Kapitali 1

Aalajangersakkat nalinginnaasut

 

§ 1. Peqqussut manna tunngavigalugu meeqqanut akilersuutinik siumoortumik tunniunneqartartunik imaluunniit meeqqanut akilersuutinik pisortanit tapiissutitut tunniunneqartartunik pisinnaatitaaneq makkuninnga piumasaqaateqarfiuvoq,

1) meeraq Kalaallit Nunaanni kommunimi aalajangersimasumik najugaqavissuussasoq, tak. kommuni uninngavigisaq aamma kommuni najugarivitaq il.il. pillugit peqqussut, akilersuutinillu tapiissutinilluunniit tigusisinnaatitaasoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartuussasoq,

2) meeraq imaluunniit akilersuutinik tapiissutinilluunniit tigusisinnaatitaasoq qallunaatut innuttaassuseqassasoq, imaluunniit Danmarkip naalagaaffinnut allanut isumaqatigiissuteqarsimanera tunngavigalugu akilersuutinik tapiissutinilluunniit Kalaallit Nunaanni oqartussanit tunineqarnissaminut pisinnaatitaaffeqassasoq,

3) meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu peqqussut tunngavigalugu meeraq angerlarsimaffiup avataanut pisortanit inissinneqarsimassanngitsoq, imaluunniit allatut pisortanit tamakkiisumik pilersorneqassanngitsoq,

4) angajoqqaatut oqartussaassuseqartut allaganngorlugu akuersereersimatillugit meeraq meeravissiassatut ilaqutariinni tigummineqassanngitsoq,

5) meeqqap angajoqqaavi aappariittut inooqatigiissanngitsut, imaluunniit akilersuisussaatitaasoq inooqatigissanngikkaa.

Imm. 2. Inuit kikkut akilersuutinik siumoortumik tunniunneqartartunik aamma tapiissutitut tunniunneqartartunik pisinnaatitaassanersut kiisalu tunniussinermi piumasaqaataasut pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

Imm. 3. Akilersuutinik siumoortumik imaluunniit pisortanit tapiissutitut peqqussut manna tunngavigalugu tunniunneqartartunik paaqqinniffinnut pisortalluunniit oqartussaasoqarfiinut tunniussisoqarsinnaanngilaq.

 

§ 2. Peqqussut manna tunngavigalugu tunineqarnissamik qinnuteqaatit qinnuteqartup kommunimi najugarivitaani isumaginninnermi ataatsimiititaliamut tunniunneqartassapput.

Imm. 2. Qinnuteqaatit ulloq tunniussivissaq ukiumik ataatsimik qaangerneqareersoq tunniunneqartut isumaginninnermi ataatsimiititaliap itigartitsissutigisinnaavai.

Imm. 3. Qinnuteqartup kommunia najugarivitaa peqqussut manna tunngavigalugu tunniunneqartartut ingerlanneqarnerinik tamanik isumaginnittuuvoq.

 

§ 3. Kommunimi isumaginninnermi ataatsimiititaliaq akilersuutinik tapiissutinilluunniit pisinnaatitaasunut peqqussummi matumani malittarisassanik ilitsersuissalluni pisussaavoq.

 

Kapitali 2

Meeqqap pilersornegarnissaanut akilersuutinik pisortanit siumoortumik tunniussisarneq

 

§ 4. Meeqqap pilersorneqarnissaanut akilersuutinik pisinnaatitaasup meeqqat inatsisitigut illersugaanerat imaluunniit aappariinneq pillugu inatsit tunngavigalugu akilersuisussanngortitsineq naapertorlugu qinnuteqaateqarneratigut meeqqap pilersorneqarnissaanut akilersuutit pisortanit siumoortumik tunniunneqarsinnaapput, akilersuutit akilerneqarsimaffissaasa aqaguani, akilersuutit kingusinnerpaamik ullormi akilerneqarfissaanni akilersuisussaatitaasoq akiliisimanngippat.

Imm. 2. Akilersuutit pisortanit siumoortumik tunniunneqarsinnaasut tassaapput § 5-mi nalinginnaasumik amerlassusilerneqarsimasut, apeqqutaatinnagu pineqartumi annertunerusumik akilersuinissamut aalajangiisoqarsimanera.

Imm. 3. Meeqqap pilersorneqarnissaanut akilersuutit meeqqap 18-inik ukioqalernissaata tungaanut pisortanit siumoortumik tunniunneqarsinnaapput, taamaattorli sivisunerpaamik meeqqap 18-inik ukioqalernerata katinnerataluunniit tungaanut.

 

§ 5. § 4, imm. 2-mi, akilersuutit nalinginnaasut imatut nalinginnaasutut amerlassusilerneqarput:

1) Akilersuutit ingerlaavartut nalinginnaasut ukiumut 8.247 kr.

2) Anaanaasup erninissaa qaammatinik marlunnik sioqqullugu ernineralu qaammammik ataatsimik kingoqqullugu pilersorneqarnissaanut akilersuutit, qaammammut 548 kr.

3) Erninermut atatillugu aningaasartuutinut akilersuutit 519 kr.

4) Meeqqap kuisinneranut atatillugu akilersuutit 691 kr.

5) Meeqqap apersortinneranut atatillugu assigisaanulluunniit akilersuutit 2.749 kr.

Imm. 2. Akilersuutit imm. 1-imi taaneqartut Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsit akinut iluarsiissutaasartoq saqqummiuttagaa tunngavigalugu iluarsineqartassapput (naleqqersuut januar 1984 = 100). Januarimi julimilu akinut iluarsiissut tunngavigalugu ukiut tamaasa 1. april aamma 1. oktober iluarsiissuteqartoqartassaaq, taamaalilluni akilersuutit 3%-imik qaffanneqartassallutik appartinneqartassallutilluunniit akinut iluarsiissutissaq 100 tunngavigalugu pointit ilivitsukkuutaat pingasut qummut ammulluunniit angugaangagit.

Imm. 3. Akilersuutit akunnaallineqartassapput kronimut ilivitsunut qaninnermut, taamaattorli imm. 1, nr. 1 tunngavigalugu meeqqap pilersorneqarnissaanut akilersuutit nalinginnaasut suli akunnaallineqartassallutik aningaasanut 12-imik agguarneqarsinnaasunut qaninnerpaanut.

Imm. 4. Akinut iluarsiissut najoqqutaralugu iluarsiissutit atuutilissapput akilersuutinut 1. april aamma 1. oktober tunniunneqarsinnaalersunut. Imm. 1, nr. 1 tunngavigalugu meeqqap pilersorneqarnissaanut akilersuutit ingerlaavartumik tunniunneqartartut nalinginnaasut ukiup af f aani tullermi tunniunneqarsinnaalerf imminni aatsaat aaqqiivigineqartassapput.

Imm. 5. Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup ukiut tamaasa 1. april aamma 1. oktober imm. 1 tunngavigalugu pilersuinissamut akilersuutit amerlassusiinik atuuttunik tamanut saqqummiussisassaaq.

 

Kapitali 3

Pilersornegarnissaanut akilersuutit pisortanit tapiissutitut tunniunneqartartut

 

§ 6. Ataataasumik aalajangiisoqarsimatinnagu imaluunniit akilersuisussaatitsisoqarsimatinnagu meeqqat inatsisitigut illersugaanera imaluunnit aappariinneq pillugu inatsit tunngavigalugu akilersuutit § 5, imm. 1,-imi taaneqartut pisortanit tapiissutitut tunniunneqartassapput. Kisermaaq meeravissiartaarpat tamanna aamma atuutissaaq.

Imm. 2. Angajoqqaat arlaat akilersuisussaatitaasorluunnit toquppat akilersuutit § 5, imm. 1,-imi taaneqartut pisortanit tapiissutitut aamma tunniunneqartalissapput.

Imm. 3. Angajoqqaat tamarmik toquppata, imaluunniit allamik pissuteqartumik meeqqamut pilersuisussaatitaasoqanngippat akilersuutit tapiissutitut tunniunneqarsinnaanngillat.

 

§ 7. Akilersuisussaatitaaneq kisiat aalajangerneqarsimatillugu kuisitsinermut apersortinnermullu akilersuutinik ilaqartinnagu, tak. meeqqat inatsisitigut illersorneqarnissaat pillugu inatsimmi § 19, kuisitsinermut apersortitsinermullu akilersuutit § 5, imm. 1, nr. 4-5-imi nalinginnaasumik amerlassuseritinneqartussatut aalajangersarneqarsimasunik amerlassuseqartillugit pisortanit tapiissutitut tunniunneqassapput.

 

§ 8. Meeqqap pilersorneqarneranut tapiissutit meeqqap inuuiani aammalu inuuianit ukiup affaa qaangiukkaangat tunniunneqartussanngortassapput, taamaattorli tunniussineq ulloq tunniussivissaq sioqqullugu ulluinnarmi kingullermi oqartussaqarfiup tunniussisussap allaffiata ammaffiani pisinnaalluni. Akilersuutit allat akilersuisussanngortitsisoqarsimagaluarpat piffissami aalajangerneqarfigisimasinnaasaraluanni tunniunneqartussanngortassapput inatsit tunngavigalugu.

Imm. 2. Akilersuutit tapiissutitut tunniunneqartartut tunniunneqartarneri pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 9. Angajoqqaat arlaata imaluunniit akilersuisussaatitaasup toqunerata kinguneranik meeraq sulisilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiisarfimmit taarsiivigineqarnermigut pisartagaqartussanngortinneqarpat, pensionisiaqartussanngortinneqarpat allanilluunniit ingerlaavartunik pisartagaqartussanngortinneqarpat tapiissutit akilersuutitut tunniunneqartartut pisartagaritinneqalersut affaannik ikilineqassapput. Tunniunneqartartut ukiumut 1.000 kr.-inik sinniisimanngitsut matumani naatsorsuutigineqanngillat.

Imm. 2. Angajoqqaat arlaata imaluunniit akilersuisussaatitaasup toquneratigut meeraq sillimmasiinikkut aningaasanngorlugit pisassaqalerpat taarsiissutinilluunniit allanik pisassaqalerpat, tamatumani kingornussarsiat ilaatinnagit, tapiissutit meeqqap pilersorneqarnissaanut ingerlaavartumik akilersuutitut tunniunneqartartut aningaasanngorlugit pissarsiat erniaasigut isertinneqartartut affaannik ikilineqassapput. Erniatigut isertitat ukiumut 1.000 kr. inorlugit amerlassusillit matumani naatsorsuutigineqanngillat.

 

§ 10. Tapiissutit meeqqap pilersorneqarnissaanut akilersuutitut ingerlaavartutut pisortanit tunniunneqartartut meeqqap 18-inik ukioqalernissaata tungaanut tunniunneqarsinnaapput, taamaattorli sivisunerpaamik meeqqap 18-inik ukioqalernerata katinnerataluunniit tungaanut.

 

Kapitali 4

Akilersuisussaatitaaneg imaluunniit appariinnermut bunnqasutiqut suliassat suliarineqartilluqit akilersuutit tunniunneqartarnerat

 

§ 11. Meeqqap aappariinnerup avataani inunngorsimasup ataatassarsiuunneqarnera naammassineqarsimanngippat akilersuutit § 5, imm. 1-imi taaneqartut akilersuutinik pisinnaatitaasumut akilersuutitut siumoortutut tunniunneqarallartassapput akilersuutinik pisinnaatitaasoq ataatassarsiuussinerup nalaani akilersuutinik aalajangersaasoqarnissaanik qinnuteqaateqarsimappat. Akilersuutinik pisinnaatitaasup akilersuutit ataatassarsiuinerup nalaani aalajangersarneqarnissaat qinnutiginngippagu.

Imm. 2. Ataatassarsiuineq ataataasussanngortitsinermik akilersuisussanngortitsinermilluunniit inerneqarpat pisortat akilersuutit akilerallakkatik ataataasumut imaluunniit akilersuisussaatitaasumut piumasaqaatigilissavaat. Pisortat meeqqap pilersorneqarneranut aningaasartuutit akilertarunikkit akilersuuteqartitsinissamik aalajangersaaqqusinissamik piumasaqarsinnaapput, matumani imm. 1. tunngavigalugu tapiissutinut aningaasartuutigineqartut ilanngullugit.

Imm. 3. Ataatassarsiuineq ataataasumik akilersuisussanngortitsinermilluunniit aalajangiinermik inerneqanngippat akilersuutit siumoortumik akilerallarneqarsimasut nikisinneqarnatik siunissami § 6, imm. 1 tunngavigalugu akilersuutissat tapiissutitut tunniunneqartassapput.

 

§ 12. Aappariit inooqatigiikkunnaarsimappata, aappaasullu meeqqamik pilersuisuusup aappi meeqqamut akilersuisussanngorteqqullugu qinnutigippagu, tak. inatsit tamatumunnga tunngasoq, § 5, imm.l-imi taaneqartut pisortanit siumoortumik tunniunneqarsinnaapput, naak akilersuisussaatitaasoqarnissaanik isumaqatigiissuteqartoqarsimananilluunniit aalajangersaasoqarsimanngikkaluartoq. Akilersuutilli siumoortumik tunniunneqartartut aatsaat ulloq appariit inooqatigiikkunnaarfippiaat aallarnerfigalugu tunniunneqarsinnaalissapput. §5, imm. 1, nr. 1 tunngavigalugu meeqqap pilersorneqarnissaanut akilersuutit sivisunerpaamik qaammammut ataatsimut siumoortumik taamaallaat tunniunneqarsinnaapput.

Imm. 2. Akilersuisussaatitaaneq aalajangersarneqarpat imaluunniit isumaqatigiissutigineqarpat pisortat akilersuutinik piffissami suliassap ingerlanerani tunniukkallarsimasaminnik tigusiniarnissaminnut pisinnaatitaalissapput.

Imm. 3. Imm. 1 tunngavigalugu akilersuutit siumoortut averusernermi avinnermiluunniit eqqartuussiviup aalajangigaanit amerlanerusut tunniunneqarsimappata nikingassutaasoq pisortat tapiissutinut aningaasartuutaattut aningaasartuutigineqassaaq, tak. § 6, imm. 1.

Imm. 4. Averusernissamut avinnissamulluunniit akuersissutip kingunerisaanik naatsorsuutigineqartoq paarlallugu akilersuisussaatitsisoqanngippat imm. 1-ilu tunngavigalugu tunniussisoqartarsimappat aningaasat imm. 2 tunngavigalugu utertillugit akileqquneqarsinnaanngitsut akilersuutinik tigusisimasumit utertillugit akileqquneqarsinnaapput, tak. § 26.

 

Kapitali 5

Meeqqap pilersorneqarneranut akilersuutit bapiissutilluunniit tunniunnegartarnissaanni piumasaqaatit

 

§ 13. Isumaginninnermi ataatsimiititaliaq isumaqaruni taamaaliorneq meeqqamut pitsaanerpaasoq aalajangiisinnaavoq peqqussut manna tunngavigalugu siumoortumik pisortanilluunniit tapiissutitut tunniunneqartartut ukiup affakkuutaartumit akulikinnerusumik tunniunneqartassasut. Ataatsimiititaliaq aamma aalajangiisinnaavoq tunniunneqartussat aningaasanngornagit inuussutissanngorlugilli tunniunneqartassasut.

 

§ 14. Peqqussut manna tunngavigalugu meeqqanut akilersuutit siumoortumik imaluunniit tapiissutitut tunniunneqarnissaannut piumasaaqaatit ullormi tunniussivigineqartussami eqquutsinneqarsimassapput.

 

Kapitali 6

Meeravissiartaarnermi tapiissutit

 

§ 15. Meeravissiartaarniartut angerlarsimaffimminni siusinnerusukkut najugaqareersimanngitsumik meeravissiartaartut meeravissiartaarnermi qinnuteqarnikkut tapiissutinik pisinnaatitaapput, tapiissutillu taakku § 5, imm. 1 nr. 1 tunngavigalugu meeqqanut ingerlaavartumik akilersuutit nalinginnaasut ukiumoortumik aningaasartaasa sukkulluunniit atuuttut pingasoriaataannik amerlassuseqarput.

Imm. 2. Taamaattorli tapiissutinik pisinnaatitaaffeqarneq meeravissiartaarnerup meeravissiartaarniarneq pillugu Danmarkimi inatsit tunngavigalugu suliniaqatigiif f iit inatsisinik atortitsinermut ministeriaqarfiup, imaluunniit Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfiup akuerisimasai aqqutigalugu meeravissiartaarnerup ingerlanneqarsimanissaanik piumasaqaateqarfiuvoq, kiisalu meeqqap aaneqarneranut/tiguneqarneranut atatillugu angalanermut aningaasartuuteqarnissaat piumasaqaatigineqarluni.

 

§ 16. Meeravissiartaarnermi tapiissutit tunniunneqarsinnaapput meeravissiartaarniarlutik qinnuteqartut uppernarsarpassuk meeraq innersuussutiginneqarsimasoq, aammalu meeqqap aaneqarneranut atatillugu angalanermut aamma/imaluunniit najugaqarnermut aningaasartuutit aningaasartuutiginissaat pisariaqartoq pigaluttualerlunilu, imaluunniit meeraq angerlarsimaffimmi tiguneqartoq uppernarsarneqarpat.Imm. 2. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat meeravissiartaarnermi tapiissutinut naatsorsuisarneq tunniussisarnerlu pillugit maleruagassiornissaq.

 

Kapitali 7

Meeqqanut akilersuutinik akiliisitsiniartarneq

 

§ 17. Akilersuutit siumoortumik tunniunneqarpata kommuni siumoortumik tunniussisimasoq akilersuisussaatitaasumik akiliisitsiniarnissaminut pisinnaatitaalissaaq. Taamatuttaaq pisoqassaaq meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpat, imaluunniit meeraq pisortanit tamakkiisumik pilersorneqarpat.

Imm. 2. Akilersuutit siumoortumik tunniunneqarnerini tunniussinermut peqatigitillugu akilersuisussaatitaasoq tunniussineq pillugu allakkatigut ilisimatinneqassaaq, aammattaarlu ilisimatinneqarluni akilersuutit akilerneqartussanngortut kommunimut akilerneqassasut.

Imm. 3. Meeqqap angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnera pisortanilluunniit tamakkiisumik pilersorneqarnera pissutigalugu kommuni akilersuutinik akiliisitsiniarnissanut pisinnaatitaalerpat akilersuutinik pisinnaatitaasoq aamma akilersuisussaatitaasoq tamanna pillugu allakkatigut ilisimatinneqassapput.

Imm. 4. Kommuni akilersuutinik akiliisitsiniarnissamut pisinnaatitaaffeqalerpat taamatut pisinnaatitaaffik suliassap pisoqalisoorsinnaanera eqqarsaatigalugu ukiut 20-t qaangiunneranni nalinginnaasumik pisoqalisoorsinnaaneq pillugu malittaarisassat atuutissapput.

 

§ 18. Ataatassarsiuineq eqqartuussivilluunniit Naalagaaffiullu Sinniisoqarfia aqqutigalugu aalajangersaaneq suli ingerlappat akilersuutit § 11. imm. 1 malillugu aammalu § 12, imm. 1, tunngavigalugit siumoortumik akilersuutit tunniunneqarpata kommunalbestyrelsip eqqartuussivik Naalagaaf f iup Sinniisoqarf ia ilisimatissavaat akilersuutit pisortanit siumoortumik akilerneqarmata, taamaattumillu suliap qanoq inerneqarnera pillugu kommunip ilisimatinneqarnissani kissaatigigaa.

 

§ 19. §§ 17-18 tunngavigalugit kommunip pisassariligai ingerlaannartumik akilersinniarneqassapput. Akiliisitsiniarneq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsimmi tamanna pillugu malittarisassat tunngavigalugit pissaaq.

Imm. 2. Kommunalbestyrelsip pisassarilikkaminik akiligassanngortitsisarnera pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

§ 20. Akilersuisussaatitaasoq pisussaassutsiminut naleqqiullugu ataavartumik annikitsuaraannarmik isertitaqartarsimanini pissutigalugu akilersuutit akilersuutinik pisinnaatitaasumut siumoortumik tunniunneqarsimasut tamakkerlugit imaluunniit ilaannakortumik akilersinnaanngippagit akilersuisussaatitaasup kommunimi najugarivitaani kommunalbestyrelsi akilersuisussaatitaasup qinnuteqarneratigut akilersuutinik pisinnaatitaasup kommunimi najugarivitaani kommunalbestyrelsimut inassuteqaateqarsinnaavoq akilersuisussaatitaasoq nalunaarf igineqassasoq akilersuinerminik tamaakkiisumik ilaannakortumilluunniit unitsitsigallarsinnaasoq. Akilersuisussaatitaasoq Nunatsinni najuagaqanngippat toqqaannartumik akilersuisussaatitaasup kommunimut najugarivitaanut qinnuteqaat nassiunneqassaaq. Akilersuutinik akiliisitsiniartartup akilersuisussaq akilersuiunnaartikkallarpagu tamanna kinguartitsigallarnertut isigineqassanngilaq.

Imm. 2. Meeqqanut akilersuutit siumoortumik tunniunneqarsimasut akilernissaasa kinguartinneqarnissaat akuerineqarsinnaavoq akilersuutinik pisinnaatitaasup kommuni najugarivitaa isumaqarpat akilersuisussaatitaasoq meeqqalluunnit akilersuisussaatitaasup pilersussallugit pisussaaffigisai akilersuutit tunniunneqarsimasut akilernerisigut inuuniarnikkut atugarissaarpallaaratilluunniit inuussutissaqanngitsut.

Imm. 3. Akiliinissap kinguartinneqarnera pillugu akiliinissamillu kinguartitsiniarluni qinnuteqaatit suliarineqartarneri pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

§ 21. Akilersuisussaatitaasoq akilersuutit tunniunneqarsimasut akilernissaannut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit kinguartitsinissamut akuerineqarsimappat, akilersuisussaatitaasullu kommunimi najugarivitaani kommunalbestyrelsi pissutsinik akilersuisussaatitaasup akiliisinnaassuseqarnerata allatut naliliivigineqarnissaanik tunngavissiisunik paasisaqaruni tamanna akiliutinik pisinnaatitaasup kommunitut najugarivitaanut piaartumik nalunaarutigissavaa.

Imm. 2. Akilersuisussaatitaasup kommunimi najugarivitaani kommunalbestyrelsi akiliinissamut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akuersissuteqarsimappat akilersuisussaatitaasup akiliisinnaassuseqarnera ikinnerpaamik ukiumut ataasiarluni naliliivigineqartassaaq.

Imm. 3. Akiliutinik pisinnaatitaasup kommunimi najugarivitaani kommunalbestyrelsi akilersuisussaatitaasup akiliisinnaassuseqarnerata allatut naliliivigineqarsinnaaneranut tunngaviusinnaasunik paasisaqarpat suliassaq piaartumik naliliivigineqassaaq.

 

§ 22. Kommunimut akilersuutinillu pisinnaatitaasumut akiligassaalersimasut ilaannaat akilersinniarneqarpata akilerneqarpataluunniit akiligassanngorsimasunit tamakkiisunit siumoortumik tunniunneqarsimanngitsut siulliullugit kommunip akiliutinik pisinnaatitaasumut tunniutissavai. Taakku tunniunneqarnerisa kingorna sinneruttuusinnaasut kommunip pisassaanut matusissutigineqassapput.

 

Kapitali 8

Meeqqanut akilersuutinik siumoortumik tunniunneqarsimasunik isumakkeerinnittarneq

 

§ 23. Akilersuisussaatitaasoq akiitsoqalersimasoq pensionisiaqartinneqalerpat akilersuutinut akiitsunngorsimasinnaasut pensionisiaqalerneq sioqqullugu akiitsorineqalersimasut isumakkeerneqarsinnaapput akilersuutinik pisinnaatitaasup kommunimi najugarivitaani kommunalbestyrelsi isumaqarpat pensionisiaqartup akiitsuni siunissaq ungasippallaanngitsoq eqqarsaatigalugu naafferarlugit akilersinnaanngikkai.

Imm. 2. Kommunip pensionisiaqartup najugarivitaata pensionisiaqartoq isumakkeerfigineqarnissaminik qinnuteqaateqarnerani ikiussavaa.

 

§ 24. Akilersuisussaatitaasoq akiliingikkallarnissaminut akuerineqaqqippat, siusinnerusukkullu ukiunit malittuinnarnit marlunnit sivisunerusumik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akilersuutinut akiitsuulersunik akiliinngikkallarnissaq akuersissutigineqarsimappat akuersissuteqarnermut peqatigitillugu akiliutinik pisinnaatitaasup kommunimi najugarivitaani kommunalbestyrelsip akilersuutinut akiitsuulersimasut akuersineq ukiunik marlunnik sioqqullugu pilersimasut isumakkiissavai.

Imm. 2. Naafferartumik akilersuinissamik aaqqineq, akilersuinermik unitsitsigallarneq assigisaalluunniit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akiliinngikkallarnissamut akuersissummut naligitillugit sanilliunneqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 9

Nalunaarutegartussaaneg. utertitsisussaatitaaneq pinegaatissiisarnerlu pilluqit aalalanqersakkat

 

§ 25. Peqqussut manna tunngavigalugu akilersuutinik siumoortumik tapiissutitulluunniit tunniunneqartartunik qinnuteqartup pissutsit suulluunniit tunniussinermut sunniuteqarsinnaasut nalunaarutigisussaavai.

Imm. 2. Peqqussut manna tunngavigalugu tunniunneqartartunik tamanik pisartut kikkulluunniit pisussaapput pissutsini nammineq meeqqalluunniit atugaani allannguutit tunniuttakkat ikilineqarnerinik tunniuneqartarunnaarnerinilluunniit kinguneqarsinnaasut tamaasa isumaginninnermi ataatsimiititamut nalunaarutigissallugit.

 

§ 26. § 25 tunngavigalugu nalunaartussaatitaanermik sumiginnaasimasut, imaluunniit ilisimasaqaraluarlutik nalunaaruteqanngitsoornermikkut peqqussut manna tunngavigalugu tunniunneqartartunik pisimasut aningaasat pisassarinngikkaluarlugit tigusimasatik ingerlaannaq utertillugit akilissavaat.

Imm. 2. Inuk meeqqanut akilersuutinik siumoortumik pisortanit pisimaguni, naak akilersuutit akilersuisussaatitaasumit akilerneqareersimagaluartut, imaluunniit akilersuisussaatitsineq meeqqat inatsisitigut illersugaanerat pillugu inatsit tunngavigalugu allanngortinneqarsimappat atorunnaarsinneqarsimalluniluunniit, taava pinerluttulerinermi inatsit tunngavigalugu pillaammik akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq.

 

§ 27. Kinaluunniit peqqussutip matuma atortinneqarnerani taamatut suliassaqartitaaneq naalakkersuinermi qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit pinerluttulerinermi inatsimmi naalakkersuinermik atassuteqartunut atorfeqarnermi suliassaqartitaanermiluunniit pinerluttuliornerit pillugit aalajangersakkat malillugit akisussaavoq.

 

Kapitali 10

Aningaasalersuineq

 

§ 28. Kapitali 3 aamma kapitali 6 tunngavigalugit aningaasartuutit landskarsip aningaasartuutigissavai.

Imm. 2. Peqqussut manna tunngavigalugu aningaasartuutit allat kommunip tunniussisuusup aningaasartuutigissavai.

 

Kapitali 11

Naammaqittaalliuuteqarsinnaaneq

 

§ 29. Inatsisartut peqqussutaanni matumani kapitalit 1-6 tunngavigalugit aalajangikkat isumaginninnermut tunngasut siulersorneqarnerat aaqqissuunneqarnerallu pillugit inatsisartut peqqussutaanni tamanna pillugu malittarisassat nalinnginnaasut malillugit naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

 

Kapitali 12

Atortuulersitsineq ikaarsaariarnerlu pillugit malittarisassat

 

§ 30. Peqqussut manna atortuulersinneqarpoq ulloq 1. juni 1994 aallarnerfigalugu, akilersuutillu ulloq taanna sioqqullugu akilerneqartussanngorsimasut aamma atortuulersitsinermi ilaatinneqarlutik.

Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Meeqqanut akilersuutit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 9, 28. oktober 1982-imeersoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasoq atorunnaarsinneqarpoq.

 

 

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 3. marts 1994

 

 

Lars Emil Johansen

/

Henriette Rasmussen