukiunut 30-nut sivitsorneqassaaq, sumiiffiup pisuussuteqarfiusup atorluarneqarnissaa siunertaralugu.
Imm. 2.  Piiaanissap aallartinnissaa pillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup peqquneqarnermi kingorna, tak. imm. 1, peqquneqarnerminik nalunaarfigineqareernermi kingorna kingusinnerpaamik ukiut pingasut qaangiutinnginnerini piviusunngortissavaa, taanna sioqqullugu piginnaatitsissummik pigisaqartup sumiiffiup akuersissuteqarfiusup peqquneqarnermut ilaasup ilaa utertissimanngippagu, imaluunniit akuersissut tamaat utertissimappagu.

 

§ 26.  Piiaanissamut pilersaarusiap Naalakkersuisut akuerinerani, tak. § 19, piiaanissamut pilersaarummi paasissutissat piiaanerullu aallartinnissaata piffissaa tunngavigalugit, qanoq annertutigisoq piiarneqarsinnaanersoq pillugu Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaassapput.
Imm. 2. Isumannaatsumik siunertaqartumillu piiaanissamut eqqarsaatigisassat pisariaqartitsippata imaluunniit inuiaqatigiinni eqqarsaatigisassat pingaaruteqarluinnartut pisariaqartitsippata, piiaanissamut pilersaarutini akuerineqarsimasuni Naalakkersuisut allanngortitsisinnaapput, taamallu piiarneqartussat nutaamik annertussusilerlugit aalajangiillutik.

 

§ 27. Ikummatissatigut pisuussut piginnaatitsissutinik pigisaqartut arlallit ingerlataqarfiinut siammarsimappat, piginnaatitsissummik pigisaqartut misissuinissaq qalluisoqassappallu qalluinissaq ataqatigiissassavaat. Tamanna pillugu isumaqatigiissutit Naalakkersuisunit akuerineqassapput. Ataqatigiissaarinissamik isumaqatigiissut piffissap naammaginartup iluani anguneqanngippat, taama isumaqatigiittoqarnissaanik Naalakkersuisut naalakkiisinnaapput kiisalu tamatumunnga piumasaqaatit aalajangersaaffigalugit.
Imm. 2. Pisuussut nunap allap naalagaaffittut oqartussaaffia akimorlugu siammarsimappat, nunamik pineqartumik misissuinissap piiaanissallu ataqatigiissaarnissaanut isumaqatigiissuteqartoqarpat, Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartoq pisuussummik Kalaallit Nunaata iluani ingerlataqartuusoq isumaqatigiissummik taamaattumik peqataanissaanut naalakkersinnaavaat, tamatumunngalu piumasaqaatit aalajangersaaffigalugit.

 

§ 28.  Ikummatissatigut pisuussutit marluiit arlallilluunniit pisuussutitigut, aningaasarsiornikkut imaluunniit inuiaqatigiinni eqqarsaatigisassat aallaavigalugit ataatsimoortillugit atorluarneqartariaqarpata, piginnaatitsissutinik pigisaqartut isumaqatigiinniarfigereernerini taamaalioqqusilluni Naalakkersuisut naalakkiuteqarsinnaapput. Tamatumunnga ilanngullugu piginnaatitsissummik pigisaqartoq ataaseq naalakkerneqarsinnaavoq, taama ataqatigiissitsinermi atugassamik suliarinnittarfimmik aamma assartuutinik akilerneqarluni attartortitseqqullugu. Akiliutissaq pillugu piginnaatitsissutinik pigisaqartut akornanni isumaqatigiinneqanngippat tamanna Naalakkersuisunit aalajangerneqassaaq.


Kapitali 7
Aatsitassanik misissuinermi piiaanermilu malittarisassat immikkut ittut

 

§ 29.  Aatsitassat eqqarsaatigalugit misissuinissamut § 16 malillugu akuersissut tunniunneqassaaq ukiut 10-t angullugit atuuttussanngorlugu, imaluunniit pissutsit immikkut ittut atuutissappata, ukiut 16-it angullugit atuuttussanngorlugu. Misissuinissaq siunertaralugu akuersissut sivitsorneqartarsinnaavoq ukiut pingasukkaartut (3) angullugit. Ukiut 10-t sinnerlugit sivitsuineqassappat, piumasaqaatit allanngortillugit akuersissut tunniunneqassaaq.
Imm. 2.  Piginnaatitsissummik pigisaqartoq imm. 1 malillugu akuersissuteqarnerup nalaani pisuussutinik aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaasunik uppernarsaasimappat sumiiffissiisimallunilu, akuersissummilu piumasaqaatit aalajangersarneqarsimasut eqquutsissimappagit, piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissaminut pisinnaatitaavoq. Akuersissut selskabimut piginnaatitsissummik pigisaqartup toqqagaanut tunniunneqarsinnaavoq, tamanna pillugu tak. § 16, imm. 3. Akuersissut tunniunneqassaaq, sumiiffimmut pisuussutit sumiiffiannut aningaasarsiornikkut atorluarsinnaasat piginnaatitsissummik pigisaqartup atorluarniarlugit siunertaqarfigisaanut. Akuersissut ukiunut 30-nut atuuttussanngorlugu tunniunneqassaaq, piffissap sivikinnerunissaa akuersissummi piumasaqaatini aalajangerneqarsimanngippat. Tunniussinermut atatillugu Naalakkersuisut piumasaqaatitut aalajangersinnaavaat, §19 naapertorlugu akuerineqarnissaq pillugu piffissap naammaginartup iluani erseqqinnerusumik aalajangerneqarsimasup iluani qinnuteqaatigineqassasoq.
Imm. 3.  Piffissaq piiaaffissatut imm. 2-mi taaneqarsimasoq Naalakkersuisut sivitsorsinnaavaat, takuulli § 16, imm. 5.

 

§ 30.  § 16 malillugu aatsitassanik piiaanissamut akuersissummi taamaallaat § 17, imm. 1-2 malillugu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq, misissuinissamut akuersissummi tamanna ilanngunneqarsimappat, imaluunniit § 17, imm. 3-mi, imaluunniit Kalaallit Nunaanni akileraartarnermut inatsimmi malittarisassaq assingusoq atorneqarsimappat.

 

§ 31.  Aatsitassat pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput, ilaallutik misissuineq, piiaaneq, suliareqqiineq, uninngassuutiginninneq, toqqorsimatitsineq, assartuineq, niuerneq, avammut aallarussineq, avataanit eqqussineq kiisalu akuersissusiisarneq pillugit.
Imm. 2. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, aatsitassanik aalajangersimasunik suliareqqiisoqarsinnaasoq niuerniutiginnittoqarsinnaasorlu taamaallaat akuersissut malillugu imaluunniit Naalakkersuisunit akuerineqaqqaarnikkut. Taama akuersissuteqarnernut imaluunniit akuerineqarnermut Naalakkersuisut maleruagassanik piumasaqaatinillu aalajangersaasinnaapput. Ingerlatat imm. 1-imi taaneqartut § 16 malillugu akuersissuteqarfimmik kinguneqartussat isumaginiarlugit taamaallaat akuerineqarnissaq pisariaqarpoq.


Kapitali 8
Aatsitassanik annikitsumik misissuinissamut  piiaanissamullu malittarisassat immikkut ittut

 

§ 32.  Aatsitassanik misissuinissamut piiaanissamullu inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat, aamma aatsitassanik annikitsumik misissuinissamut piiaanissamullu atuupput, kapitali 8-mi allanik allassimasoqanngippat. Tamanna malittarisassanut atuuppoq, aatsitassanik misissuinissaq piiaanissarlu pillugit inatsisartut inatsisaat manna malillugu Naalakkersuisunit aalajangerneqarsimasut.
Imm. 2.  Annikitsuinnarmik misissuinissamut aamma piiaanissamut akuersissut, § 16, imm. 3 apeqqutaatinnagu, inunnut Kalaallit Nunaanni najugaqavissunut tamakkiisumillu akileraartussaatitaasunut aammalu Kalaallit Nunaanni ukiuni tallimani inuit allattorsimaffianni nalunaarsorsimallutik najugaqareersimasunut aamma Kalaallit Nunaanni ukiuni tallimani tamakkiisumik akileraartussaatitaareersimasunut taamaallaat tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 3.  Naalakkersuisut imm. 2-imi ukiuni tallimani inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorsimalluni najugaqareersimanissaq aamma Kalaallit Nunaanni ukiuni tallimani tamakkiisumik akileraartussaatitaareersimanissaq pillugu piumasaqaatit saneqqussinnaavaat, qinnuteqartup Kalaallit Nunaannut attaveqarnera aallaavigalugu tamanna naapertuuttutut nalilerneqarpat, aammalu qinnuteqartoq ilinniarnini assigisaaluunniit pissutigalugu Kalaallit Nunaata avataaniissimappat.

 

§ 33.  Naalakkersuisut erseqqinnerusumik piumasaqaatinik aalajangersaanikkut aatsitassanik annikitsumik misissunissamut imaluunniit piiaanissamut kisermaassisinnaatitsinertaqanngittumi imaluunniit kisermaassisinnaatitsinertalimmik akuersissummik tunniussisinnaapput.
Imm. 2. Annikitsumik akuersissutit tunniunneqarsinnaapput misissuineq piiaanerlu ataatsimoortillugit akuersissutitut, imaluunniit misissuinissaq piiaanissarlu immikkoortillugit. Misissuinissamut akuersissutini piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissamut akuersissuteqalernissamut salliutinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Annikitsumik akuersissummik pigisaqartoq piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamaat Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartussaavoq tamakkiisumillu akileraartussaatitaasussaalluni kiisalu namminerminut akisussaaffigissaaq, namminerlu pigisaminut akisussaasuussallunni, tamakkununnga ilaallutik akilersuinerminik unitsitsisimassanani, akiliisinnaajunnaarsimassanani, imaluunniit tamakkununnga assingusunik nallersuussinnaasunik inissisimassanani. Akuersissummik pigisaqartoq namminersortunut akigititat namminersortunullu atugassarititaasut nalinginaasut killilersugaanngitsut malillugit niuissaaq. Piginnaatitsissummik pigisaqartoq suliaqarfitsigut pisariaqartunik piginnaasaqartussaavoq kiisalu piianermi ingerlatamut pineqartumut aningaasaqarnikkut pisariaqartumik tunuliaquteqartussaallluni.  
Imm. 4. Annikitsumik akuersissut inummut ataatsimut tunniunneqarsinnaavoq imaluunniit inunnut ataatsimoortunut arlalinnut, kisiannili inuit tallimat sinnernagit.
Imm. 5. Inuk ataaseq annikitsumik akuersissutit tungaasigut katillugit tallimat sinnerlugit piginnaatitsisutinik ullorsiutit malillugit ukiumi ataatsimi pigisaqarsinnaanngilaq.
Imm. 6. Aatsitassanik annikitsumik ingerlataqarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusumik aalajangersaasinnaapput, ilaallutik imm. 1 malillugu annikitsumik akuersissummik tunineqarnermi akiliutinik akiliisarnissamut malittarisassat, tamanna pillugu qinnuteqaammik nassiussinermut, kiisalu taama akuersissuteqarnissamut tunngasuni oqartussatut suliarinninnernut.

 

§ 34.  Sumiiffik annikitsumik akuersissuteqarfiusussaq akuersissummi aalajangerneqassaaq, takukkilli imm. 2 aamma 3.
Imm. 2. Sumiiffik annikitsumik kisermaassilluni akuersissuteqarfiusoq 1 km² sinnerlugu angissuseqarsinnaanngilaq.
Imm. 3. Sumiiffimmut akuersissuteqarfiusumut ilaatinneqassanngillat sumiiffiit inatsisartut inatsisaat manna malillugu kisermaassilluni misissuinissamut imaluunniit piiaanissamut akuersissuteqafiusut inatsisartut inatsisaat manna malillugu allanut tunniunneqarsimasut. Annikitsumik akuersissut kisermaassisinnaatitsinertaqanngittoq atorunnaarsinneqassaaq, § 16, imaluunniit § 33 malillugu akuersissummik kisermaassisinnaatitsinertalimmik, malillugit sumiiffimmi tassani aatsitassarsiornissamut kisermaassilluni akuersissummik tunniussineqarpat.
Imm. 4. Annikkitsumik akuersissutit amerlanerpaaffissaat pillugu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, qaqugukkulluunniit atuutilersinnaasumik.
Imm. 5. § 33 malillugu annikitsumik akuersissut ukiut 3-t angullugit atuuttussatut tunniunneqassaaq.
Imm. 6. Akuersissut malillugu kisermaassilluni piginnaatitsissummik pigisaqartoq, akuersissuteqarnerup nalaani pisuussutinik aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaasunik uppernarsaasimappat sumiiffissiisimallunilu piiaanermik aallartitsereersoq, piumasaqaatillu akuersissummi taaneqartut eqquutsissimagunigit, akuersissummut piffissaliussaq ukiut 10-kaartut angullugit sivitsuiffigineqarnissaminut pisinnaatitaavoq. Piffissalli akuersissuteqarfiusup ukiut 30-t qaangersinnaanngilai.

 

§ 35. Annikitsumik akuersissut taamaallaat piginnaatitsissummik pigisaqartumut aamma piginnaatitsissummik pigisaqartup inoqutaanut atuuppoq, namminneerlutik sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi aatsitassanik misissuinissaannut imaluunniit piiaanissaannut atuulluni, takuulli imm. 2. 
Imm. 2.  Naalakkersuisut akuersissummik tunniussisinnaapput, annikitsumik kisermaassilluni akuersissuteqarnermut atatillugu sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi inuit qulingiluat (9) angullugit sulisoqarsinnaasumik.

 

§ 36.  Annikitsumik akuersissutini akuersissut malillugu aatsitassanik ingerlatsineq qanoq pissanersoq piumasaqaatinik erseqqinnerusumik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Malittarisassat aalajangersarneqarsinnaapput piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassanik ingerlataqarnissaminut pilersaarutai eqqarsaatigalugit, ilaallutik ingerlataqarnerup suunissaa qanorlu annertutiginissaa. Ingerlatsinerit allanngorneri imaluunniit pissutsit allanngorneri pisariaqartitsippata, Naalakkersuisut malittarisassat allanngortinneqartut aalajangersinnaavaat.
Imm. 2.   Annikitsumik akuersissutini Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersaasinnaapput, ingerlatat suut immikkut akuersissuteqarnani suliarineqarsinnaasut, ingerlatat suut immikkut akuersissuteqaqqaarluni aatsaat suliarineqarsinnaasut aamma suliarineqarsinnaanngitsut.
Imm. 3.  Kisermaassinani annikitsumik akuersissummi aatsitassanik katersinermi atorluaaneq taamaallaat pisinnaavoq sakkut atortorissaarutillu mekaniskiunngitsut tigummiaannartakkat atorlugit, soorlu kaataq, qussaattaq, kaanngartiterutit aamma ikuttaat.

 

§ 37.  Malittarisassat § 18, imm. 4-miittut, misissuinissat pilersaarutillu pillugit inuiaqatigiinnik akornusersuinnginnissamik attuumassuteqartut, annikitsumik akuersissuteqarnernut atuutinngillat.
Imm. 2. Avatangiisinik nalilersuinissaq pillugu kapitali 15-imi malittarisassat annikitsumik akuersissutinut atuutinngillat, taamaattorli ingerlatat avatangiisinut annertuumik sunniuteqarsinnaasutut isumaqarfigisat tassani eqqaassanngikkaanni.

 

§ 38.  Piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissaminik kissaateqartoq, piiaanissamut tassungalu attuumassuteqartunik ingerlataqarnissaminut iliuusissaminullu il.il. pilersaarusiussaaq (piiaanissamut pilersaarut) kiisalu piiaanerup unitsinnissaanut atortorissaaruteqarlunilu il.il. matunissaminut suliassani iliuusissanilu pillugit pilersaarusiussaaq (matusinissamut pilersaarut). Piginnaatitsissummik pigisaqartup piiaanerminik imaluunniit tamatumunnga attuumassuteqartunik ingerlataqarnissani iliuuseqarnissanilu aallartinnginnerini pilersaarutai Naalakkersuisunit akuerineqaqqaassapput. §§ 19, 42 aamma 43-mi malittarisassat taamattaaq aamma atuutissapput.
Imm. 2. Imm. 1-imi malittarisassat atuutsinneqalissanngillat akuersissutaateqartup kisermaassisussaatitaanngitsulli aatsitassat annikitsuinnarnik nalillit piiarniarpagit. Taamaassappat piginnaatitsissummik pigisaqartup tamanna uppernarsarlugu Naalakkersuisunut nalunaarutigissavaa. Piginnaatitsissummik pigisaqartup piiaanerata aallartinnginnerani imaluunniit ingerlatat iliuusissallu tamakkununnga attuumassuteqartut aallartinnginnerini uppernarsaat Naalakkersuisunit akuerineqassaaq.


Kapitali 9
Nunap iluani ingerlataqarnissamut akuersissutit

 

§ 39.  Sumiiffimmi erseqqinnerusumik nalunaarsimasumi nunap iluani toqqorsimatitsinermut imaluunniit tamatumunnga atatillugu aatsitassanik misissueqqaarnermut, misissuinermut piiaanermullu akuersissutinik tunniussinissamut piumasaqaatit erseqqinnerusut aallaavigalugit akuersissummik Naalakkersuisut tunniussisinnaapput. Nunap iluani ingerlataqarnissamut akuersissut ukiunut 50-inut tunniunneqarsinnaavoq. Nunap iluanik atuinissamut akuersissutip malitsigisaanik pisariaqartitsineqarpat imaluunniit pissutsit immikkorluinnaq ittut pisariaqartitsippata, soorlu silaannarnik gas-inillu toqqorsimatitsineq, nunap iluani ingerlataqarnissamut akuersissut piffissamut sivisunerusumut imaluunniit piffissamut erseqqinnerusumut aalajangerlugu tunniussineqarsinnaallluni.

 

§ 40.  Naalakkersuisut § 39 malillugu nunap iluani ingerlatsinissamut akuersissummi aalajangersinnaavaat, piginnaatitsissummik pigisaqartoq Namminersorlutik Oqartussanut akitsuutinik qanoq akiliisassanersoq. Tamatumani piumasaqaatitut aalajangerneqarsinnaavoq, akitsuummik ukiumoortumik akiliisoqartassasoq sumiiffiup akuersissummut ilaasup annertussusia tunngavigalugu naatsorsuinikkut (nunaminertamut akiliut) imaluunniit silaannaat imerpalasut, stoffit imaluunniit atortut nunap iluani toqqorsimatinneqartut allatigulluunniit inissinneqartut annertussusai tunngavigalugit (annertussutsimut akiliut). Taamattaaq akiliuteqarnissaq pillugu piumasaqaatit aalajangersarneqarsinnaapput, nunap iluanik atuineq assigisaallu tunngavigalugit naatsorsorneqartunik (atuinermut akiliut), imaluunniit sammisat akuersissummut ilaatinneqartut aningaasarsiornikkut iluanaarutit ilaannik Namminersorlutik Oqartussanut akiliuteqartarnissamut piumasaqaatit (iluanaarutinit akiliutit).

 

§ 41.  Nunap iluanik ingerlataqarnissamut § 39 malillugu akuersissutini erseqqinnerusumik Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaapput, soorlu aatsitassanik atorluaanermut aamma piiaanissamut akuersissutit pillugit inatsisartut inatsisaanni malittarisassat nunap iluani ingerlataqarnissamut akuersissutini atorneqarnissaat pillugu aalajangersakkat.


Kapitali 10
Akuersissutit malillugit ingerlatanik taamaatitsineq

 

§ 42.  Akuersissutini inatsisartut inatsisaat manna malillugu aalajangerneqarsimasuni erseqqinnerusumik malittarisassiuussinikkut piginnaatitsissummik pigisaqartup ingerlatami taamaatinnerini sanaartukkat assigisaallu piginnaatitsissummik pigisaqartup pilersissimasani piiarnissaannut pisussaaffigaa, taamallu saliisussaalluni, kingornalu sumiiffinni ingerlataqarfigisimasamini uuttortaallunilu nalunaarsuissalluni assigisaannillu iliuuseqarluni, aamma tak. § 43 piiaaneq pillugu tunngasut.
Imm. 2.  Naalakkersuisut §§ 43 aamma 86 naapertorlugit akuersissuteqarnerminni imm. 1 malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffiinik naammassinninnissamut qularnaarisussanik atugassarititaasussanik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugu qularnaveeqqusiineq. Pissutsit allanngorsimasut pisariaqartitsippata, soorlu sanaartukkanik annertusaallutik, Naalakkersuisut piumasaqaatinik allannguinernik aalajangersaasinnaapput, soorlu qularnaveeqqusiinerit allanngortillugit.
Imm. 3.  Iliuusissat imm. 1-imi taaneqartut naammasseqqullugit peqquneqarneq piginnaatitsissummik pigisaqartup eqquutsissimanngippagit, piginnaatitsissummik pigisaqartup akiligassaanik ajutoortoqarpallu akisussaaffigisassaanik taamaaliornissaq Naalakkersuisut isumagitissinnaavaat.

 

§ 43.  § 19 malillugu piiaanissami iliuusissatut il.il. akuerineqarnissamut qinnuteqaammut atatillugu, piginnaatitsissummik pigisaqartup ingerlataqarnerup taamaatinnerani sanaartukkat assigisaallu piginnaatitsissummik pigisaqartup pilersissimasai qanoq iliorfigineqassanersut pillugu pilersaarummik nassiussissaaq, kiisalu sumiiffiit ingerlataqarfigineqarsimasut kalluarneqarsimasullu qanoq ilillugit qimanneqassanersut (matusinissamut pilersaarut). Sumiiffimmi sanaartukkanik assigisaannillu qimatsinissaq pilersaarutigineqarpat, avatangiisitigut, peqqissutsikkut imaluunniit isumannaallisaanikkut tunngaveqartunik matusereernermi aserfallatsaaliinissanik pisariaqartitsineqarpat, matusinissamut pilersaarut taama aserfallatsaaliinissamut pilersaarutinik tamakkuninngalu uuttortaanermik nalunaarsuinermillu imaqassaaq.
Imm. 2.  Matusinissamut pilersaarummi eqqaaneqassaaq, pilersaarutip piviusunngortinneqarnissaanut qanoq ilisukkut aningaasaqarnikkut qulakkeerneqassanersoq.
Imm. 3.  Matusinissamut pilersaarut, piiaanerup tassungalu atasunik iliuusissat tassunga siunertarineqartut aallartinnginnerini Naalakkersuisunit akuerineqarsimassapput, tak. § 19. Akuerinninnermi Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput, ingerlataqarnerup taamaatinnerata kingorna avatangiisitigut eqqarsaatigisassat isumagineqarnissaat pillugit, ilaallutik matusereernerup kingorna piffissap ingerlanerani uuttortaanerit nalunaarsuinerillu.
Imm. 4.  Matusinissamut pilersaarut akuttunngitsumik nutarterneqartassaaq. Taamattaaq piiaanermik ingerlataqarnermi annertuunik allanguisoqarnerani pilersaarut nutarterneqartassalluni. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, pilersaarutip taassumalu piviusunngortinneqarnissaa pillugu qularnaveeqqusiineq allanngortinneqassasoq, pissutsit allanngortinneqartut pisariaqartitsippata. Matusinissamut pilersaarummi nutarterinerit allannguinerillu kiisalu taakku piviusunngortinnissaannut qularnaveeqqusiinikkut allannguinerit Naalakkersuisunit akuerineqartussaapput.

 

§ 44.  Piffissap ilaani piiaanermik ingerlataqarnermi, kingusinnerusukkut ingerlataqarnerup nangeqqinnissaa siunertaralugu unitsitsigallarneq, Naalakkersuisunit akuerineqarnissaa pisariaqarpoq. Akuerineqarnerup qulakkiissavaa piiaanermik ingerlataqarnerup uninngatikkallarnerani sanaartukkat assigisaallu aserfallatsaalineqarnissaat nalunaarsorneqartarnissaallu, kiisalu ingerlataqarneq nangeqqinneqanngippat matusinissamik pilersaarut § 43-imi taaneqartup kingorna piviusunngortinneqarsinnaanera. Akuerineqarnerup aamma qulakkiissavaa isumannaallisaanermut, peqqissutsimut, avatangiisinut assigisaannullu pilersaarut piiaanermik ingerlataqarnerup unitsikkallarneranut naleqqussarneqarnissaa kiisalu kingorna piiaanermik ingerlataqarnerup matuneqavinnissaanut. Akuerineqarneq ukiut marlukkaartut angullugit tunniunneqarsinnaavoq. Nutaamik akuerineqarnermi aamma piumasaqaatit allanngortinneqassanersut isummerfigineqassaaq.
Imm. 2. Taama unitsitsigallarneq ukiuni 6-ini sivisutigisimappat, imaluunniit tassunga piumasaqaatit eqquutsinneqanngippata, matusinissamik pilersaarut § 43-imi taaneqartoq aallarteqqullugu piginnaatitsissummik pigisaqartoq Naalakkersuisut naalakkersinnaavaat.


Kapitali 11
Akuersissuteqarnani aatsitassanik katersineq piiaanerlu

 

§ 45.  Inuk Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartoq tamakkiisumillu akileraartussaatitaasoq, akuersissummik peqarnissamik piumasaqarfigineqarnani, inuussutissarsiutiginagu ujaqqanik kaanngarsimasunik katersisinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu katersineq sumiiffinni § 16 imaluunniit § 33 malillugit akuersissuteqarfiusuni ingerlanneqassanngilaq, taamaallaallu § 39 malillugu nunap iluani ingerlataqarnissamut akuersissutit ataqqillugit ingerlanneqarsinnaalluni.
Imm. 3.  Aatsitassat imm. 1 malillugu katersorneqartut tuniniarnissaat imaluunniit tuninissaat siunertaralugu suliareqqinnissaat kissaatigineqarpat, kapitali 8-mi malittarisassat malillugit sumiiffimmut aatsitassanik piiaaffiusumut aatsitassanik annikitsumik piiaanissamut akuersissummik qinnuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Inuit § 33 malillugu akuersissummik tunineqarsimasut, Kalaallit Nunaata nunataata  sananeqaataa pillugu nittarsaanissaq siunertaralugu Naalakkersuisunit akuerineqareerlutik takornarianut assigisaannullu takornariartitsinermik aaqqissuussisinnaapput. Taamatut sammisaqarnissaq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput.
Imm. 5
.  Inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqanngitsut tamakkiisumillu akileraartussaatitaanngitsut  ujaqqanik kaanngarsimasunik katersisinnaanerat taakkuninngalu Kalaallit Nunaannit aallarussisinnaanerat pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput.

 

§ 46.  Naalakkersuisut akuerisinnaavaat, kommunit pisuni aalajangersimasuni ujaraaqqanik, ujaqqanik assigisaannillu sumiiffimmi aqqusinniornermut, sanaartornermut assigisaannullu atugassanik katersisinnaasut piiaasinnaallutillu aqqusinernik, inoqannginnersanik, talittarfinnik, illuinnarnik, illorsuarnik assigisaannillu ataatsimoorussassaasunik pilersitsinerni aserfallatsaaliinernilu atugassanik, takuulli imm. 2. Naalakkersuisut akuerinninnerminni pissutsit tamaasa atorluaanissamut tunngasut pillugit piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput. Atorluaanissaq akuerineqarpat, piiaanissamut akuersissuteqarnani ingerlatsineqarsinnaavoq, akuersinermilu piumasaqaatit allassimasut malillugit. Isumannaallisaaneq, peqqissuseq avatangiisillu eqqarsaatigalugit piiaaneq isumannaatsumik ingerlanneqassaaq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu sumiiffinni §§ 16 imaluunniit 33 malillugit akuersissuteqarfiusuni piiaaneq ingerlanneqassanngilaq, kiisalu § 39 malillugu nunap iluani ingerlatsinissamut akuersissutit ataqqillugit taamaallaat ingerlanneqarsinnaallutik.

 

§ 47.  Naalakkersuisut akuerisinnaavaat suliffeqarfiit beton-imik, beton-imit sulianik kiisalu ujaraaqqanik, ujaqqanik assigisaannillu Kalaallit Nunaanni aqqusinniornernut sanaartornernullu atugassanik assigisaannillu tunisassiortartut pilersuisartullu taama atugassanik aatsitassanik katersisinnaasut piiaasinnaallutillu, takukkilli imm. 2 aamma 4. Taama piiaanissaq pillugu pissutsit tamaasa pillugit Naalakkersuisut akuersissuteqarnerminni piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput. Piiaanissaq akuerineqarpat, piiaanissamut akuersissuteqarnani ingerlatsineqarsinnaavoq, akuersinermi piumasaqaatit allassimasut malillugit. Piiaaneq isumannaallisaaneq, peqqissuseq avatangiisillu eqqarsaatigalugit isumannaatsumik ingerlanneqassaaq.
Imm. 2.  Imm. 1 malillugu sumiiffinni §§ 16 imaluunniit 33 malillugit akuersissuteqarfiusuni piiaaneq ingerlanneqassanngilaq, kiisalu § 39 malillugu nunap iluani ingerlatsinissamut akuersissutit ataqqillugit taamaallaat ingerlanneqarsinnaallutik.
Imm. 3. Suliffeqarfiit inatsisartut inatsisaata matuma atuutilernera sivikinnerpaamik ukiut marluk sioqqullugit imm. 1-imi piumasaqaatinik eqquutsitsisimasut ingerlatanillu taaneqartunik ingerlatsisimasut, imm. 1 malillugu akuersissummik tunineqarsinnaapput.
Imm. 4.  Imm. 1-imi sammisassani taaneqartuni illoqarfinni nunaqarfinnilu nunaminertanik tunniussineq nunaminertanik atuisarneq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit kommunalbestyrelsimit nalunaarutigineqassaaq.

 

§ 48. §§ 45 - 47 malillugit aatsitassanik katersinissamut piiaanissamullu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, tamakkununnga ilaallutik sumiffiit aalajangersimasut §§ 45-47 malillugit katersinissamut piiaanissamullu periarfissiinermut ilaatinneqanngitsut pillugit aalajangersakkat.


Kapitali 12
Ilisimatuussutsikkut misissuinerit

 

§ 49.  Nunap sannaanik, nunap iluanik qaleruaanillu kiisalu imarmik silaannarmillu, sermersuarmik, imarmik misissuinerillu allat ilisimatuussutsimut tunngasut § 2, imm. 2, nr. 1-4-mi taaneqartutut ingerlatat pingaarutilittut isigineqartut taamaallaat inatsisartut inatsisaat manna malillugu Naalakkersuisunit akuerineqaqqaarluni suliarineqarsinnaapput, takuulli § 2, imm. 3 aamma 4.
Imm. 2.  Ilisimatuussutsikkut misissuinernut piumasaqaatit pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput, tamakkununnga ilaallutik annaassiniarnernut atatillugu aningaasartuutinik akiliisarnissaq kiisalu sillimmasiinissamut matussutissanik imaluunniit taamakkununnga akiliisinnaanissamut qularnaveeqqusiinernut akiliutissat pillugit. Naalakkersuisut aalajangersakkanik aalajangiinnginnerminnik, Naalakkersuisut Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser i Grønland (KVUG) tusarniaqqaassavaat (Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuinernut kommissioni).


Kapitali 13
Avatangiisinik illersuinissaq pillugu malittarisassat nalinginnaasut


Avatangiisinik illersuineq, silaannarmik illersuineq, pinngortitamik illersuineq tamakkununngalu akisussaaffiit

 

§ 50.  Avatangiisinik illersuineq pillugu inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassanut aamma ilaapput silaannarmik pissutsinik illersuineq aamma pinngortitami pissutsinik illersuineq inatsisartut inatsisaanni allanik allassimasoqanngippat. Taamattaaq atuupput taarsiisussaanermut akisussaaffiit pillugit inatsisartut inatsisaanni malittarisassat kiisalu mingutsitsinermut akisussaaffiit allat, aammattaaq avatangiisinik sunniinermi akisussaaffiit allat kiisalu avatangiisinik ajoqusiinerni taarsiisussaatitaaneq.


Avatangiisinik illersuineq

 

§ 51. Avatangiisinik illersuinissaq pillugu inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat pinngortitamik avatangiisinillu eriaginninnissamut iluaqutaassapput, taamaalilluni inuiaqatigiit ineriartornerat akornusersorneqarnani iluaqutaasumilli pisinnaammat, inuit inuunerminni atugaannik ataqqinninnermik tunngaveqartut kiisalu uumasut naasullu piujuaannartinnissaannut.
Imm. 2. Avatangiisit illersornissaat pillugu inatsisartut inatsisaanni malittarisassani siunertaavoq pinngortitamik avatangiisinillu mingutsitsinissaq allatullu sunnerneqarnissaat killilersorniarlugu akiorniarlugulu, ingerlatanit ima kinguneqarsinnaasunit:
1) Inuit peqqissusaannik navianartorsiortitsineq.
2) Nunap qaavani, nunap iluani imaluunniit imarmi imaluunniit nunap iluani uumasunik naasunilluunniit imaluunniit pinngortitami imaluunniit kulturikkut eriagisassanik ajoqusiinerit.
3) Inatsisit malillugit nunamik, imarmik, nunap iluanik imaluunniit pinngortitami pisuussutinik atorluaanissamut akornusersuisut.
4) Sunngiffimmi pinngortitami ornittakkat naleqassusiinik imaluunniit sammisassaqarfiginissaanik ajornerulersitsisinnaasut.
Imm. 3. Imm. 2-mi taaneqartunut atatillugu makku immikkut ittumik siunniunneqarput:
1) Nunamik, imarmik, immap naqqanik, nunap iluanik, imermik, silaannarmik, silaannaap pissusaanik akornutaasumik sunniutit kiisalu sajuppilutsitsinermit nipiliornermillu akornutit pitsaaliornissaat, killilersimaartinnissaat kiisalu akiornissaat.
2) Aatsitassanik pisuussutinillu allanik atuineq maangaannartitsinerullu killilersimaarnissaat.
3) Teknologiimik saligaatsuunerusumik atuinerup siuarsarnissaa.
4) Eqqagassanik igitsinermut atatillugu atueqqinnissaq siuarsarniarlugu ajornartorsiutinillu killilersimaartitsiniarneq.

 

§ 52.  Avatangiisinik illersuinissaq pillugu inatsisartut inatsisaata matuma malittarisassaanik atuinermi aqutsinermilu pingaartinneqassaaq, teknikkit atorneqarsinnaasut pitsaanerpaat atornerini suut anguneqarsinnaanersut, tamakkununnga ilaallutik sanaartukkat, maskiinat, atortut, suleriaatsit, teknologi, nioqqutissat, akuutissat atortullu mingutsitsinnginnerusut, kiisalu iliuutsit mingutsitsinermut pitsaanerpaamik akiuissutaasinnaasut. Taama nalilersuinermi immikkut pingaartinneqassaaq teknologiip saligaannerusup atorneratigut pitsaaliuissutinik suliniuteqarnissaq.
Imm. 2. Mingutsitsinermik pitsaaliuiniarluni akiuiniarlunilu iliuutsit annertussusai suussusaalu nalilersornerini avatangiisit eqqaannittut qanoq issusai mingutsitsinerullu tamakkununnga sunniutigisinnaasai, aamma pisuussutit maangaannartinnissaat sapinngisamik killilersimaarnissaat siunertaralugu kaaviiaarfiit, stoffit aamma atortut ingerlaarfii tamaasa pingaartinneqassapput.

 

§ 53.  Ingerlatamik inatsisartut inatsisaannut matumunnga ilaasumik, mingutsitsinermillu peqquteqarsinnaasumik aallartitsiniartoq, taama ingerlataqarnissamini sumiiffimmik toqqaassaaq mingutsitsisinnaanermut navianartorsiortitsineq sapinngisamik annertunerpaamik killilersimaartissallugu. Sumiiffimmik taamaattumik toqqaanermi sumiiffiup qanoq issusaa ilusialu eqqarsaatigineqassaaq, tamakkununnga ilaallutik maanna piiaanermut siunissamilu piiaanissamut pilersaarutaasut, kiisalu erngup igitassap, eqqagassat aammalu stoffit atortullu mingutsitsisut allat sapinngisamik siunertaqartumik igittarnissaannut periarfissat.
Imm. 2. Kinaluunniit ingerlatamik mingutsitsilersinnaasumik aallartitsiniartoq, aallartitsisoq imaluunniit ingerlatsisoq iliuusissaminik aalajangiussaqassaaq mingutsitsinermik pitsaaliuutaasinnaasunik pinngitsoortitsisinnaasunillu, taamallu ingerlatap pilersinnissaanut, ilusilersornissaanut ingerlannissaanullu ima pilersaarusiussaaq, sapinngisamik annikinnerpaamik mingutsitsinermik kinguneqartitsisumik, tak. § 52. Ingerlatami atortussanik toqqaanermi, pilersitsinermi ilusilersuinermilu, ilaallutik maskiinat, atortut aamma najugaqarfiusinnaasut, kiisalu ingerlatsinermik pilersaarusiornermi, ilaallutik misissuinermi, piiaanermi, atuinermi imaluunniit suleriaatsimik, nioqqutissanik, stoffinik atortunillu ingerlatsinermut atatillugu atugassanik toqqaanermi kiisalu upalungaarsimanissamut mingutsitsinermillu akiuiniarluni suleriaatsinik toqqaanermi, qulakkeerneqassaaq mingutsitsinerit, qinngornerit, igitassaqalernerni kiisalu pisuussutinik atuinerit sapinngisamik pitsaanerpaamik killilersimaarneqarnissaat.
Imm. 3. Suliffeqarfik imaluuniit inuk inatsisartut inatsisaat manna malillugu avatangiisinik illersuiniarluni imaluunniit pitsaaliuiniarluni pisussaaffeqalersimasoq, mingutsitsinermik killilersimaariniartorlu imaluunniit akiuiniarluni pisussaaffeqalersimasoq, pineqartup pisussaaffimminik eqquutsitsinermini teknikkip atorneqarsinnaanerpaap atornissaa qulakkiissavaa siuarsarlugulu, tamakkununnga ilaallutik sanaartukkat, maskiinat, atortorissaarutit, suleriaatsit, teknologiit, nioqqutissat, stoffit aamma atortut mingutsitsinnginnerpaat, kiisalu iliuusissat mingutsitsinermik akiuisinnaanerpaat, sapinngisamik pineqartumut teknikkikkut, suliaqarnikkut aningaasarsiornikkullu periarfissaqarsinnaatillugu, tak. imm. 1-2 aamma § 52.
Imm. 4. Suliffeqarfik imaluunniit inuk inatsisartut inatsisaat manna malillugu avatangiisitigut aarlerinaatinik suussusersinermini, naliliinermini kiisalu sulinikkut sapinngisamik ima appartitsinissamik isumaginnissaguni, pineqartup taamattaaq qulakkiissavaa avatangiisinik illersuinissaq eqqarsaatigissallugu, teknikki mingutsitsinermik akiuiniarnermi atorneqarsinnaanerpaaq qulakkiissavaa siuarsarlugulu, tamakkununnga ilaallutik sanaartukkat/atortut, maskiinat, atortorissaarutit, suleriaatsit, teknologii, nioqqutissat, stoffit aamma atortut, kiisalu iliuusissat mingutsitsinermik akiuiniarnermi pitsaanerpaat, pineqartumut teknikkikkut, suliaqarnikkut aningaasarsiornikkullu periarfissaqarsinnaatillugu, tak. imm. 1-3 aamma § 52.
Imm. 5. Imm. 4-mi pisussaaffiit assingi makku eqqarsaatigalugit ima pisoqartillugu atuupput:
1)   Suliffeqarfiup imaluunniit inuup peqatigisap allap sulianik imaluunniit ingerlatanik allanik pilersaarusiornissaa suliarinninnissaalu ima isumagitissaguniuk, avatangiisitigut aarlerinaatit suussusersillugit, nalilersorlugit sapinngisamik periarfissaqartillugu annertunerpaamik annikillisillugit.
2)   Suliffeqarfiup imaluunniit inuup peqatigisap allap sulianik imaluunniit ingerlatanik allanik pilersaarusiornissaa suliarinninnissaalu ima nakkutiginnitsissaguniuk, avatangiisitigut aarlerinaatit suussusersillugit, nalilersorlugit sapinngisamik periarfissaqartillugu annertunerpaamik annikillisillugit.
3)   Suliffeqarfiup imaluunniit inuup peqataaffigissaguniuk avatangiisitigut aarlerinaatit suussusersillugit, nalilersorlugit sapinngisamik periarfissaqartillugu annertunerpaamik annikillisillugit.
4)   Sulisitsisup imaluunniit suliffeqarfiup allap imaluunniit inuup inuk alla suliamik ingerlatsinissamut ilinniartissagaangamiuk ilitsersussagaangamiullu, avatangiisitigut aarlerinaatit suussusersillugit, nalilersorlugit sapinngisamik periarfissaqartillugu annertunerpaamik peertussaavai imaluunniit annikillisillugit.
5)   Suliffeqarfiup imalunniit inuup isumagissaguniuk avatangiisitigut aarlerinaatit piissagunigit imaluunniit annikillisissagunigit.
6)   Suliffeqarfiup imaluunniit inuup sanaartugaq, iluarsiissut, umiarsuaq imarsiuulluunniit alla taassumalu aqqissuunnera, ilusilersornera, atortui assigisaallu avatangiisitigut isumannaalluinnartuunera qulakkiissagaangagu.

 

§ 54. Avatangiisinik illersuinissaq pissutsillu §§ 51-53-imi taaneqartut pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput, tamakkununnga ilaallutik avatangiisinik illersuinissaq pillugu nunami immini nunallu tamat akornanni malittarisassaasa, isumaqatigiissutaasa imaluunniit maleruaqqusaasa atortinneqarneri.


Silaannaap pissusiinik illersuineq

 

§ 55.  Avatangiisinik illersuinissaq aamma silaannaap pissusaanik illersuinissaq pillugu inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat silaannarmi pissutsinik eriaginninnissamut iluaqutaassapput, taamaalilluni inuiaqatigiit ineriartornerannut akornutaanngitsumik tunngaveqarluni pisinnaammat, silaannarmi pissutsit ataqqillugit taakkulu inuit inuunerminni atugaannut pingaaruteqarnerat ataqqillugu kiisalu uumasoqarnerata naasoqarneratalu atatiinnarnissaannut.
Imm. 2. Avatangiisinik illersuinissaq aamma silaannarmik illersuinissaq pillugu inatsisartut inatsisaanni malittarisassani siunertaavoq, silaannarmik mingutsitsinermit allatigullu silaannarmik pissutsinik sunniutinik allanik ingerlataqarnermit pisunik pitsaaliuinissaq, killilersuinissaq aamma akiuinissaq, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit ima pisoqarsinnaaneranut:
1) Inuit peqqissusaanik navianartorsiortitsineq.
2) Nunap qaavani, nunap iluani imaluunniit imarmi imaluunniit nunap iluani uumasunik naasunilluunniit imaluunniit pinngortitami imaluunniit kulturikkut eriagisassanik ajoqusiinerit.
3) Nunamik, imarmik, nunap iluanik imaluunniit pinngortitami pisuussutinik atorluaanissamut akornusersuisut.
4) Inuit inuuneranni atugassarititaasunik ajornerulersitsineq.
5) Sunngiffimmi pinngortitami ornittakkat naleqassusaanik imaluunniit sammisaqarfissanik ajornerulersitsinerit.

 

§ 56.  Naalakkersuisut ingerlatassanut inatsisartut inatsisaannut matumunnga ilaasunut imaluunniit atortunik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu akuersissummik tunniussinissamut imaluunniit akuersiniarluni aalajangertarnerminni, Naalakkersuisut ilaatigut silaannarmi pissutsinik ajornerulersitsinissamik pinngitsoortitsinnissap imaluunniit allatut pitsaanngitsunik sunniuteqartitsinissap eqqarsaatiginissaa pingaartittarpaat.

 

§ 57.  Ingerlataq imaluunniit sanaartugaq/atortoq silaannaap pissusaanik annertuumik pitsaanngitsunik sunniuteqartussatut isumaqarfigineqarpat, akuersissut imaluunniit akuerinninneq tunniunneqarsinnaavoq ingerlatap imaluunniit sanaartukkap/atortup silaannaap pissusaanik sunniuteqarnissaata nalilerneqarnera tunngavigalugu, kiisalu pisortat aamma oqartussat kattuffiillu kalluarneqartussat tamanna pillugu oqaaseqaateqarnissaminnut periarfissinneqareernerisigut. Naliliineq pissaaq avatangiisinut sunniutinik naliliisarnermut malittarisassat malillugit, tak. kapitali 15.

 

§ 58. Silaannarmik illersuinissaq aamma §§ 55-57-imi pissutsit taaneqartut eqqarsaatigalugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersaasinnaapput, tamakkununnga ilaallutik silaannaq pillugu illersuinissamut tunngasuni nunami immini imaluunniit nunat tamat akornanni malittarisassat, isumaqatigiissutit imaluunniit maleruagassat malillugit atuinissaq.


Pinngortitamik illersuineq

 

§ 59.  Avatangiisinik illersuinissaq aamma pinngortitamik illersuinissaq pillugu inatsisartut inatsisaanni matumani malittarisassat pinngortitamik avatangiisinillu eriaginninnissamut pitsanngorsaanissamullu iluaqutaassapput, taamaalilluni inuiaqatigiinni ineriartorneq akornutaanngitsumik tunngaveqarluni pisinnaammat, inuit inuunerminni atugaannik pingaaruteqarnerat ataqqillugu kiisalu uumasoqarnerata naasoqarneratalu atatiinnarnissaat ataqqillugu.

 

§ 60.  Naalakkersuisut ingerlatassanut inatsisartut inatsisaannut matumunnga ilaasunut imaluunniit atortunik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu akuersissummik tunniussinissamut imaluunniit akuersiniarluni aalajangertarnerminni, Naalakkersuisut ilaatigut pinngortitami pissutsinik ajornerulersitsinissamik pinngitsoortitsinnissap kiisalu pinngortitap ilaanik tamaanilu uumassuseqarfiusut nunami immini nunallu tamat akornanni pinngortitamik illersuinissaq pillugu immikkut toqqarsimasaanni uumassusillit naasullu sumiiffinni toqqarneqarsimasuni akornusersuinnginnissaat Naalakkersuisut eqqarsaatiginissaa pingaartittarpaat.

 

§ 61.  Ingerlataq imaluunniit sanaartugaq/atortoq, inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartoq, pinngortitap pissusianik annertuumik pitsaanngitsunik sunniuteqartussatut isumaqarfigineqarpat, akuersissut imaluunniit akuerinninneq taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq ingerlatap imaluunniit atortup pinngortitap pissusaanik sunniuteqarnissaata nalilerneqarnera tunngavigalugu, kiisalu pisortat aamma oqartussat kattuffiillu kalluarneqartussat tamanna pillugu oqaaseqaateqarnissaminnik periarfissinneqareernerisigut. Naliliineq pissaaq avatangiisinut sunniutinik naliliisarnermut malittarisassat malillugit, tak. kapitali 15.
Imm. 2. Ingerlataq imaluunniit sanaartugaq/atortoq, inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartoq, pinngortitami sumiiffimmi nunami immini imaluunniit nunat tamat akornanni toqqarneqarsimasoq annertuumik sunnerneqarsinnaasutut isumaqarfigineqarpat, akuersissut imaluunniit akuerinninneq taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq ingerlatap imaluunniit atortup summiiffimmi tamatumunnga eriagisassatut siunniussanut sunniuteqarsinnaanera naliliinerit tunngavigalugit tamaalaat tunniunneqarsinnaavoq. Nunap immini inatsisai aamma nunat tamat inatsisaat, Kalaallit Nunaanni atuuttut, malillugit aalajangerneqartarpoq summiiffiit arlaat nunami immini aamma nunani tamani pingortitaqarnikkut illersugaanersut, sumiiffinnullu taamaattunut nunami immini aamma nunat tamat akornanni atuuttuunersut. Naalakkersuisut iluaqutaasussatut isigippassuk, akuersissutip imaluunniit akuerinninnerup tunniutinnginnerani sumiiffimmi sunniuteqaataasinnaasut pillugit naliliisimaneq pillugu innuttaasut oqaaseqaateqarnissaannut periarfissinneqassapput.
Imm. 3. Pissutsit imm. 1 aamma 2-mi taaneqartutut pisuni akuersissut imalunniit akuerineqarneq taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq, ingerlataq imaluunniit sanaartugaq/atortoq nunap immini imaluunniit nunani tamani pinngortitaanik sumiiffiup inniminassusianik akornusiinngippat imaluunniit inuiaqatigiinni soqutigisat pingaaruteqartut, tamakkununnga ilaallutik inooqatigiinnikkut imaluunniit aningaasarsiornikkut soqutigisat, ingerlatap ingerlanneqarnissaa imaluunniit atortumik pilersitsinerup ingerlatsinerulluunniit pisariaqartivissappassuk, allanik aaqqiissuteqarnissaq allatut periarfissaqanngippat, takuulli imm. 4.
Imm. 4. Ingerlataq imaluunniit sanaartugaq/atortoq nunami immini imaluunniit nunat tamat akornanni pinngortitamik illersuiffiinik, pinngortitap suuneranik pingaartitsiviusumi imaluunniit pingaartinneqartutut isigineqartup annertuumik sunnerneqarsinnaaneranut isumaqarfigineqarpat, imm. 3-mi pisuni taaneqartuni taamaallaat ingerlatamut imaluunniit sanaartukkamut/atortumut akuersissummik imaluunniit akuerinninnermik Naalakkersuisut tunniussisinnaapput, ima pisoqassappat; inuit peqqissusaanik, tamat isumannaassusiinik imalunniit avatangiisinik pingaaruteqartunik sunniutinik iluaqutissanik angusaqarnissamut eqqarsaatigisassat pisariaqartippassuk imaluunniit inuiaqatigiit soqutigisaat pingaaruteqartut allat pisariaqartilluinnarpassuk ingerlatap ingerlanneqarnissaa imaluunniit sanaartukkap/atortup pilersinneqarnissaa ingerlanneqarnissaalu.
Imm. 5. Imm. 3, imaluunniit imm. 4 malillugu akuersissut imaluunniit akuerinninneq tunniunneqarpat, taarsiinissamut iliuusissat naammaginartut Naalakkersuisut aalajangissavaat, tamakkununnga ilaallutik akuersissummut imaluunniit akuerinninnermut piumasaqaateqarnikkut. Taarsiinermi iliuuseqartoqassappat aningaasartuutit akuersissummik imaluunniit akuerineqarnissamik qinnuteqartumit matussuserneqassapput.

 

§ 62.   Pinngortitamik illersuinissaq pissutsillu §§ 59-61-imi taaneqartut pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersaassapput, tamakkununnga ilaallutik nunami immini imaluunniit nunat tamat pinngortitamik illersuinissaq pillugu malittarisassaannik, isumaqatigiissutaannik imaluunniit maleruaqqusaannik atuineq.


Kapitali 14
Avatangiisinut akisussaaffiit

 

§ 63.  Avatangiisinut akisussaaffiit pillugit malittarisassani §§ 63-66-imi pineqartut malillugit avatangiisinik ajoqusiineq ima paasisaqariaqarpoq:
1) Nunamik, imermik, immap naqqani, nunap iluanik, imermik silaannarmilluunniit mingutsitsinerit.
2) Silaannaap pissusaanik mingutsitsineq imaluunniit allatut pitsaanngitsumik sunniineq.
3) Pinngortitamik, tamakkununnga ilaallutik inuit, uumasunik naasunilluunniit mingutsitsineq imaluunniit allatut pitsaanngitsumik sunniineq.
4) Nipiliortitsinerit, sajuppilutsitsinerit, kissarnerup, qaamanerup assigisaasaluunniit pilersitaanik pissutsinik nr. 3-mi taaneqartunik annertuumik akornusersuineq.
Imm. 2. Akisussaasutut eqqarsaatigineqarput ingerlatanik inatsisartut inatsisaanni matumani eqqartorneqartunik ingerlatsisoq imaluunniit nakkutilliisoq imaluunniit aqutsisoq. Ingerlatat pillugit piginnaatitsissummik pigisaqartuunngitsoq pineqartoq allaappat, piginnaatitsissummik pigisaqartoq ingerlatamut aamma akisussaavoq. Taamaammat suleqatigiit taakku marluk ataatsimoorlutik (nammaqatigiillutik) pisussaaffeqarput akisussaaffeqarlutillu kiisalu malittarisassat §§ 64-67-imiittut malillugit aamma akisussaasuusoq.
Imm. 3. Avatangiisinik ajoqusiinermi imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermi akisussaasutut eqqarsaatigineqarpoq imm. 2 malillugu ingerlatamut akisussaasuusoq, taama ajoqusiinermik imaluunniit navianartorsiortitsinermik pisuusoq imaluunniit peqataasoq. Tamanna atuuppoq, ajoqusiineq imaluunniit navianartorsiortitsineq ajoqusiinermi qanoq pisimanersoq apeqqutaatinnagu, kiisalu ajoqusiineq imaluunniit ajoqusiinissamut navianartorsiortitsineq pissutsit nalaatsornermik malitseqartumik pisimagaluarpataluunniit.

 

§ 64.  Avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermut akisussaasuusoq ingerlaannartumik pitsaaliuutinik pisariaqartunik aallartitsissaaq, taama avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermi pinngitsoortitsisinnaasunik, kiisalu navianartorsiortitsineq pillugu iliuusissallu aallartissimaneri pillugit Naalakkersuisut kalerrillugit. Avatangiisinik ajoqusiinermut akisussaasuusoq suliniutinik, ajoqusiinerup annertussusianik killiliissutaasinnaasunik kiisalu ajoqusiinerunissamik pinngitsoortitsisinnaasunik, tigussaasumik isumagineqarsinnaasut tamaasa ingerlaannartumik aallartissavai, ajoqusiinerlu suliniutillu pillugit Naalakkersuisut kalerrillugit.
Imm. 2.  Pisussaaffiit eqquutsinneqarnissaannut Naalakkersuisut nakkutiginnittuupput, eqquutsitsinissallu pillugit kiisalu tamatumunnga atatillugu iliuusissanik isumaginninnissanik naalakkiuteqarsinnaallutik.

 

§ 65.  Akisussaasuusoq avatangiisinik ajoqusiisinnaanermut imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermik pingaaruteqartunik nalilersuinissamut paasissutissanik tunniusseqqullugu Naalakkersuisut peqqusinnaavaat. Ilaatigut naalakkiissutaasinnaavoq, akisussaasuusup nammineq akilikkaminik mingutsitsinissamut peqqutaasinnaasut aamma mingutsitsineqarsimappat sunniutaaqataasut pillugit misissuissasoq, misissueqqissaassasoq, stoffinik atortunilluunniit assigisaannilluunniit uuttortaassasoq, mingutsitsinermut peqqutaasut sunniutillu paasiniarnissaat siunertaralugu.
Imm. 2. Peqqusineq nalunaarutigineqarsinnaavoq, akisussaasuusoq pigisamut imaluunniit sumiiffimmut mingutsitsivigineqarsimasumut atuisuunngikkaluarpalluunniit. Peqqusinermi pigisami mingutsitsiffiusimasumi imaluunniit sumiiffimmi il.il. mingutsitsiffigineqarsimasumi pilersitseqqinnissamut pisussaaffinnik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Akisussaasuusoq pigisamik imaluunniit sumiiffimmik atuisuunngippat, pigisamik imaluunniit sumiiffimmik atuisoq Naalakkersuisut peqqusinnaavaat akuerseqqullugu akisussaasuusoq imaluunniit allat misissuinermik imaluunniit pilersitseqqinnermik il.il. isumaginnissasoq.
Imm. 4. Imm. 3 malillugu peqqusineq pigisamik imaluunniit sumiiffimmik mingutsitsiffiusimasumik qaqugukkulluunniit atuisumut avaqqunneqarsinnaanngilaq.

 

§ 66. §§ 63-65-imi malittarisassanut ilaasuni avatangiisinik ajoqusiineqarsimappat imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsineqarsimappat, tamanna pillugu Naalakkersuisut aalajangiissuteqassapput kiisalu §§ 63-65-imi malittarisassat malillugit iliuuseqarnissamut il.il. aalajangiissuteqassallutik.
Imm. 2. Aalajangiineq Naalakkersuisut tamanut saqqummiutissavaat. Avatangiisinik ajoqusiisimaneq imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsineq pillugu aalajangiinerup tamanut saqqummiunneqarnera akisussaasuusup akiligaanik pissaaq. Tamanut saqqummiussisarneq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput.
Imm. 3. Avatangiisinut akisussaaneq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput, tamakkununnga ilaallutik pissutsit imm. 1-2 aamma §§ 63-65-imi taaneqartut pillugit.


Avatangiisinik ajoqusiinernut taarsiisussaaneq

 

§ 67.  Avatangiisinik ajoqusiinnermut taarsiisussaaneq pillugu §§ 68-72-imi malittarisassani atuupput ajoqusiinerit nunamik, imarmik, immap naqqanik, nunap iluanik, imermik imaluunniit silaannarmik inatsisartut inatsisaat malillugu ingerlatanut ilaasuni pisuni mingutsitsinermit ajoqusiinerit.
Imm. 2. §§ 68-72-imi malittarisassat taamattaaq atuupput silaannarmi pissutsinik imaluunniit pinngortitamik mingutsitsineq allatullu pitsaanngitsumik sunniuteqartitsineq kiisalu nipiliornermik, sajuppilutsitsinermik, kissarnermik, qaamanermik assigisaannilluunniit akornusersuinerit. Taama mingutsitsineq, sunniuteqartitsineq imaluunniit akornusersuineq §§ 68-72-imi mingutsitsineq pillugu malittarisassanut aamma ilaavoq.

 

§ 68.  § 67 aamma §§ 69-72-imi malittarisassat malillugit ajoqusernernut taarsiiffigineqartussanut makku ilaapput:
1) Inunnik ajoqusiineq aamma pilersuisumik annaasaqarneq.
2) Pigisanik/atortunik ajoqusiineq.
3) Aningaasatigut pigisanik annaasaqaatit allat.
4) Makkununnga naammaginartumik aningaasartuutit.
a) ajoqusiinissamik pitsaaliuinermi aamma pinngitsoortitsinissamut iliuutsinut iliuuseqarneq.
b) avatangiisinik pinngortitamillu iluarsaasseqqinneq aamma
c) mingutsitsinermik pinngitsoortitsineq piuneerutsitsinerlu kiisalu avatangiisinik, silaannaap pissusaanik pinngortitamillu pitsaanngitsumik allatigut sunniineq.

 

§ 69.  Inatsisartut inatsisaat malillugu ingerlataqarnermut atatillugu § 63 malillugu avatangiisinik ajoqusiinermut akisussaasoq, mingutsitsinermi ajoqusiinernut taarsiisussaatitaavoq, ajoqusiineq nalaatsortumilluunniit pigaluarpat. Ingerlataqarnissamut atatillugu akisussaasuusoq piginnaatitsissummik pigisaqartuunani allaappat, suleqatigiit tamarmiullutik nammaqatigiillutik taarsiisussaatitaanermut akisussaapput. Illuatungeriit marluullutik ataatsimoorlutik (akisussaaqatigiillutik) pisussaaffeqarput akisussaasuullutillu kiisalu imm. 2-4 aamma §§ 70-72-imi malittarisassat malillugit akisussaallutik.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu akisussaasuuneq atussanngilaq, ajoqusiinermi peqqutaappat malittarisassat pisortatut oqartusaasunit aalajangerneqarsimasut avaqqunneqarsinnaanngitsut malillugit ingerlataq suliarineqarsimappat, malittarisassat peqqussuteqarnerup imaluunniit ilitsersuinerup malitsigisaannik pisimanngippata, akisussaasuusup nammineq ingerlataanik imaluunniit pissusiinik peqquteqartunik.
Imm. 3.  Inunnik ajoqusiinernut taarsiinissaq imalunniit pilersuisumik ajoqusiinermut taarsiinissaq ikilisinneqarsinnaavoq imaluunniit peerneqarsinnaalluni, ajoquserneqarsimasoq imaluunniit toqusoq ajoquserneqarnermut piaaraluni peqataasimappat. Taamattaaq taarsiinissaq apparneqarsinnaavoq, pisunilu immikkut ittuni peerneqarsinnaalluni, ajoquserneqartoq imaluunniit toqusoq ajoquserneqarnermut mianersuaalliorujussuarnikkut peqataasimappat.
Imm. 4.  Pisuni allani taarsiinissaq appartinneqarsinnaavoq imaluunniit peerneqarsinnaavoq, ajoquserneqartoq ajoquserneqarnermi piaarisimappat imaluunniit mianersuaalliorujussuarsimappat.

 

§ 70.  Avatangiisinik ajoqusiineq pillugu taarsiisussaaneq pillugu inatsisartut inatsisaanni malittarisassanik avaqqussinissaq pillugu isumaqatigiissut atorsinnaanngilaq, ajoqusiineq pisimappat isumaqatigiissutip isumaqatigiissutigineqarnerata siorna kiisalu avaqqussineq ajoquserneqarfiusumut kingunerlutsinneqarpat.
Imm. 2.  Imm. 1-imi malittarisassaq atuutissanngilaq akisussaasup aamma inuussutissarsiummik ingerlatsisup inuussutissarsiornerminut atatillugu iliuuseqartup akornanni isumaqatigiissummut, isumaqatigiissutip isumaqatigiissuteqartut attuumassuteqarnerisa akornanni isumaqatigiissutigineqarsimappat. Isumaqatigiissummi taamaattumi isumaqatigiissuteqartut allanut attuumassuteqarneranni toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pisimappat, imm. 1-imi malittarisassaq atuutissaaq.

 

§ 71.  Avatangiisinik ajoqusiinermi taarsiisussaanermik §§ 67-70 aamma 72-imi malittarisassat taarsiisussaatitaanermut killilersuinngillat, isumaqatigiissutip iluani avataanilu malittarisassat nalinginnaasut malillugit imaluunniit inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat allat imaluunniit inatsisit allat malittarisassaat malillugit aalajangerneqarsimasut imaluunniit malinneqartussaasut.

 

§ 72.  Avatangiisinik ajoqusiinermut pissutsinullu §§ 67-71-imi taaneqartunut taarsiisussaaneq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput, tamakkununnga ilaallutik nunami immini nunallu tamat akornanni avatangiisinik ajoqusiinermi taarsiisussaaneq pillugu malittarisassat, isumaqatigiissutit imaluunniit aalajangersakkat.


Kapitali 15
 Avatangiisinik nalilersuineq (ANN)

 

§ 73.  Ingerlatanut tulliuttunut arlaannut akuersissut aamma akuerinninneq taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq, ingerlatamik isumaginninnermi avatangiisinut sunniuteqarnissaasa nalilersorneqarnerat tunngavigalugu, tamannalu pillugu avatangiisinik nalilersuilluni nassuiaammik aatsaat suliarinnittoqareerpat akuersissut tunniunneqarsinnaavoq:
1) Ikummatissanik piiaaneq.
2) Aatsitassanik piiaaneq, kapitali 8 malillugu aatsitassanik annikitsumik piianeq aamma kapitali 11 malillugu akuersissuteqarnani aatsitassanik katersineq piiaanerlu ilanngunnagit.
3) Nunap iluanik toqqorsivittut atuineq imaluunniit aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu siunertat.
4) Inatsisartut inatsisaat manna malillugu sammisanut ilaasunut imermit, anorimit imaluunniit nunap iluanit atorluaalluni nukissiorneq.
5) Sanaatukkanik/atortunik annertuunik inatsisartut inatsisaannut ilaasunik atorneqartunik pilersitsineq imaluunniit inissiineq atuinerlu, tamakkununnga ilaallutik avataani piiaaffiit, avataani piiaaffiit nuunneqarsinnaasut, umiarsuit najugaqarfiusut, qaarusuit aatsitassarsiorfiit, nunap iluani atortut, sulianut atatillugu nukissiorfiit aamma ruujorikkut aqqusersuineq.
6) Ingerlatamik unitsitsineq imaluunniit sanaartukkanik/atortunik assigisaannillu nr. 1-5-imi taaneqartunik ingerlatsineq imaluunniit sanaartukkanik/atortunik nr. 5-imi taaneqartunik isaterineq imaluunniit matusineq.
Imm. 2. Ingerlataq, inatsisartut inatsisaannut matumunnga ilaasoq, imm. 1-imut ilaanngitsoq, avatangiisinut annertuumik sunniuteqarsinnaasutut isumaqarfigineqarsinnaasoq, ingerlatassamut taamaallaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq, avatangiisinut sunniutissat nalilersorneqareerpata kiisalu avatangiisinut sunniutissanut nalilersuineq Naalakkersuisunit akuerineqareerpat.
Imm. 3. Naalakkersuisut aalajangissavaat imm. 2-mi taaneqartutut pisuni avatangiisinut sunniutissat pillugit naliliinermik aamma avatangiisinut sunniutissat pillugit nassuiaammik suliarinnittoqassanersoq. Aalajangiinissamut atugassanik piumasaqaatinik aalajangersimanerusunik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

 

§ 74.  § 73-imi malittarisassat malillugit avatangiisinik naliliilluni nassuiaammik suliarinnittoqarnissaa piumasaqaatigineqarpat qinnuteqartoq nassuiaammik suliarinnissaaq Naalakkersuisunullu nassiullugu. Taamattaaq qinnuteqartoq avatangiisinik naliliilluni nassuiaatip teknikkimut tunnganngitsumik imaqarniliorneranik suliarinnissaaq.
Imm. 2. Avatangiisinik naliliilluni nassuiaammik suliarinninnissaq pillugu kiisalu avatangiisinik nalilersuilluni suliarinninnissaq aamma taassuminnga akuersinissamut Naalakkersuisut erseqqinnerusunik maleruagassiussapput, avatangiisinik sunniuteqartussanik nalilersuinermi atugassanik saqqummiisunik.
Imm. 3. Avatangiisinut sunniutissat pillugit nalilersuinissamik suliarinninnissaq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussissapput kiisalu avatangiinut sunniutissat pillugit nassuiaammik suliarinninnissat akuersissuteqarnissallu pillugit, tamakkununnga ilaallutik atortut avatangiisinik nalilersuinissamut atugassat.

 

§ 75.  Avatangiisinik naliliilluni nassuiaammik tunniussineq pillugu paasissutissat Naalakkersuisut nittartagaatigut imaluunniit allatigut tulluartukkut tamanut saqqummiutissavaat.
Imm. 2.  Suliaq pillugu aalajangiinermi paasissutissiinermut piumasaqaatit, tunngavilersuutit pingaarnerit eqqarsaatersuutillu aalajangernermut tunngaviliisut pillugit paasissutissiineq, pisariaqarpallu iliuusissat pingaarnerit pillugit nassuiaatit pisariaqartitat, pitsaanngitsumik sunniutaasinnaasut pingaarnerit pinngitsoortinniarlugit, killilersimaarniarlugit periarfissaqarpallu sunniutissallu pitsaanngitsut annikillisinniarlugit.


Kapitali 16
Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik nalilersuineq

 

§ 76. Ingerlataq inatsisartut inatsisaannut matumunnga ilaasoq inuiaqatigiinni pissutsinut annertuumik sunniuteqartussatut isumaqarfigineqartoq, taamaallaat akuerineqarsinnaavoq, ingerlatamik suliarinninnermi inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik pillugit nalilersuinermik suliarinnittoqareerpat akuersissut tunniunneqarsinnaavoq kiisalu nassuiaat Naalakkersuisunit akuerineqareerpat.
Imm. 2. Naalakkersuisut aalajangissavaat imm. 1-imi pisuni taaneqartuni inuiaqatigiinnut aamma avatangiisinut sunniutissat pillugit nassuiaammik suliarinnittoqassanersoq. Aalajangiinissamut atugassanik piumasaqaatinik aalajangersimanerusunik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

 

§ 77. § 76-imi malittarisassat malillugit inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik pillugit nalilersuinermik nassuiaateqarnissaq piumasaqaatigineqarpat, qinnuteqartoq inuiaqatigiinnut sunniutissat pillugit naliliinermik nassuiaammik suliarinnissaaq Naalakkersuisunullu nassiullugu. Taamattaaq qinnuteqartoq inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik pillugit nalilersuinermik teknikkimut tunnganngitsumik imaqarniliamik suliarinnissaaq.
Imm. 2. Inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliilluni nassuiaatip ingerlatap toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu inuiaqatigiinni pissutsinik sunniutissai tulluartumik uppernarsassavai, nassuiarlugit nalilersorlugillu, kiisalu pissutsit akornanni ataqatigiissutit, pissutsit tamakku akornanni sunniutit kiisalu pissutsit sunniuteqarnerisa sunniutit katersuuttut.
Imm. 3. Inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliinissamik suliarinninnissaq pillugu kiisalu imarisassai pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussissapput, tassani eqqaaneqassallutik najoqqutat inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliinermi atugassatut saqqummiunneqartussat.
Imm. 4. Inuiaqatigiinnut sunniutissanik nassuiaammik tunniussinissaq pillugu ilisimatitsineq Naalakkersuisut nittartagaatigut allatulluunniit tulluartukkut tamanut saqqummiutissavaat.

 

§ 78.  Pissutsit inuiaqatigiinnut sunniutaasinnaasut nalilernissaannut atugassatut najoqqutassat amerlanerusut saqqummiunneqarnissaat Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, imaluunniit inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliisussatut pisussaaffilik pissutsinik aalajangersimasunik inuiaqatigiinni pissutsinik erseqqinnerusumik aalajangersimasunik sunniuteqarnissaannut naliliinermi pingaaruteqartunik misissueqqissasoq nalilersueqqissasorluunniit.


Kapitali 17
Avataani qalluiffinni isumannaallisaaneq aamma peqqissuseq

 

§ 79.  Imartani ikummatissanik misissuinermut, qalluinermut assartuinermulluunniit atortunut atatillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu aarlerinaatit sapinngisamik tigussaasumik naammaginartumillu suussusersissavai, nalilersussavai kiisalu annikillisassallugit.
Imm. 2. Piginnaatitsissummik pigisaqartup isumagissavaa imaani atortut ingerlanneqarnerat inatsisartut inatsisaat manna, inatsisit allat kiisalu inatsisartut inatsisaanni matumani inatsisinilu allani malittarisassat allassimasut malillugit nakkutigissallugit.
Imm. 3.  Piginnaatitsissummik pigisaqartup isumagissavaa suliffeqarfiup piginnaatitsissummik pigisaqartoq sinnerlugu akuersissut malillugu ingerlatanik suliarinnittoq imaluunniit nakkutiginnittoq aqutsillunilu periarfissaqarnersoq isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut avatangiisitigullu pisussaaffiit eqquutsissinnaanerai, tamakkununnga ilaallutik inatsit malillugu piumasaqaatit eqquutsillugit nakkutiginninnersoq, kiisalu isumannaallisaanermi peqqissutsimilu aarlerinaatit sapinngisamik tigussaasukkut naammaginartumik suussusersissagai, nalilersussagai kiisalu annikillisassallugit.
Imm. 4. Imaani atortut Kalaallit Nunaata imartaata iluaniittut imaluunniit immap naqqani nunavissuit killeqarfiisa iluaniittut pillugit isumannaallisaaneq peqqissuserlu pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput. Ilaatigut ilaallutik piginnaatitsissummik pigisaqartup akisussaaffiit pisussaaffiilluunniit pillugit erseqqinnerusumik malittarisassiuussineq kiisalu ingerlatat inuillu ataasiakkaat imartani ikummatissanik ingerlataqarnermi sulisut akornanni akisussaaffimmik agguaaneq, kiisalu imm. 1-3-mi piumasaqaatit malillugit pisussaaffittut malittarisassat pillugit isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu piumasaqaatinik eqquutsitsinermut uppernarsaasiilluni nassuiaammik suliarinnissalluni. Taamattaaq aalajangersakkanik aalajangersaasoqarsinnaavoq isumannaallisaanermik peqqissutsimillu aqutsineq, isumannaallisaanermi illersuinissamilu killeqarfiit, imaani atortut ilusilersorneri, piiarneri, atortui, akuerinninnerit, nakkutilliinerit, upalungaarsimaneq kiisalu annaassiniarnerni iliuusissat, ilinniartitaanissamik piumasaqaatit, piffissat suliffiusussat il.il. pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput.


Upalungaarsimanermut komite aamma ajunaartoqarneranut kommissioni

 

§ 80.  Naalakkersuisut upalungaarsimanermut komité-mik pilersitsissapput, ajutoornerni ajunaarnersuarnilu pisuni oqartussat suliassaannik ataqatigiissaarinermik suliaqartussaq, tamakkununnga ilaallutik sorsunnermi inissisimanerit, imartanilu atortunik. Upalungaarsimanermut komité-mi ilaasortat iliuusissatut malittarisassat imartani atortunut akisussaasut aalajangersimasaat nakkutigissavaat, kiisalu oqartussat pinngitsoortitsinissamik, annaassiniarnissamik akiuinissamillu iliuusissaannik ataqatigiissaarineq.
Imm. 2.  Upalungaarsimanermut komité-p suleriaasissaa Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

§ 81.  Ajutoortoqartillugu Naalakkersuisut kommissionimik pilersitsisinnaapput, imartani atortuni eqqaannilu pisunik atortunik ajoqusiinernut peqqutaasimasunik imaluunniit inunnik, pigisanik, pisuussutinik uumassusilinnik imaluunniit uumaatsunik imaluunniit avatangiisinik annertuumik ajoqusiinernik peqqutaasunik misissuinissamik siunertaqartumik.
Imm.  2.  Naalakkersuisut Ajutoortoqartillugu Kommissioni peqqusinnaavaat imartani atortunik atuinermut atatillugu pisunik isumannaallisaanermi, peqqissutsimi imaluunniit avatangiisini soqutiginaateqartutut isumaqarfigineqarsinnaasunik misissuissasoq, kiisalu Ajutoortoqartillugu Kommissionip suliassai erseqqinnerusumik malittarisassiuullugit, tamakkununnga ilaallutik pissutsinik imm. 1-imi taaneqartuni misissuinernut atatillugu Ajutoortoqartillugu Kommissionip pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu suussanersut aalajangersarlugit.

 

§ 82.  Kinaluunniit inatsisartut inatsisaat manna malillugu pisussaaffilerneqarsimasoq, qinnuigineqarnermigut oqartussani nakkutilliisoq, Upalungaarsimanermut komité aamma Ajutoortoqartillugu Kommissioni paasissutissanik suliaminnik isumaginninnerannut pisariaqartitaannik Naalakkersuisut tunissavai. Tamannattaaq atuuppoq inunnut, inatsisartut inatsisaat manna malillugu pisussaaffilerneqarsimasut sinnerlugit iliuuseqartunut.
Imm.  2.  Kinaluunniit inatsisartut inatsisaat manna malillugu pisussaaffilerneqarsimasoq oqartussani nakkutilliisussat, Upalungaarsimanermut komitép aamma Ajutoortoqartillugu Kommissionip misissuinerini pisariaqartitanik kapitali manna malillugu ikiussallugit pisussaavoq,


Kapitali 18
Oqartussatut suliarinninneq assigisaallu

 

§ 83.  Ingerlatat inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissutinut ilaatinneqartut, ingerlatami nunat tamat ileqqorisartagaat pitsaasut akuerineqartullu tungaasigut ajunngitsumik eqquutsillugit suliarineqartassapput. Ingerlatat iluaqutaasumik isumagineqartassapput kiisalu isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit, pisuussutinik atuineq kiisalu inuiaqatigiinnut akornutaanngitsut eqqarsaatigalugit isumannaatsumik suliarineqartassallutik.

 

§ 84.  Naalakkersuisut inatsisinik ataqqinnillutik, akisussaaffiit oqartussanut allanut tunniunneqarsimasut, akuersissutini inatsisartut inatsisaannut ilaasuni sammisat sumiiffimmut akuersissutip iluani avataanilu akuersissutinut ilaasunut sulianik suliarinninnissat pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput. Ilaatigut Naalakkersuisut pissutsit teknikkimut tunngasut pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput aamma pissutsit imartani ingerlatsinermut atatillugu, tamakkununngalu tunngasuni isumannaallisaanermut, peqqissutsimut, avatangiisinut, pisuussutinik atorluaanernut kiisalu inuiaqatigiinnik akornusersuutaanngitsunut tunngasunik malittarisassiuussisinnaallutik.
Imm. 2.  Naalakkersuisut akuersissummi ataatsimi § 83 malillugu pissutsit akuersissutinut tunngasut kiisalu § 1-imi siunertat taaneqarsimasut tamaasa pillugit piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput kiisalu taama annertoqataanik akuersissutit pillugit piumasaqaatit pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaallutik, tamakkununnga ilaallutik assigiissaartumik piumasaqaatit kiisalu akuersissutitut najoqqutat.

 

§ 85.  Aatsitassanik avammut aallarussisarneq avataaniillu eqqussuisarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaapput.
Imm. 2.  Nunat tamat isumaqatigiissutaat imaluunniit malittarisassaat pissutsit inatsisartut inatsisaanni matumunnga ilaatinneqartut Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarnissaat imaluunniit atorneqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput imaluunniit aalajangiussassanik aalajangiisinnaallutik.
Imm. 3.  Diamantinik suliarineqarsimanngitsunik eqqussinissaq aallarussinissarlu pillugit, diamantinillu suliarineqarsimanngitsunik ingerlataqarnernut tunngasunik Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersimasunik aalajangersaasinnaapput, kiisalu malittarisassanik nunat tamat akornanni pisussaaffiit eqquutsinnissaannut siunertaqartunut, tamakkununnga ilaallutik aaqqiissut Kimberley malillugu piumasaqaatit eqquutsinniarlugit siunertaqartunut.

 

§ 86.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu ingerlatanut ilaasut, ilanngullugit illorsuarnik, atortunik atortorissaarutinillu il.il. sanaartorneq, sumiiffiup akuersissuteqarfiusup iluani avataanilu pilersinneqartut kiisalu piiaanermik ingerlataqarnermik unitsitsigallarnermut atatillugu iliuusissat, akuersissummi piumasaqaatit aalajangersarsimasut malillugit aallartinnginnerini Naalakkersuisunit akuerineqartussaapput. Taamattaaq inatsisartut inatsisaat manna malillugu akuersissummi ingerlataqarnerup taamaatinnerani pisussaaffiit eqquutsinniarlugit iliuusissat atuupput. Suliat inatsisartut inatsisaat manna malillugu suliarineqartunut atatillugu isumagineqartut, soorlu qillerinerit, sullunik ammukartunik suliarinninnerit aamma qaarusummik sulluliornerit, pisuni ataasiakkaanik tamani aallartinneqannginnerini Naalakkersuisunit akuerineqaqqaartussaapput.
Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartut allallu ingerlataat suliaallu pillugit Naalakkersuisut nakkutilliisuupput, ilaallutik inatsisartut inatsisaannik malittarisassaannillu piumasaqaataannillu inatsisartut inatsisaat manna malillugu eqquutsitsinissaat. Inatsisartut inatsisaannik, inatsisartut inatsisaat malillugu malittarisassanik aalajangersarsimasunik aamma akuersissuteqarnermi piumasaqaatinik eqquutsitsinissaq pillugu naalakkersuisut peqqussuteqarsinnaapput. Nakkutilliinermi oqartussaasut sulisui qaqugukkulluunniit eqqartuussivimmit akuerineqaqqaarnatik kinaassutsiminnik upernarsaateqarlutik inatsisartut inatsisaat manna malillugu ingerlatanut sulianullu tamanut isersinnaatitaapput, sulisut nakkutilliinermik suliassaminnik isumaginninnissaminnut pisariaqartitsigunik.
Imm.3.  Piginnaatitsissummik pigisaqartut allallu inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartut, paasissutissanik tamanik nalunaarutiginnittassapput, oqartussatut suliarinninnermi inatsisartut inatsisaanni ilaasuni ingerlataminnik imaluunniit suliaminnik isumaginninnissaannut pisariaqartinneqartunik. Naalakkersuisut inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartuni oqartussatut suliarinninnermik isumaginninniarlutik piginnaatitsissutinik pigisaqartut allallu peqqusinnaavaat paasissutissanik Naalakkersuisut pisariaqartinneqartutut isumaqarfigisaannik ilusilersorlugit nassiusseqqullugit.
Imm. 4.  Piginnaatitsissummik pigisaqartut ingerlatatigut isumagisimasatik taakkuninngalu angusarisimasatik pillugit akuttunngitsumik nalunaarusiorlugit nassiussisassapput. Nalunaarusiortarnermik piumasaqaatit kiisalu tamatumunnga atatillugu isertuussisarnissaq akuersissutini aalajangersarneqartarput.
Imm. 5.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu sammisanik suliarinninnermut aamma oqartussatut suliarinninnernut allanut atatillugu aningaasartuutit piginnaatitsissummik pigisaqartup akilissavai. Akiliineq pisinnaavoq akitsuutitigut imaluunniit aningaasartuutit utertinnerisigut akileeqqusinermik pisinnaavoq. Tamanna pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput.

 

§ 87.  Oqartussatut suliarinninnerit, ilaallutik akuersinerit, inatsisartut inatsisaat manna malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartoq inatsisit allat malillugit pisariaqartinneqartunik akuersinernik akuersissuteqarnissanilluunniit pissarsiniarnissaminut pinngitsoorsinnaanngilaq.
Imm. 2.  Taamaattorli sumiiffiup akuersissuteqarfiusup iluani avataanilu illorsuarnik atortussanillu sanaartornissamut nunaminertamik tunineqarnissamut inatsisartut inatsisaat malillugu qinnuteqanngitsoorsinnaavoq, takuulli § 47, imm. 4. Inatsisartut inatsisaat manna malillugu akuersissut taamattaaq pisinnaatitsivoq taama ingerlatanik suliarinninnissamut ingerlataqarnissanut, kiisalu ingerlatat allat tamatumunnga toqqaannartumik attuumassuteqartut.


Kapitali 19
Malittarisassat allat

 

§ 88.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu akuersissut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit tunniunneqarsinnaanngilaq, tunniussinissaq Naalakkersuisut akuerisimanngippassuk.
Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu akuersissut eqqartuussivitsigut malersorneqarsinnaanngilaq.

 

§ 89.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu akuersissutini aalajangerneqassaaq, pisut suut malillugit akuersissut annaaneqarsinnaanersoq imaluunniit Naalakkersuisunit utertinneqarsinnaanersoq.

 

§ 90.  Akuersissummi aalajangerneqarsinnaavoq, Naalakkersuisut aamma piginnaatitsissummik pigisaqartup akornanni akuersissummi piumasaqaatit eqquutsinneqarnersut pillugit isumaqatigiinnginnerit, isumaqatigiissitsiniartartunut tunniunneqarsinnaanersut, taakkulu aalajangernerat allanngortinneqarsinnaanani.

 

§ 91.  Akuersissummi aalajangerneqassaaq piginnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffii akuersissuteqarnerup taamaatinnerata kingorna suli qanoq atuussinnaatigissanersut.

§ 92.  Piginnaatitsissummik pigisaqartup ajoqusiinernut ingerlataqarnermi pisuni imaluunniit ingerlatani akuersissummut ilaatinneqartuni ajoqusiinernut taarsiisussaavoq, ajoqusiinerit nalaatsortumik pisimagaluarpataluunniit.
Imm. 2.  Imm. 1 malillugu taarsiisussaatitaaneq annikillisinneqarsinnaavoq imaluunniit atorunnaarsinneqarsinnaavoq, ajoquserneqartoq piaarinikkut imaluunniit annertuumik mianersuaalliornikkut ajoqusiinermut peqataasimappat.
Imm. 3.  Akuersissummi aalajangersarneqarsinnaavoq piginnaatitsissummik pigisaqartup taarsiisussaanermi akisussaaffii sillimmasiinermut ilanngunneqassasut imaluunniit allatut qularnaveeqqusiinikkut ilanngunneqassasut.
Imm. 4.  Imm. 1-3-mi malittarisassat taamattaaq sammisani atuupput, inatsisartut inatsisaat manna malillugu allanit suliarineqartunut, tamakkununnga ilaallutik inatsisartut inatsisaat malilllugu piginnaatitsissummik pigisaqartut akuersissummik tunniuneqareersimasut, ingerlatat inatsisartut inatsisaannut ilaappata.
Imm. 5.  Naalakkersuisut entreprenørinut, pilersuisunut kiisalu kiffartuussisunut taarsiinissamut akisusaaffiiliinerit pillugit aalajangersaasinnaapput, ingerlatsinermi kiffartuussutit atorneqarpata, imaluunniit ingerlatat akuersissutinut ilaappata, Naalakkersuisullu aalajangersaasinnaallutik, taarsiinissamut akisussaaffik sillimmasiinermut ilaatinneqassasoq imaluunniit allatut qularnaveeqqusiinikkut.

 

§ 93.  Naalakkersuisut pisariaqartuni akuerisinnaavaat, inatsit manna malillugu ingerlataqarnissaq siunertaralugu illuutitut pigisanik taarsiiffigineqarnikkut pisortanut tunniusisitsinermik aallartitsisisoqarsinnaasoq.
Imm. 2.  Imm. 1 malillugu taarsiiffigineqarluni illuutinik pisortanut tunniussineq pissaaq taarsiiffigitilluni pisortanut tunniussisarneq pillugu Inatsisartut Inatsisaanni malittarisassat malillugit.

 

§ 94.  Akiliutit amerlassusii, aatsitassanut oqartussaasut oqartussaaffianni aningaasartuutinut matussutissatut akilerneqartartussat, aningaasaartuutinik ilaannakortumik matussusiinissatut aalajangerneqarsinnaapput.

 

§ 95.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu oqartussatut suliassat pisortani oqartussanit allanit imaluunniit suleqatigisanit namminersortunit erseqqinnerusumik nalunaareernerisigut isumagitinnissaannut Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, takuulli § 3, imm. 1 aamma 2. Oqartussat allanik aalajangiisimanngippata, pisortani oqartussat imaluunniit suleqatigisat namminersortut taakkulu sulisui pisinnaatinneqartut, suliassamik pineqartumik isumaginninnerminni Naalakkersuisut taakkulu sulisuisut taamaalillutik assinginik pisinnaatitaaffeqassapput.


Kapitali 20
Pineqaatissiinerit aamma atuutilerfissaa assigisaallu

 

§ 96.  Kinaluunniit inatsisartut inatsisaat manna malillugu akuersissummik pigisaqarnani § 2, imm. 2-mi taaneqartunik ingerlatanik suliarinnittoq akiliisinneqassaaq.
Imm. 2.  Kinaluunniit piaaraluni imaluunniit annertuumik mianersuaalliornikkut ima iliortoq akiliisinneqassaaq:
1)  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu imaluunniit tamakku malitsigisaannik aalajangersakkat piumasaqaatillu malillugit oqartussat pissarsiarisassaat pillugit paasissutissanik eqqunngitsunik imaluunniit inatsisartut inatsisaat manna malillugu maleruagassanik piumasaqaatinillu aalajangersarsimasut malillugit tammarsaasunik tunniussisoq imaluunniit paasissutissanik nipangiussisoq.
2) §§ 45-47 unioqqutillugit aatsitassanik katersisoq imaluunniit piiaasoq.
3)  § 45, imm. 6 malillugu aatsitassanik sinneruttunik toqqorsimatitsinngitsoq.
4)  Akuersissutinut piumasaqaatinik unioqqutsitsisoq imaluunniit inatsisartut inatsisaat manna malillugu akuerinissutinik tunniunneqartunik imaluunniit inatsisartut inatsisaat manna malillugu maleruaqqusanik aalajangerneqarsimasunik unioqqutitsisoq.
5)  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu peqqussutinik tunniunneqarsimasunik isumaginninngitsoortoq inatsisartut inatsisaat manna malillugu maleruaqqusanik tunniunneqarsimasunik peqquneqarnerminik eqquutsitsinngitsoq.
Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaat manna malillugu maleruaqqusani aalajangerneqarsinnaavoq, aalajangersakkanik unioqqutsitsinermi Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsit malillugu akiliisitaanermik allatulluunniit iliuuseqarnikkut pineqaatissiissutinik eqqartuussineqarsinnaasoq.
Imm. 4. Unioqqutitsineq suliffeqarfimmit, tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit ataatsimoorullugu pigineqartumit, kommunalbestyrelsit aamma nunaqarfimmi siulersuisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaannut ilaasunit, aktieselskabimi, anpartsselskabimi, andelsselskabimi assigisaanniluunniit unioqqutsitsineq pisimappat, suliffeqarfik assigisaallu akisussaatinneqassapput, pinerluttulerinermi inatsit taamaattoq malillugu akisussaaffilerlugit. Taamattaaq atuuppoq, Namminersorlutik Oqartussani, kommumi imaluunniit kommunit ataatsimoorussaanni, kommunalbestyrelsit aamma nunaqarfimmi aqutsisut il.il. inatsisartut inatsisaanni ilaasuni unioqqutsitsineq pisimappat.
Imm. 5.  Akiliisitsissutit inatsisartut inatsisaat manna imaluunnit inatsisartut inatsisaat malillugit malittarisassat malillugit akiliutigineqartut landskarsimut nakkartinneqassapput.

 

§ 97.  Akuersissummik pigisaqarnani imaluunniit §§ 45-47 imaluunniit § 48 malillugu aalajangersakkat unioqqutsillugit aatsitassat katersorneqarsimasut Naalakkersuisut arsaarinnissutigisinnaavaat.
Imm. 2.  Aatsitassat arsaarinnissutigineqarsimasut Naalakkersuisunit tuniniarneqassapput. Tunisinermi iluanaarutit landskarsimut nakkartinneqassapput.

 

§ 98.  Inatsisartut Inatsisaat manna atuutilerpoq 1. januar 2010.
Imm. 2.  Tamatumunnga ilutigitillugu Kalaallit Nunaanni aatsitassanut inatsit il.il. inatsit nr. 335 ulloq 6. juni 1991-imeersoq atorunnaarpoq.
Imm. 3.  Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu nunavissuit naapinnerat pillugu inatsimmi malittarisassat makku allanngortinneqassapput, takuuk inatsisitigut nalunaarut nr. 1101, 28. november 2005-imeersoq, kingusinnerusukkut allannguutit ilanngullugit:

 

1)      § 1, § 2, § 3, imm. 2, § 4, imm. 5 aamma § 5, imm. 1 atorunnaarput.

 

2)      § 3-mi, imm. 1, peerneqarpoq, “takuulli imm. 2”.

 

3)      § 6 ima oqaasertalerneqarpoq:
§ 6. Sanaartukkat/atortut aamma isumannaallisaanermut killeqarfiit, tak. § 3, Kalaallit Nunaanni nunavissuit naapiffiisa iluanni inissisimasut imaluunniit pilersinneqarsimasut, pisinnaatitaaffik           inatsit Kalaallit Nunaannut atuutsinneqartoq atuuppoq. Pisinnaatitaaffiit § 4-mi aalajangerneqartut Naalakkersuisut isumagisarivaat, aatsitassat pillugit ingerlatallu tamakkununnga pingaaruteqartut pillugit inatsisartut inatsisaanni malittarisassat isumagineqarlutik (aatsitassanut inatsit).”
Imm. 4. Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqaarnissamut, misissuinissamut imaluunniit piiaanissamut akuersissutit, inatsisartut inatsisaata matuma atuutilernerani tunniunneqareersut atorsinnaassusii atatiinnarneqassapput, inatsisartullu inatsisaat malillugu naleqqussarneqassallutik.
Imm. 5.  Aatsitassanik ingerlataqarnernut maleruaqqusat ulloq 1. januar 2010 atuuttut kiisalu akuersissuteqarnissanut qinnuteqariaatsit assigiissaartumillu piumasaqaatit, inatsisartullu inatsisaat manna malillugu ingerlatsinermut oqartussat pillugit allannguutaasut ilanngullugit atuutiinnassapput, inatsisartut inatsisaata matuma maleruaqqusai malillugit atorunnaarsinneqarnissaasa tungaannut imaluunniit maleruagassanik nutaanik taarserneqarnissaasa tungaannut.




Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 7. december 2009




Kuupik Kleist

/

Ove Karl Berthelsen

Atassuteqarnerit
Uani ataatsimoortunngorlugu allanneqarpoq

Uunga inatsit tunngaviusussaq

Allanngortippaa

Uani allanngortinneqarpoq

Allakkiat